Yksivuotiaan ruutuaikaan liittyy kehitysviivettä
Japanilaistutkimuksessa 1-vuotiaan ruutuaika oli yhteydessä kommunikaatio- ja ongelmanratkaisutaitojen viivästyneeseen kehitykseen 2 ja 4 vuoden iässä.
Prospektiivisen kohorttitutkimuksen äidit rekrytoitiin raskauden aikana, yhteensä 7 097 äiti-lapsiparia (51,8 % poikia). Yksivuotiaina lapset jaettiin ryhmiin päivittäisen ruutuajan mukaan; sillä tarkoitetaan kaikkien digilaitteiden parissa vietettyä aikaa. Lasten kehitystä arvioitiin kahden ja neljän vuoden iässä ja kommunikaatiotaidot, karkea- ja hienomotoriset taidot, ongelmanratkaisukyky sekä henkilökohtaiset ja sosiaaliset taidot pisteytettiin (0–60 p). Kehitys katsottiin viiveiseksi, jos arvioitavan taidon pisteet alittivat keskiarvon yli 2 SD.
Vuoden ikäisistä lapsista 48,5 % vietti ruudun ääressä alle 1 tunnin päivässä, 1–2 tuntia 29,5 %, 2–4 tuntia 17,9 % ja 4 tuntia tai enemmän 4,1 %.
Kahden vuoden iässä kommunikaatiotaitojen kehitysviiveen riski lisääntyi päivittäisen ruutuajan lisääntyessä: alle tunnin ruudun ääressä olleisiin verrattuna vakioitu kerroinsuhde (aOR) oli 1,61 (95 %:n LV 1,23–2,10), 2,04 (1,52–2,74) ja 4,78 (3,24–7,06).
Myös hienomotoriset taidot, ongelmanratkaisutaidot sekä henkilökohtaiset ja sosiaaliset taidot olivat 2 vuoden iässä heikommat, jos ruutuaikaa oli vuoden iässä runsaasti päivittäin.
Erot kommunikaatiotaidoissa (2,68; 1,68–4,27) ja ongelmanratkaisukyvyissä (1,91; 1,17–3,14) säilyivät 4 vuoden ikään.
WHO:n ruutuaikasuositus 2–4-vuotiaille lapsille on alle tunti päivässä, ja THL suosittelee kouluikäisille enintään kaksi tuntia ruutuaikaa päivittäin. Alle 2-vuotiaat eivät tarvitse ruutuaikaa.
Takahashi I, Obara T, Ishikuro M ym. Screen time at age 1 year and communication and problem-solving developmental delay at 2 and 4 years. JAMA Pediatr 2023;177(10):1039–46. https://doi.org/10.1001/jamapediatrics.2023.3057
