Itujen aiheuttama salmonellaepidemia

Suomessa todettiin vuonna 1994 Salmonella Bovismorbificansin aiheuttama suolistoinfektioepidemia, jossa diagnosoitiin 210 tapausta. Välittäjänä olivat teollisesti idätetyt sinimailasen idut. Australiasta peräisin olleet idut oli tuotu maahan Ruotsin kautta, ja myös siellä todettiin laaja epidemia. Kyseessä oli jo kolmas itujen aiheuttama salmonellaepidemia Suomessa 1990-luvulla, mikä antaa aihetta tuotantotapojen ja tuotteiden muutoksiin. Kansainvälistyminen lisää vastaavien epidemioiden mahdollisuutta, ja se on otettava huomioon myös elintarvikevalvonnassa.

Antti Pönkä, Matti Jahkola, Anja Siitonen, Olli Haikala, Aimo Kuhmonen, Pekka Pakkala

Potilaskohtaisten lääkitystietojen sisällyttäminen sairaalan tietojärjestelmään

Turun yliopistollisessa keskussairaalassa on kehitetty automaattinen järjestelmä potilaiden lääkehoitotietojen tallennukseen. Lääkitystietokannasta rakennetaan yhteydet sairaalan laboratoriotietojärjestelmään sekä lääkkeiden sivuvaikutus- ym. tietoja sisältäviin rekistereihin. Tällöin voidaan luoda hälytysjärjestelmä, joka ilmoittaa potilaan käyttämän lääkkeen vaikutuksista laboratoriotuloksiin sekä sivuvaikutus- ja interaktioriskeistä. Järjestelmästä on hyötyä paitsi potilashoidossa myös monin tavoin hoidon kehittämisessä ja tutkimuksessa.

Paula Grönroos, Kerttu Irjala, Jukka Heiskanen, Jari Forsström

Hyvinvointiklusteria tarjotaan teollisuuspolitiikan kärkeen

Tuore tutkimus nimeää terveydenhuoltoalaan liittyvän teollisuuden yhdeksi lupaavimmista tulevaisuuden teollisuudenaloista Suomessa. Lääketeollisuudella sekä erityisesti terveydenhuollon laitteita ja tietojärjestelmiä valmistavilla yrityksillä nähdään olevan lupaavat tulevaisuuden näkymät. Ns. Porterin timanttimalliin perustuva tutkimus nostaa nämä hyvinvointiklusteriin kuuluvat teollisuudenalat avainasemaan etsittäessä kestävää kasvu-uraa ja laajempaa pohjaa Suomen vientiteollisuudelle. Tutkimuksen arvioilla ja niiden pohjalta asetetuilla tavoitteilla on vankka painoarvo, sillä tutkimuksen päärahoittajina olivat kauppa- ja teollisuusministeriö sekä Suomen Itsenäisyyden juhlarahasto (SITRA). Sen tekijä on Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA.

Erkki Alanko

Terveydenhuolto ja kansallinen kilpailukyky

Hyvinvointiklusterin tutkimus on osa Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Kansallinen kilpailukyky ja teollinen tulevaisuus -projektia. Se on pitkän valmistelun tuloksena kuluvan vuoden keväällä valmistunut suomalaisen teollisuuden tulevaisuuden mahdollisuuksia luotaava tutkimus. Se tulee olemaan pohjana lähivuosina suunniteltaessa maamme teollista tulevaisuutta.

Erkki Alanko

Myös STAKES selvitti klusterin mahdollisuuksia Klusterikokeilulla kohennetaan vanhusten avohoitoa Oulun seudulla

Hyvinvointiklusterin käsitettä tuodaan sosiaali- ja terveydenhuoltoon nyt tosissaan. Myös STAKES:ssa on laadittu oma klusterianalyysi. Siinä hahmoteltu malli poikkeaa hiukan näkökulmaltaan ETLA:n teollisuuspainotteisesta mallista: STAKES:n raportissa hyvinvointiklusteri nähdään sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän, teollisuuden ja tutkimuksen verkkona, jossa selvästi painottuu julkisen vallan osallisuus. Klusterimallia kokeillaan kolmen vuoden ajan käytännössä Oulun seudulla. Sen avulla suunnitellaan mm. parannettavan vanhusten avohoitoa.

Suvi Sariola

Lamavuosien muutossuuntia arvioitu STAKESissa: Toiminta tehostunut, työntekijät kovilla

STAKESin arvion mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä ei toistaiseksi ole heikentynyt ratkaisevasti laman puristuksessa. Lama on nopeuttanut palvelurakenteen uudistamista, mutta muutos ei välttämättä kaikilta osin ole ollut hallittu. Julkisen terveydenhuollon menoja on supistettu pääasiassa supistamalla henkilöstömenoja. STAKES julkisti kesäkuun lopulla kaksi raporttia sosiaali- ja terveydenhuollon muutoksista lamavuosina.

Aikuistyypin diabetes vahvistaa luustoa

Insuliinihoitoista diabetesta sairastavilla potilailla on yleensä hauraammat luut kuin terveillä verrokeilla. Tyypin II diabeteksessä tilanne on epäselvempi, ja tutkimustulokset käyvät ristiin sen suhteen, miten luiden tiheys muuttuu vai muuttuuko ollenkaan.

Sädekirurgia tulee

Sädekirurgiassa annetaan tavallisesti lineaarikiihdyttimeen asennetulla erikoislaitteistolla kerralla suuria sädehoitoannoksia tarkasti rajattuun kohteeseen. Kollegat Harvardissa ovat hoitaneet sädekirurgialla 248 potilasta, joilla oli yksi tai useampia aivometastaaseja. Metastaasin läpimitta oli korkeintaan 4 cm.

Vapaa estrogeeni ja rintasyöpä

Endogeenisten estrogeenien katsotaan lisäävän vaaraa sairastua rintasyöpään, vaikka epidemiologista näyttöä asiasta on ollut vähän. Asian tutkimiseksi 14 291 naiselta, iältään 35-65-vuotiailta, otettiin seeruminäyte estrogeenien määritystä varten heidän tullessaan mammografiaseulontaan. Runsaan viiden vuoden seurannan aikana 7 063:lla menopaussin ohittaneella naisella todettiin rintasyöpä, ja kullekin syöpätapaukselle valittiin kohortista kaksi verrokkia. Mitatut estradiolin, estronin ja vapaan estradiolin määrät suhteutettiin painoindeksiin.

Rintasyövän liitännäishoidon 20-vuotistulokset

Italialaiset ovat olleet uranuurtajia rintasyövän liitännäishoitojen kehittämisessä. He aloittivat vuonna 1973 tutkimuksen, jossa satunnaistettiin 386 mastektomialla hoidettua naista joko saamaan CMF-hoitoa (syklofosfamidi, metotreksaatti ja 5-fluorourasiili) vuoden ajan leikkauksen jälkeen tai sitten verrokkiryhmään. Kaikilla potilailla oli kainalon imusolmukkeisiin metastasoinut syöpä. Tulokset tästä hoitokokeesta ovat vanhastaan tiedossa: CMF-hoitoa saaneilla oli merkitsevästi vähemmän rintasyövän uusiutumia. Mutta paraneeko osa potilaista solunsalpaajahoidolla pysyvästi vai lykkääntyykö vain lopulta väistämätön residiivi? Entä solunsalpaajien mahdollisesti aiheuttamat sekundaarisyövät?

Punkkienkefaliitti lisääntynyt rajusti Latviassa

Punkkienkefaliitti on difaasinen viruksen aiheuttama sairaus. Sen aiheuttaa yksi runsaasta kahdestakymmenestä lääketieteellisesti tärkeästä flavidiviruksesta. Muiden muassa keltakuume- ja denguevirukset kuuluvat tähän virusryhmään.

HIV ja Ruandan katastrofi

WHO:n AIDSia käsittelevässä lehdessä pohditaan HI-viruksen merkitystä mm. taloudelliselta kannalta. Kaikkea ei kuitenkaan voida arvioida vain taloudellisesti. HIV on rikkonut perheitä kaikkialla maailmassa, ja se on vaikuttanut myös lukemattomien paikkakuntien elämään syventämällä sosiaalista eriarvoisuutta.

Työhönpaluu sepelvaltimoahtauman pallolaajennuksen jälkeen

TAYS:ssa selvitettiin keväällä 1993 kirjekyselyllä 529 pallolaajennuksella hoidetun potilaan työhönpaluuta, työkykyisyyttä seurannan jälkeen sekä muita pitkäaikaistuloksia. Kyselyyn vastasi potilaista 94 %. Pallolaajennuksen jälkeen työkykyisiksi kuntoutui 77 % potilaista. Työhönpaluun kannalta tärkeimmät ennustetekijät olivat työssäolo ennen toimenpidettä, alle 50 vuoden ikä ja pallolaajennuksen onnistuminen.

Markku Eskola, Kari Niemelä, Heini Huhtala

Vain pieni osa aloitetuista lipidilääkityksistä keskeytyy

Lipidilääkkeiden käyttäjille tehdyn kyselyn perusteella lääkitys onnistuu hyvin. Vain noin joka kymmenes potilas oli itse joko lopettanut lääkityksensä tai pienentänyt annostusta. Tavallisimmin syynä tähän oli lääkkeiden korkea hinta. Lääkehoito on ollut myös tuloksellista: lääkkeiden käyttäjien lipidipitoisuudet ovat laskeneet merkittävästi.

Jaana Martikainen, Antti Reunanen, Timo Klaukka, Laura Viikari, Jorma Viikari

Periytyvä syöpä

Tieto siitä, että syöpä saattaa joskus olla periytyvä, on ollut käytettävissämme jo useita kymmeniä vuosia. Vasta viime vuosina on varmistunut, että periytyvä alttius saattaa liittyä myös yleisiin syöpätyyppeihin, kuten rinta- ja paksusuolisyöpään sekä melanoomaan. Tämän alan tutkimus on lisääntynyt nopeasti ja samanaikaisesti tieto ihmisen perimän koostumuksesta alkaa hahmottua.

Jukka-Pekka Mecklin, Päivi Peltomäki, Lauri Aaltonen, Helena Kääriäinen

Astma ja syöpä

Tutkimustulokset allergian ja syövän välisestä yhteydestä ovat olleet vaihtelevia, mutta voittopuolisesti on arvioitu allergian pystyvän suojaamaan syövältä. Astman patofysiologia saattaa vaikuttaa syövänvaaraan. Suomessa on tutkittu syövän ilmaantuvuutta eräässä allergisessa sairaudessa, astmassa. Tulokset osoittavat, että astmaan liittyy sekä suurentuneita että pienentyneitä syöpäriskejä; suurentunut keuhkosyövän riski ja pienentynyt leukemiariski ovat tutkimuksen tärkeimmät havainnot. Tutkimus osittain kumoaa aikaisemmin esitettyä käsitystä, että astma ja muut allergiset sairaudet suojaisivat syövältä.

Erkki Vesterinen

Psyykenlääkkeet, alkoholi ja raskaus

Psyykenlääkkeiden teratogeeniset riskit ovat vähäisiä käytettäessä pienintä terapeuttista annosta sellaista valmistetta, josta on eniten käyttökokemuksia raskaina olleilta potilailta. Lääke olisi hyvä ottaa useana kerta-annoksena vuorokaudessa äkillisten pitoisuushuippujen välttämiseksi. Litium, karbamatsepiini ja natriumvalproaatti ovat muita psyykenlääkkeitä ongelmallisempia raskauden aikana. Mahdollisuuksia niiden, kuten kaikkien lääkkeiden, vähentämiseen ainakin organogeneesin ajaksi on aina harkittava. Psyykenlääkkeiden suorat vaikutukset vastasyntyneeseen sekä vieroitusoireet ovat yleinen haitta. Hankalat lääkkeet voivat olla joskus korvattavissa tehostetulla psykoterapialla tai sähkösokkihoidolla. Lääkeaineen mahdollinen toiminnallinen teratogeenisuus ja siihen liittyvät käyttäytymishäiriöt ovat vaikeammin osoitettavissa kuin muut teratogeeniset vauriot. Psyykenlääkkeiden aiheuttamiin riskeihin verrattuna alkoholin ja lisääntyvän huumeiden käytön aiheuttamat haitat äidille, sikiölle ja raskauden kululle lienevät käytännössä suuremmat.

Anssi Kinnunen, Erkka Syvälahti

Menetyksen psykodynamiikka: Kyky luopua - kyky elää

Yksilön kykyyn muuttua vaikuttaa merkittävästi hänen kykynsä luopua vanhasta: mitään uutta ei voi tulla tilalle, ellei vanhasta voi luopua. Luopumisen ja menetyksen käsittelemisen prosessi on eräs psyykkisen toiminnan keskeisiä tehtäviä. Jopa ilman nykyisenkaltaista yhteiskunnallista muutosturbulenssia yksilön elämä kehdosta hautaan on luopumista edellisestä kehitysvaiheesta ja siirtymistä seuraavaan. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että selviytyminen on nykyään kytkeytynyt kykyyn muuttua ja siten kykyyn käsitellä menetyksiä ja luopua. Sellaiset illuusiot, joissa yksilö tuntee turvallisesti kuuluvansa tiettyyn yritykseen, kaupunkiin, maahan tai kansakuntaan, ovat romuttumassa, ja yksilö joutuu rakentamaan turvallisuudentunteensa yhä enemmän oman minänsä varaan.

Anja Mathur

Terveydenhuollon oikeusturvakeskus selvittää lakkokanteluita Kuka vastaa kuolemantapauksista?

Terveydenhuollon oikeusturvakeskus on visaisen kysymyksen edessä: sen pitäisi selvittää, kuka on vastuussa hoitajalakon aikaisista kuolemantapauksista. Lakossa olivat hoitajat, mutta kaikki

Työn sisältö ja työajan käyttö avosairaanhoidon vastaanotolla

Viiden terveyskeskuksen avosairaanhoidon vastaanottotyötä tarkasteltaessa havaittiin, että kaikkien henkilöstöryhmien työ sisälsi huomattavan paljon muitakin tehtäviä kuin potilaiden välitöntä hoitoa. Etenkin kirjalliset työt veivät huomiota herättävän runsaasti aikaa. Potilaiden pääsy vastaanotolle on kuitenkin sitä vaikeampaa, mitä vähemmän henkilöstöryhmillä on aikaa heidän välittömään hoitoonsa.Vastausten perusteella myös työnohjauksessa, töiden järjestämisessä ja niiden jakautumisessa on selvästi parantamisen varaa.

Anna-Kaisa Elovaara, Pertti Kekki