Masennusdiagnoosi lisää sote-palveluiden tarvetta vuosien ajan
"Tutkimus on merkittävä askel kohti tietopohjaista resurssien käyttöä mielenterveyspalveluissa."
Masennusdiagnoosi lisää potilaiden sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvetta merkittävästi.
Masennusdiagnoosin jälkeen palveluiden käytön kustannukset yli kaksinkertaistuvat ja ovat vielä viiden vuoden jälkeen kolmanneksen korkeammat kuin ennen diagnoosia. Viiden vuoden seurannassa jopa 70 prosenttia potilaista tarvitsee yhä jotain sosiaali- ja terveyspalvelua tai sosiaalietuuksia.
Ikä, muut sairaudet ja matala sosioekonominen asema kohottavat kokonaiskustannuksia merkittävästi.
Tämä ilmenee Hus Psykiatrian, Helsingin yliopiston ja Johnsson & Johnssonin yhteisestä masennuksen hoitopolkututkimuksesta, jossa tarkasteltiin masennusdiagnoosin saaneiden potilaiden palveluiden käyttöä, saatuja hoitotuloksia sekä kustannuksia.
Ainutlaatuinen tutkimusaineisto
Tutkimuksessa käytettiin aineistona Uudenmaan alueen terveydenhuollon, sosiaalipalveluiden, THL:n, Kelan ja Tilastokeskuksen rekisteritietoja.
– Tutkimus on todella merkittävä askel kohti tietopohjaista resurssien käyttöä mielenterveyspalveluissa. Tutkimusaineisto on ainutlaatuinen ja mahdollistaa koko palveluketjun aikaisempaa syvempää ymmärrystä, sanoo Husin Psykiatrian toimialajohtaja Jesper Ekelund tiedotteessa .
Tulosten perusteella on tunnistettu useita kehittämiskohteita sekä hoitoon, hoitopolkuihin että organisointiin liittyen.
– Tulemme kehittämään indikaattoreita sekä ennuste- ja toimintamalleja, joiden avulla pystymme minimoimaan riskejä ja edistämään suotuisia kehityskulkuja, kertoo Husin Psykiatrian kehittämispäällikkö Petri Näätänen tiedotteessa.
Masennuksen hoitopolkututkimus on osa ”Sote-palvelut läpinäkyviksi” hankekokonaisuutta. Ensimmäiset tulokset julkaistiin 21-22.10.2024 kansainvälisessä International Consortium for Health Outcomes Measurement -konferenssissa (ICHOM) Amsterdamissa.
