PNH:hon syynmukaista hoitoa

Vaikka PNH (paroksysmaalinen yöhemoglobinuria)on harvinainen sairaus (Suomessa on parikymmentä potilasta), on ilahduttavaa, että siihenkin kehitetään lääkkeitä. Tautia luonnehtii huono elämänlaatu toistuvien verisuonitukosten ja anemian ja siihen liittyvän uupumuksen vuoksi. Punasolusiirtoja tarvitaan. Sairauden patogeneesissä on keskeistä komplementin aktivoituminen tätä vastaan suojaamattomia punasoluja vastaan. Ekulitsumabi on vasta-aine, joka salpaa komplementta aktivoitumasta.

Robert Paul

Lyhyesti: Tupakoinnin lopettaminen vähentää paniikkia

Tutkimuksissa on todettu, että tupakointi lisää useiden, joskaan ei kaikkien, psyykkisten häiriöiden riskiä. Väestötutkimusaineiston avulla pyrittiin selvittämään, voidaanko tupakoinnin lopettamisella vähentää psyykkistä sairastavuutta. Tupakointi lisäsi mielialahäiriöiden riskiä riippumatta siitä, polttiko tutkittava edelleen vai oliko hän jossain vaiheessa lopettanut tupakoinnin. Sen sijaan paniikkihäiriön ja agorafobian riski oli kohonnut ainoastaan parhaillaan tupakoivilla, ei tupakoinnin lopettaneilla. Samanlainen tilanne oli alkoholi- tai aineriippuvuuksien kanssa. Näyttääkin siltä, että tupakoinnin lopettaminen ei vähennä masennuksen riskiä, mutta kylläkin paniikkihäiriöiden riskiä. Lisäksi tupakointi voi olla riippuvuushäiriön ajankohtainen indikaattori.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Plasman pitkäketjuiset rasvahapot eivät suojaa astmalta

Viime vuosina on kiinnitetty paljon huomiota siihen, voisivatko kalasta peräisin olevat pitkäketjuiset rasvahapot suojata allergisilta sairauksilta. Nyt tehdyssä 1 601 nuoren aikuisen väestötason tutkimuksessa tulos näytti kuitenkin hypoteesin suhteen kielteiseltä; itse asiassa tulikin viitettä siitä, että plasman dihomogammalinoleiinihappo (DHGLA) voisi ollakin toisin päin yhteydessä astmaan (riskisuhde eri tavoin todettuun astmaan 1,25-1,34); kausaalisen suhteen määritykseen tutkimusasetelma ei soveltunut, joten tältä osin joudumme odottamaan lisätietoja muualta.

Hannu Puolijoki

Uusittu eurooppalainen suositus Sydän- ja verisuonitautien ehkäisy käytännön lääkärintyössä

Sydän- ja verisuonitaudit, erityisesti ateroskleroosin aiheuttamat valtimotaudit, ovat edelleen tärkeä kuolleisuuden, sairastuvuuden ja ennenaikaisen toimintakyvyn menetyksen syy kaikissa Euroopan maissa. Ateroskleroosin aiheuttamien valtimotautien pääluokassa sepelvaltimotaudin osuus on kaikkein suurin, mutta väestöjen ikäjakauman siirtyessä yhä vanhempiin ikäluokkiin päin ahtauttavan aivovaltimotaudin osuus on suurentunut. Sepelvaltimotaudin ja ahtauttavan aivovaltimotaudin aiheuttama kuolleisuus ja sairastuvuus ovat useimmissa Euroopan maissa huomattavasti vähentyneet, mutta eräissä Itä-Euroopan maissa kehitys on viimeisen vuosikymmen aikana ollut epäedullinen.

Suomen Sisätautilääkärien Yhdistys - Suomen Kardiologinen Seura, Suomen Verenpainehdistys - Kunnallislääkärit, Suomen Työterveyslääkäriyhdistys - Suomen Neurologinen Yhdistys, Sosiaalilääketieteen Yhdistyksen Käyttäytymislääketieteen Jaos, Suomen Sydänliitto - Suomen Diabetesliitto - Aivohalvaus- Ja Dysfasialiitto

Eurooppalainen suositus Sydän- ja verisuonitautien ehkäisy käytännön lääkärintyössä Yhteenveto eri yhdistysten yhteisen työryhmän (Third Joint Task Force of European and other Societies on Cardiovascular Disease Prevention in Clinical Practice) suosituksesta 1

Hoitosuosituksissa pyritään esittämään kaikki oleellinen tieteellisesti perusteltu tieto kyseessä olevasta aihepiiristä, jotta lääkärit pystyisivät arvioimaan diagnostisten toimenpiteiden tai hoitotoimenpiteiden hyödyt ja haitat. Suositukset on tarkoitettu helpottamaan hoitopäätösten tekemistä käytännön lääkärintyössä.

Guy de Backer - Ettore Ambrosioni - Knut Borch-Johnsen - Carlos Brotons, Renata Cifkova - Jean Dallongeville - Shah Ebrahim - Ole Faergeman, Ian Graham - Giuseppe Mancia - Volkert Manger Cats - Kristina Orth-Gomér, Joep Perk - Kalevi Pyörälä - José L. Rodicio - Susana Sans - Vedat Sansoy, Udo Sechtem - Sigmund Silber - Troels Thomsen - David Wood

Kun flunssa iskee - entä sinuiitti?

Flunssa ja sen seurauksena ilmenevä sinuiitti ovat ihmisen tavallisimpia infektioita. Flunssan ja sinuiitin yksiselitteinen erottaminen toisistaan on vaikeaa. Sinuiitteja diagnosoidaan ja myös hoidetaan avohoidossa antibiooteilla liian usein niin meillä kuin muuallakin. Sinuiitin ylidiagnostiikan välttämiseksi suositellaan flunssaoireisen potilaan seurantaa ensimmäisen viikon ajan ilman radiologisia tai laboratoriotutkimuksia tai muuta kuin oireenmukaista hoitoa. Jos antibioottihoitoa tarvitaan, niin hoidoksi suositellaan amoksisilliinia 7-10 päivän ajan.

Anne Pitkäranta - Heikki Puhakka

Nuorten astman erityispiirteitä

Nuoruusiän astma on usein vähäoireinen, mutta keuhkoputkien ärsytysalttius jatkuu siitä huolimatta. Tärkeimmät syyt astmaoireiden jatkumiseen tai uusiutumiseen ovat tupakointi, atopia ja perintötekijät.

Merja Kajosaari

Fysioterapia yhdyntäkipua aiheuttavan vulvan vestibuliittioireyhtymän hoidossa

Vulvan vestibuliittisyndrooma (VVS) aiheuttaa emättimen eteisen kosketusarkuutta ja on tärkeä dyspareunian syy. Potilaat ovat yleensä muuten terveitä nuoria naisia.

Vuokko Jernfors - Soile Rekonen - Jorma Paavonen

Anestesialääkärin ja -sairaanhoitajan välinen työnjako

Anestesialääkärien puute asettaa jo paikoin rajoituksia sairaaloiden leikkaustoiminnalle. Anestesialääkäreille ja -sairaanhoitajille suunnatun kyselyn tarkoituksena oli selvitettää nykyisiä lääkäri- ja sairaanhoitajaresursseja, työnjaon käytäntöjä ja mielipiteitä työnjaon kehittämisestä.

Minna Niskanen - Anne Vakkuri - Olli Meretoja - Seppo Alahuhta

Suomalaisten koettu terveys parantunut, terveyden koulutuserot säilyneet 1979-2002

Terveys 2015 -ohjelman yhtenä tavoitteena on se, että koettu terveys säilyy vuoteen 2015 mennessä vähintään samana kuin vuonna 2000. Koettu terveys ennustaa muun muassa laitoshoitoon siirtymistä ja kuolleisuutta. Kansanterveyslaitoksen aikuisväestön terveyskäyttäytymistutkimuksen aineistolla tutkittiin miesten ja naisten koetun terveyden kehitystä ja jakautumista koulutuksen ja työmarkkina-aseman mukaan vuosina 1979-2002.

Ossi Rahkonen - Kirsi Talala - Mikko Laaksonen, Eero Lahelma - Ritva Prättälä - Antti Uutela

Lasten nukkumisvaikeudet

16.3.2004 Helsingin yliopisto

Juulia Paavonen

Laser hyvänlaatuisen eturauhassuurentuman hoidossa

16.4.2004 Kuopion yliopisto

Kari Tuhkanen

Aineenvaihdunnalliset ja kliiniset löydökset naisilla, jotka itse ilmoittavat monirakkulaisen munasarjaoireyhtymän oireita

16.4.2004 Oulun yliopisto

Saara Taponen

Jännesiirteen kiinnitys polven eturistisiteen korjausleikkauksessa

23.4.2004 Tampereen yliopisto

Petteri Kousa

Olkavarren murtumien ydinnaulaus

23.4.2004 Oulun yliopisto

Tapio Flinkkilä

Raskausajalta kouluikään: Mikä ennustaa lapsen sosioemotionaalista hyvinvointia?

24.4.2004 Tampereen yliopisto

Ilona Luoma

Lyhyesti: Ikäsyrjintää statiinien käytössä?

Statiinien hyödyllisyys sekundaaripreventiossa on osoitettu ainakin 80. ikävuoteen saakka. Ontariossa selvitettiin lähes 400 000 ikääntyvän sydän- ja verisuonitautipotilaan (> 65 v) aineistossa statiinien käyttöä. Vain 19 % käytti statiineja. Käyttäjät olivat nuorempia, useammin miehiä, sepelvatimotautisia, ja he olivat useammin korkeasta sosiaaliluokasta ja kaupungeista. Matalan, keskitason ja korkean riskin ryhmissä käyttäjiä oli - yllättäen - 38 %, 27 % ja 23 %. Statiinien käyttö väheni lineaarisesti mitä iäkkäämmästä ja korkeamman riskin potilaasta oli kyse siten, että yli 80-vuotiasta korkean riskin potilaista enää 4 % käytti statiineja. Ilmeisesti statiinien käytön hyödyistä iäkkäillä, korkean riskin potilailla on edelleen väärinkäsityksiä.

Kaisu Pitkälä

Lyhyesti: Anti-IgE-vasta-ainehoito hyödyttää vaikeita astmaatikkoja

Kahden monikeskustutkimuksen tulosten perusteella arvioitiin, keille allergisista astmaatikoista olisi hyötyä omalitsumabista, anti-IgE-vasta-ainehoidosta. Potilaita oli aktiiviryhmässä 542 ja lumehoidossa 528. Lääke annosteltiin neljästi viikossa 16 viikon ajan ihon alle, annos oli 0,016 mg/kg/IgE (IU/ml); kaikilla oli käytössä stabiilina pidettävä inhaloitava beklometasonihoito. Hoidosta hyötyivät eniten ne, joilla oli käytössä suuri annos (> 800 myyg/pv) beklometasonia, joilla oli useita päivystyskäyntejä hiljattain astman takia sekä ne joiden ventilaatiofunktiot olivat kehnompia. Aktiivia hoitoa tuli jatkaa vähintään 12 viikon ajan, jotta vaste saatiin näkyviin.

Hannu Puolijoki

Kihti ja alkoholi - vihdoin kovaa dataa

Kihdin ilmaantuvuus kasvaa, ja osasyyksi on mainittu lisääntynyt alkoholinkulutus. Kautta aikojen alkoholin nauttimisen ja kihdin välillä on todettu yhteys, mutta asiaa ei ole tutkittu prospektiivisesti ja laajasti ennen kuin nyt.

Robert Paul

Nebulisoitua morfiinia COPD:n hengenahdistukseen?

Nebulisaattorilla annetun morfiinin on todettu helpottavan hengenahdistusta ainakin joissakin sairauksissa. Näin annettua lääkitystä on siedetty tutkimuksissa kohtalaisen hyvin, eikä vakavia sivuvaikutuksia ole merkittävästi ilmaantunut. Keuhkoahtaumatautia sairastavat lienevät kuitenkin viimeksi mainitun suhteen ehkä sydänpotilaita tai keuhkofibroosia sairastavia suuremmassa riskissä.

Hannu Puolijoki