Cashewpähkinäallergia – uusi lastentauti
Puupähkinöihin kuuluvan cashewpähkinän käyttö on Suomessa yli 30-kertaistunut 2000-luvulla (1). Samanaikaisesti lasten cashewpähkinäanafylaksiat ovat voimakkaasti yleistyneet (2).
Maapähkinä on tunnettu pitkään vaikeitakin allergiareaktioita aiheuttavana allergeenina, mutta cashewpähkinä voi olla tässä suhteessa jopa voimakkaampi. Osa lapsista reagoi altistuksissa jo alle 1 mg:n cashewproteiiniannoksiin (3).
Oireita aiheuttavaa proteiiniannosta voidaan kuvata käsitteellä ED05 (eliciting dose). Se tarkoittaa sitä valkuaisaineen määrää, joka aiheuttaa altistuksessa 5 %:lle allergisista potilaista oireet tai havaittavan reaktion. ED05 cashewpähkinälle oli 0,9 mg (4), maapähkinälle 1,9 mg (5).
Suomalaistutkimuksessa altistettiin 106 lasta, joilla kumulatiivinen oireita aiheuttava proteiiniannos vastasi vajaata puolta cashewpähkinää. Cashewpähkinälle allergisista lapsista 48 % sai anafylaktisen reaktion (1).
Diagnostiikassa käytetään cashew-IgE:n ja ihopistokokeiden lisäksi yhä enemmän herkistymistä cashewpähkinän päävarastoproteiinille (Ana o 3-IgE). Tämä on yhteydessä vakavaan, usein pysyvään cashewallergiaan. Ana o 3-IgE vaikuttaa ennustavan altistusreaktiota paremmin kuin cashew-IgE (6).
Kun eri testien ja testiyhdistelmien käyttökelpoisuutta cashewpähkinäallergian diagnostiikassa (cashew-IgE, Ana o 3-IgE, basofiiliaktivaatiotesti, ihopistokoe) tutkittiin 1–16-vuotiailla suomalaislapsilla, Ana o 3-IgE vaikutti parhaalta menetelmältä ennustamaan positiivista altistustulosta. Testien tai testiyhdistelmien välillä ei kuitenkaan todettu tilastollisesti merkitsevää eroa. Optimaalisella raja-arvolla (≥ 0,97 kU/l) Ana o 3-IgE:n spesifisyys oli 94,1 % ja sensitiivisyys 61,1 % positiivisen altistuksen ennustamisessa (1).
Allergisen reaktion vaikeusastetta luotettavasti ennustava testi olisi kliinikolle keskeisen tärkeä apuväline arvioitaessa turvallista altistusajankohtaa. Basofiiliaktivaatiotestillä (BAT), jossa tuoreverinäytteestä analysoidaan virtaussytometrilla basofiilisten valkosolujen aktivoitumista allergeenialtistuksessa, voidaan arvioida cashewpähkinäallergian todennäköisyyttä ja myös reaktion vaikeusastetta (1). Tulos ilmoitetaan aktivoituneiden basofiilien prosenttiosuutena. Suomalaislapsilla BAT ≥ 22,8 % erotteli cashewpähkinäaltistuksessa keskivaikean tai vaikean reaktion lievästä 91,7 %:n spesifisyydellä ja 60,7 %:n sensitiivisyydellä (1).
Tutkimustietoa cashewpähkinäallergian luonnollisesta väistymisestä on vähän. Suomalaistutkimuksessa aiemmasta cashewpähkinän aiheuttamasta reaktiosta huolimatta 29 %:lla altistuskokeen tulos jäi negatiiviseksi (1). On arvioitu, että todellinen puupähkinäallergia väistyisi iän karttuessa vain 9–14 %:lla (7). Tämän takia vakavassa cashewpähkinäallergiassa on tutkittu siedätyshoitoa. Lupaavassa israelilaistutkimuksessa siedätetyistä lapsista jopa 44/50 (88 %) sieti 4 000 mg cashewpähkinäproteiinia hoidon jälkeen (8).
Vakava cashewpähkinäallergia on ”uusi lastentauti” ja koskettaa kaikkia lapsia hoitavia lääkäreitä. Kliininen historia ja allergiatutkimukset ovat diagnostiikan kulmakiviä. Perusselvityksenä tulee tutkia pähkinä- ja varastoproteiiniherkistymistä (esim. PähComE). Yleistyneen reaktion saaneet lapset tulee ohjata selvittelyihin lasten ruoka-allergioihin perehtyneelle lääkärille.
Petteri Röntynen, Mika Mäkelä: Ei sidonnaisuuksia.
- 1
- Röntynen P, Kukkonen K, Savinko T, Mäkelä MJ. Optimizing tools for evaluating challenge outcomes in children with cashew nut allergy. Ann Allergy Asthma Immunol 2022;128(3):270–8.
- 2
- Edelman SM, Kukkonen AK, Mäkelä MJ. Eliciting allergens and treatment of anaphylaxis: Report of the Finnish national anaphylaxis registry. Allergy 2019;74(10):2010–3.
- 3
- van der Valk JPM, Gerth van Wijk R, Baumert JL ym. Threshold dose distribution and eliciting dose of cashew nut allergy. Ann Allergy Asthma Immunol 2016;117(6):712–4.
- 4
- Divaret‐Chauveau A, Clerc‐Urmès I, Renaudin J‐M ym. Threshold dose distribution for cashew nut allergy in children. Clin Exp Allergy 2018;48(7):902–4.
- 5
- Taylor SL, Moneret-Vautrin DA, Crevel RWR ym. Threshold dose for peanut: Risk characterization based upon diagnostic oral challenge of a series of 286 peanut-allergic individuals. Food Chem Toxicol 2010;48(3):814–9.
- 6
- Dramburg S, Hilger C, Santos AF ym. EAACI Molecular Allergology User’s Guide 2.0. Pediatr Allergy Immunol 2023;34(S28):e13854.
- 7
- McWilliam VL, Perrett KP, Dang T, Peters RL. Prevalence and natural history of tree nut allergy. Ann Allergy Asthma Immunol 2020;124(5):466–72.
- 8
- Elizur A, Appel MY, Nachshon L ym. Cashew oral immunotherapy for desensitizing cashew‐pistachio allergy (NUT CRACKER study). Allergy 2022;77(6):1863–72.
