Tiede

Miten nuorten fyysinen kunto kehittyy?

Murrosiässä kunto lähtökohtaisesti kohoaa, muttei kaikilla nuorilla.

Ulla Toikkanen

On paljon tutkimustietoa siitä, että fyysinen aktiivisuus laskee, kun nuorille tulee lisää ikää, kertoo väitöskirjatutkija Iiris Kolunsarka  Jyväskylän yliopistosta. Hän osoitti väitöskirjassaan, että fyysinen aktiivisuus laskee toisilla murrosiässä varsin jyrkästi ja osalla nuorista se pysyy jatkuvasti aika matalana.

Nuoret, joilla on heikompi fyysinen kunto, ovat fyysisesti vähemmän aktiivisia ja kokevat liikuntataitonsa heikommaksi kuin paremmassa kunnossa olevat nuoret. Huonommassa kunnossa olevien joukossa on enemmän ylipainoisia. 

Kolunsaran mukaan murrosiässä fyysinen kunto lähtökohtaisesti nousee, mutta ei kaikilla nuorilla.

– Mittasimme kestävyyskuntoa viivajuoksulla, johon vaikuttaa vahvasti kehon paino. Nuorilla, joiden BMI nousee voimakkaasti, fyysinen kunto kasvaa hitaammin kuin niillä, joiden BMI nousee matalammin. Tämä voi vaikuttaa liikunnan mielekkyyteen.

Kolunsaran mielestä mielenkiintoista oli, että BMI:n suurempi nousu oli yhteydessä fyysisen aktiivisuuden voimakkaampaan laskuun. 

Nuorilla, joilla on parhaat motoriset taidot, fyysinen kunto on selvästi parempi kuin muilla. He myös kokevat liikuntataitonsa useimmin hyviksi ja liikkuvat enemmän kuin ne, joiden motoriset taidot ovat heikommat.

Lue lisää: Jo lapsuuden elämäntavat ovat sydämen asia

Jatkotutkimusta syytä tehdä

Kolunsarkaa yllätti se, miten erilaisia nuoret ovat. 

–  Niillä nuorilla, joiden fyysinen aktiivisuus oli 11-vuotiaina korkea ja joilla oli pätevät liikuntataidot sekä hyvä kunto, fyysinen aktiivisuus laski voimakkaammin. Sen sijaan heikommassa kunnossa olevien nuorten fyysinen aktiivisuus pysyi tasaisena ja suhteellisen alhaisena.

Jatkotutkimusta kannattaisi Kolunsaran mielestä tehdä tästä aihepiiristä. Hän olisi kiinnostunut tekemään interventiotutkimusta, jossa selvitettäisiin, voisiko entistä yksilöllisempi lähestymistapa toimia liikuntaan ohjaamisessa.

– Kehotus liikkumiseen ei välttämättä johda mihinkään. Nuorilta kannattaisi kysyä esimerkiksi sitä, miten he kokevat omat liikuntataitonsa ja mitä he haluavat tehdä.

Kolunsarka tähdentää, että olisi tärkeää löytää jokaiselle jokin mieluisa liikuntamuoto. On paljon aikuisista kiinni, että lapset liikkuvat aiempaa vähemmän ja heillä on entistä huonompi toimintakyky.

Lue lisää: PROMIS-mittaristo lasten ja nuoren toimintakyvyn arvioinnissa – mittausominaisuudet ja käytettävyys

Osa pitkittäistutkimusta

Väitöstutkimukseen osallistuneille teetettiin joka syksy samanlaiset mittaukset, joissa selvitettiin fyysistä aktiivisuutta kiihtyvyysmittareilla sekä painoa ja pituutta, laskettiin BMI ja mitattiin fyysistä kuntoa sekä fyysistä toimintakykyä Move-mittauksella. Lisäksi Moven avulla selvitettiin nuorten motorisia taitoja. Kyselyllä tutkittiin osaamisen kokemuksia, jotka liittyivät liikuntaan.

Lue lisää: Ylikuormitustila – liikaa liikkumista, liian vähän palautumista

Väitöstutkimus on osa pitkittäistutkimusta, johon rekrytoitiin vajaat 1 200 5-luokan oppilasta ympäri Suomea vuonna 2017. Heitä seurattiin yläkoulun loppuun 9. luokalle. 

LitM Iiris Kolunsaran väitöskirja Developmental associations of physical activity, motor competence, perceived motor competence, health-related fitness, and weight status through adolescence: A 4-year follow-up study tarkastetaan 17. helmikuuta Jyväskylän yliopistossa.

Kirjoittaja

Ulla Toikkanen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030