Alueelliseen tuotantomalliin liittyvä laboratoriotoiminnan tehostamispotentiaali

Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä on tehty laboratoriopalveluja koskeva mittava rakennemuutos. Sairaanhoitopiirin liikelaitoksena toimiva organisaatio vastaa pääpiirteiltään sellaista alueellista tuotantomallia, joka on kansallisessa terveydenhuoltohankkeessa asetettu tavoitteeksi julkisten laboratoriopalvelujen kehittämiselle.

Ari Miettinen - Tuija Kärppälä - Leila Ahtiala, Pauli Vuorinen - Erkki Seppälä - Pekka Rissanen

Lyhyesti: Äitien tupakointiin voidaan vaikuttaa lastenneuvolassa

Amerikkalaisessa tutkimuksessa satunnaistettiin alempaan sosiaaliryhmään kuuluvat tupakoivat äidit (n = 303) tehostetun ja tavanomaisen neuvonnan ryhmiin. Mini-interventioon kuului lääkärin motivoiva kehotus, kirjalliset ohjeet ja lyhyt keskustelu hoitajan kanssa. Lisäksi äitiin otettiin yhteyttä puhelimitse kolmesti seuraavien kuukausien aikana. Vuoden seurannassa ryhmien välinen ero oli tilastollisesti merkitsevä; 13,5 % interventio- ja 6,9 % vertailuryhmän äideistä oli tupakoimatta. Tulosta voidaan pitää hyvänä, koska kohteena oli yksi tupakkavalistuksen vaikeimmista ryhmistä. Miten meillä? Vajaa 20 % maamme äideistä tupakoi. Siinä haastetta Käypä hoito -suositukselle.

Aulikki Nissinen

Lyhyesti: Pleuranesteen gammainterferoni hyvä tubipleuriitin erottelija

Pleuranesteen alkuperän selvittely ei aina ole helppoa, ja erityinen haaste on toisinaan nesteen alkuperän todistaminen tuberkuloottiseksi. Eri merkkiaineita on tässä suhteessa kokeiltu. Japanilaiset ovat tutkineet asiaa ja totesivat 55 potilaalla (20:llä muuten varmistettu tubipleuriitti, 35:llä muu etiologia) pleuranesteen gammainterferonin parhaaksi erottelijaksi sekä sensitiivisyyden että spesifisyyden suhteen; muina markkereina olivat mm. adenosiinideaminaasi ja muutamat interleukiinit. Kirjoittajat suosittelevat gammainterferonin määrittämistä rutiiniluonteisesti, jos tubipleuriittia epäillään, vaikka kulut ovatkin adenosiinimääritystä suuremmat.

Hannu Puolijoki

Aromataasin estäjät tulossa rintasyövän liitännäishoitoon

Aromataasin estäjät ovat uusi lääkeaineryhmä, joka on osoittautunut vähintään antiestrogeeni tamoksifeenin veroiseksi tai jopa paremmaksi etäpesäkkeisen rintasyövän hoidossa. Ne estävät aromataasientsyymiä muuttamasta androgeenia estrogeeniksi. Aromataasin estäjät ovat tehokkaita myös silloin, kun tautisolut ovat muuttuneet vastustuskykyisiksi tamoksifeenille.

Sirkku Jyrkkiö

Munasarjapankki voi säilyttää naisen hedelmällisyyden

Radikaalikirurgia tai sytostaatti- ja sädehoito hävittävät vuosittain satojen tuhansien fertiili-ikäisten naisten lisääntymiskyvyn. Eläinkokeissa on todettu ennen näitä hoitoja poistetun munasarjakudoksen tuottavan munasoluja, mikäli kudos on siirretty ihon alle immunologisesti mykkään koe-eläimeen. Nyt on saatu näyttö siitä, että haave tällä systeemillä toimivasta munasolutuotannosta on mahdollinen myös ihmisellä. 30-vuotiaalta naiselta, joka sairasti IIB-asteen rintasyöpää, poistettiin ja pakastettiin toinen munasarja ennen hoitoja. Rajut sytostaattihoidot aiheuttivat potilaalle menopaussin ja hedelmättömyyden. 6 vuotta myöhemmin munasarjakudosta implantoitiin potilaan ihon alle, stimuloitiin follikkelituotanto hormonihoidolla ja punktoitiin kehittyneistä follikkeleista 20 munasolua. 8 näistä olivat sopivia IVF:ään aviomiehen siittiöillä. Kaksi munasolua hedelmöittyi intrasytoplasmisella siittiöinjektiolla. Toinen alkioista oli morfologialtaan ja karyotyypiltään poikkeava. Toinen alkio oli normaali ja siirrettiin potilaan kohtuun.

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: Migreeni ja subkliiniset aivomuutokset

Migreeni on aivoinfarktin itsenäinen riskitekijä alle 45-vuotiailla. Hollantilainen tutkijaryhmä on selvittänyt subkliinisten iskeemisten aivomuutosten esiintyvyyttä satunnaisesti valitussa väestössä. Tutkimukseen otettiin 161 henkilöä, joilla oli auraoireinen migreeni, 134 henkilöä joilla oli auraton migreeni ja 140 kontrollia. Kukaan tutkimukseen otetuista ei ollut sairastanut oireista iskeemistä aivotapahtumaa, mutta aivojen magneettikuvissa havaittiin yhteensä 60 infarktimuutosta. Infarktimuutoksia esiintyi pikkuaivojen alueella migreenipotilailla seitsemän kertaa enemmän kuin kontrolleilla. Suurin infarktimuutosten riski oli potilailla, joilla oli auraoireinen migreeni ja joilla päänsärkykohtauksia oli kuukaudessa yksi tai enemmän. Aivojen valkoisen aineen muutosten määrä oli jonkin verran lisääntynyt naisilla, joilla oli migreeni. Migreeniin näyttää siis liittyvän lisääntynyt iskeemisten pikkuaivomuutosten riski, joka suurenee kun kohtausmäärä kasvaa.

Kari Majamaa

Lyhyesti: Psyykkisesti sairasta ahdistellaan usein

Skotlantilaisessa tutkimuksessa selvitettiin jokapäiväiseen elämään vaikuttavan vakava-asteisen ahdistelun tai kiusan kohteeksi joutumista. Ero oli selvä: satunnaisväestöstä 15 % oli kokenut vakavaa häirintää, kun vastaava osuus psykiatrisilla potilailla oli 41 %. Ahdistelu oli heillä yleisempää tavallisessa elämässä ja työpaikalla. Kyseessä on itseään ruokkiva kierre. Psyykkisesti sairaat kohtaavat muita useammin loukkaavaa kohtelua, jonka aiheuttamalle stressille he ovat muita herkempiä. Psyykkisesti sairaiden kanssa työskentelevien tuleekin olla tästä tietoisia ja vähentää psyykkiseen sairauteen liittyvää stigmaa. Myös kouluilla ja medialla on tässä tehtäväkenttää.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Tupakoivat vanhemmat suosivat lasten tupakointia huomaamattaan

Kaliforniassa San Diegon seudulla tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin vanhempien (etupäässä latinalaista syntyperää olevien) lasten tupakointia edistäviä tapoja, mm. pyyntöjä hakea tupakkaa kaupasta, puhdistaa tuhkakuppeja tai jopa sytyttää tupakka vanhemman suussa. Vanhemmat muistivat tehneensä osaa näistä asioita selvästi lasten muistamaa vähemmän, mikä ei lienekään ihme: esim. 32 % äideistä ja 17 % isistä muisti pyytäneensä lapsia hankkimaan tupakkaa vanhemmilleen, opiskeluikäiset lapset taas muistivat äideistä 62 %:n ja isistä 54 %:n menetelleen näin. Eli lasten ja imeväisten muistista saanemme käyttäytymistämme koskevaa tietoa paremmin kuin omastamme...

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Bioterrorismi ja keuhkolääkärit

Bioterrorismia pidetään maailmalla vakavana uhkana; tästä on osoituksena Thoraxin asiaa koskeva artikkeli ja pääkirjoitus, joissa pohditaan nimenomaan keuhkolääkäriyhteisön vastuuta mm. aikaisen diagnoosin aikaansaannissa ja hoitojen varmistamisessa (mm. pernaruton ja isorokon uhatessa tai uusien myrkyllisten kemiallisten aineiden levittäessä tuhoaan). Yhteiskuntamme lienee varsin haavoittuva tällaisten uhkien edessä; näin etenkin, jos asiaa ei tiedosteta tai sitten salaillaan. Pahimmillaan on edessä sosiaalinen paniikki, mitä voitaneen estää tutkimuksella ja varautumisella ao. uhkiin.

Hannu Puolijoki

Vasta riittävä ACE:n annos hyödyttää aikuisdiabeetikkoa

ACE:n estäjät vähentävät diabeettisen nefropatian etenemistä, ja tämä näkyy albuminurian vähenemisenä. Sama vaikutus on sekä suurilla että pienillä ACE:n annoksilla, mutta toistaiseksi on näyttöä vain suurten ACE:n annosten sydän- ja verisuonisairastuvuutta vähentävästä vaikutuksesta. DIABHYCAR-tutkimuksessa selvitettiin, vähentääkö myös pieni ACE:n annos sydän- ja verisuonitapahtumia.

Robert Paul

Ohjattu interventio vähentää vanhusten itsetuhoajatuksia

Myös vanhusten itsemurhat ovat varsin yleisiä. Masennus on yleisin itsemurhan riskitekijä, joten on oletettavaa, että tehokkaalla masennuksen hoidolla voidaan vähentää itsetuhoisuutta. Amerikkalaisessa perusterveydenhuoltoon kohdistuvassa monikeskustutkimuksessa selvitettiin masennuksen hoitosuositukseen perustuvan interventio-ohjelman vaikutusta yli 60-vuotilaiden, kliinisestä masennuksessa kärsivien itsetuhoajatusten määrään ja masennukseen itseensä yhden vuoden aikana. Interventioryhmään kuuluvat lääkärit koulutettiin käyttämään perusterveydenhuoltoon sovellettua vanhusten masennuksen hoitosuositusta, joka ensivaiheessa suositteli serotoniinin takaisinoton estäjälääkkeen aloittamista ja toissijaisesti, mikäli potilas ei lääkitystä halua, interpersoonallista terapiaa. Vähäisten interaktioiden vuoksi suosituslääkkeenä oli sitalopraami. Tämän lisäksi erityiset depressiohoitajat pitivät säännöllisesti yhteyttä potilaisiin, seurasivat oireiden kehittymistä ja lääkkeen ottoa ja antoivat tarvittaessa interpersoonallista terapiaa. Verrokit eivät saaneet depressiohoitajien tukea eikä heidän lääkäreitään koulutettu vastaavasti. Hoidosta jäi pois 31 % molemmissa ryhmissä. Sen sijaan interventioryhmän potilaat saivat enemmän hoitoa masennukseensa, heidän itsetuhoiset ajatuksensa vähenivät enemmän, heidän masennusoireensa paranivat nopeammin ja täysin toipuneiden osuus oli suurempi kuin tavanomaisen hoidon saaneilla. Tutkijat saattoivatkin päätellä, että depressiohoitajien tukema masennuksen hoitointerventio lisää oleellisesti vanhusten masennuksesta vapaata aikaa ja parantaa siten myös heidän elämänlaatuaan. Samansuuntaisia tuloksia on muitakin, joten tällaista hoito-otetta voi suositella myös meidän perusterveydenhuoltoomme.

Raimo K.R. Salokangas

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030