Eteislepatuksen katetriablaatiohoito

Rytmihäiriölääkkeiden osoittauduttua teholtaan riittämättömiksi on katetriablaation merkitys eteislepatuksen hoidossa korostunut.

Tuomas Ahvenvaara - Paavo Uusimaa, Heikki V. Huikuri - M.J. Pekka Raatikainen

EKG sepelvaltimotautikohtauksen vaaran arvioinnissa

EKG on avainasemassa sepelvaltimotautikohtauksen diagnostiikassa, taudin vaaran arvioinnissa ja hoitostrategian luomisessa. Se antaa viitteitä uhkaavan sydänlihasvaurion laajuudesta ja paikasta.

Kjell Nikus - Markku Eskola

Sepelvaltimoiden pallolaajennushoito

Lääkeainestentit ovat merkittävin edistysaskel sepelvaltimotaudin hoidossa 10 viime vuoden aikana. Niiden avulla saavutetaan valtaosalla pallolaajennuksella hoidetuista potilaista yhtä hyvät pitkäaikaistulokset kuin ohitusleikkauksella.

Juha Hartikainen

Eteisväliseinän aukon sulku katetritekniikalla

Eteisväliseinän aukko (ASD) on perinteisesti suljettu avosydänleikkauksessa. Kymmenen viime vuoden aikana on aukkoja alettu sulkea myös katetriteitse käyttäen tähän tarkoitukseen kehitettyjä sulkulaitteita. Katetrisulun etuina ovat leikkausta vähäisempi trauma, lyhyempi sairaalahoito, nopeampi toipuminen ja varhaisempi työhön paluu.

Erik Engblom - Matti Luotolahti - Markku Saraste - Juhani Airaksinen

Onko keliakiatautien esiintyvyydessä suuria alueellisia eroja Suomessa?

Kela maksoi vuoden 2003 syksyllä erityisruokavalion lisäkustannuksiin 21 euron kuukausittaisen korvauksen 18 500 aikuisikäiselle keliaakikolle ja ihokeliaakikolle. Todennäköisesti lähes kaikki sairaudestaan tietoiset potilaat olivat hakeneet korvausta, sillä uusi etuus oli ollut käytössä runsaan vuoden ajan.

Lauri Virta

Tietokanta sepelvaltimotaudin esiintyvyydestä http://www.ktl.fi/cvdr

Sydän- ja verisuonitaudit ovat Suomessa merkittävä kansanterveysongelma. Niiden ilmaantuvuuden ja esiintyvyyden tutkiminen on tärkeää terveyspoliittisen päätöksenteon tueksi samoin kuin ennaltaehkäisyn ja hoitoresurssien suunnittelemiseksi.

Tiina Laatikainen - Rauni Pääkkönen - Ilmo Keskimäki, Helena Hämäläinen - Hannu Rintanen - Marja Niemi, Vladislav Moltchanov - Veikko Salomaa

Lääkäri työkyvyn arvioijana

Työkykykäsite on viimeisen 10 vuoden aikana uusien näkökulmien vuoksi käynyt lääkärin työn kannalta epäselväksi. Lääkäreinä emme voi unohtaa yksilön työkyvyn arviointia.

Raija Kerätär - Hannu Virokannas

Vanhuksen sekavuusoireyhtymä

7.5.2004 Helsingin yliopisto

Jouko Laurila

Ennuste vaikeassa äkillisessä haimatulehduksessa ja elämänlaatu sairauden jälkeen

7.5.2004 Helsingin yliopisto

Kimmo Halonen

Antigeenia esittelevien solujen ja T-solujen toiminnallinen säätely nivelreumassa

14.5.2004 Turun yliopisto

Milja Möttönen

Kerrottu identiteetti, neuvoteltu sukupuoli

14.5.2004 Tampereen yliopisto

Varpu Löyttyniemi

Luurankolihaksen ja sydämen sokerinkäyttö insuliiniresistenssissä

14.5.2004 Turun yliopisto

Kirsti Hällsten

Stat4:n ja Stat6:n merkitys CD4+-auttaja-T-solujen erilaistumiselle

14.5.2004 Turun yliopisto

Zhi Chen

Lyhyesti: Suolistosyöpäpotilaan seurannalla on väliä

Suolistosyöpä uusiutuu yli kolmasosalla leikatuista potilaista. Leikkauksen jälkeen seurantakäytännöt ovat vaihtelevia ja niiden merkitystä on epäilty. Seurannan merkitystä selvitettiin liitännäishoitotutkimuksen oheistyönä. Potilaita (n = 530) seurattiin viiden vuoden ajan. Koko vartalon tietokonetomografiakuvaus (TT) tehtiin yhden ja kahden vuoden kohdalla. Kasvainmerkkiaine CEA tutkittiin jokaisella käynnillä. Tauti uusiutui 154 potilaalla. Uusiutuma todettiin oireiden perusteella 65 potilaalla, CEA:n nousun perusteella 45 potilaalla, TT:n perusteella 49 potilaalla ja muista syistä yhdeksällä. TT:n perusteella diagnosoidut uusiutumat keuhkoissa tai maksassa voitiin useimmin hoitaa kirurgisesti (24 %). Oireiden perusteella todetuista tapauksista vain 3 % oli leikkauskelpoisia. Kirurgisesti hoidettujen potilaiden ennuste oli parempi kuin muilla. Riittävä seuranta on osa laadukasta syövänhoitoa.

Sirkku Jyrkkiö

Lyhyesti: Tupakansavulle altistuminen voi johtaa varhaiseen keuhkovaurioon

Kohdussa tapahtuneella tupakansavulle altistumisella on todettu olevan vaikutusta ventilaatiofunktioihin myöhemmällä iällä. Riippumatta edellä olevasta näyttää nuorena tapahtunut omakin altistuminen johtavan merkittäviin häiriöihin keuhkofunktioissa. Havainto perustuu 80 keskimäärin 16-vuotiaan pojan tutkimukseen (tupakoijia 21, tupakoimattomia 31 ja passiivisesti altistuvia 29). Altistumista mitattiin mm. virtsan kotiniini-kreatiniinisuhteella. Tosin niillä, joiden äiditkin olivat tupakoineet raskauden aikana, olivat muutokset osin vielä selvempiä

Hannu Puolijoki

Annanko antibioottia? Entä prokalsitoniini?

Eniten antibiootteja määrätään hengitystieinfektioihin. Voi miten hyödyllinen olisikaan testi, jolla erotettaisiin virusten ja bakteerien aiheuttamat infektiot toisistaan. CRP on sinnepäin, mutta ei läheskään täydellinen. Tämä Sveitsissä tehty työ tarjoaa prokalsitoniinimääritystä alahengitystieinfektioiden antibioottihoidon ohjaukseen.

Heikki Arvilommi

Keuhkosyövän liitännäishoitoon lisää vaihtoehtoja

Japanissa satunnaistettiin 999 keuhkon adenokarsinooman sairastanutta potilasta leikkauksen jälkeen seuranta- tai lääkehoitohaaraan. Jälkimmäisessä potilas sai päivittäin urasiilin ja tegafuurin yhdistelmää suun kautta kahden vuoden ajan päivittäin. Kasvaimet olivat kooltaan melko pieniä (T1-2).

Sirkku Jyrkkiö

Trakooma kuriin sementtivessoilla ja torjumalla kärpäsiä

Gambian eräällä maaseutualueella väestöstä 6 %:lla on trakooma. Musca sorbens-kärpästä on pidetty keskeisenä Chlamydia trachomatiksen välittäjänä. Trakoomapöpö tarttuu kärpäsen jalkoihin ja suuosiin, ja kärpänen hakeutuu silmiin, joihin trakoomamikrobi deponoituu tuhoten sarveiskalvoa. Gambian maaseudulla 7 080 ihmistä osallistui hankkeeseen, jossa osalle tarjottiin kärpäsmyrkytyksiä lentokoneruiskutuksena 6 kuukauden ajan, osalle rakennettiin betonipohjaiset kuivakäymälät ja osa oli vertailuryhmänä. Kärpäsmyrkkynä käytettiin permetriiniä. Gambiassa ei voida rakentaa puukäymälöitä, koska puu on käynyt vähiin ja jäljelläkin oleva puu voi olla termiittien heikentämää. Kyläläiset pelkäsivät aiheellisesti, että puukäymälä voi sortua esim. sadekauden aikana.

Robert Paul

Määrääkö tehdas hinnan myös tutkimuksissa?

Näyttöön perustuvassa lääketieteessä lähdetään ajatuksesta, että hoitomenetelmä tai -käytäntö on objektiivisesti tutkittu. Perustellusti on kuitenkin herännyt epäilyjä, että esim. lääketutkimukset eivät ole lääketehtaista riippumattomia. Englantilaiset tutkijat keräsivät kaikki mielialalääkkeiden kustannus-vaikuttavuustutkimukset ja vertailivat, miten tutkimuksen kustantanut taho (sponsori) yhdistyi tutkimusten tuloksiin. Uusia selektiivisiä serotoniinin takaisinoton estäjiä (SSRI) tuottaneiden lääketehtaiden tukemissa tutkimuksissa SSRI-lääkkeet olivat useammin vanhoja, trisyklisiä lääkkeitä kustannustehokkaampia kuin niissä tutkimuksissa, joita lääketehtaat eivät tukeneet. Samoin lääketehtaiden sponsoroimissa tutkimuksissa kaikkein uusimmat lääkkeet olivat muita tehokkaampia useammin kuin lääketehtaiden tukea saamattomissa tutkimuksissa. Myös muut analyysit tukivat lopputulosta, jonka mukaan uusi ja kalliimpi lääke osoittautui lääkettä valmistavan tehtaan tukemassa tutkimuksessa paljon useammin taloudellisesti kannattavammaksi kuin lääketehtaista riippumattomissa tutkimuksissa, joista monessa tilanne oli jopa päinvastainen. Silmiinpistävää oli myöskin lääketehtaista riippumattomien tutkimusten vähäisyys. Lääkäreiden tuleekin aina lääkkeiden vaikutuksia ja kustannusvaikuttavuutta koskevia tutkimuksia arvioidessaan kiinnittää kriittistä huomiota myös tutkimuksen tekijätahoon.

Raimo K.R. Salokangas

Lyhyesti: Hypogonadismi altistaa miehiä depressiolle

Noin 30 %:lla yli 55-vuotiaista miehistä esiintyy hypogonadismia. Amerikkalaistutkimuksessa selvitettiin, missä määrin kyse on masentuneisuudesta. 278:aa 45 vuotta täyttänyttä psyykkisesti tervettä miestä seurattiin kaksi vuotta. Miehistä osan testosteronipitoisuudet olivat alku- ja lopputilanteessa normaalit, osalla molemmilla kerroilla alhaiset. Hypogonadisista miehistä 21,7 %, mutta vertailumiehistä vain 7,1 % sairastui seuranta-aikana masennukseen. Kun kaikki tunnetut sekoittavat tekijät oli otettu huomioon, oli hypogonadisten miesten masennuksen riski 4,2-kertainen vertailumiehiin verrattuna. Näyttäkin mahdolliselta, että hypogonadisten miesten masennusta voitaisiin menestyksellisesti hoitaa lisäämällä heidän hoitoonsa myöskin testosteroni. Kuitenkin vasta prospektiiviset hoitokokeilut voivat varmistaa tämän hoitostrategian hyödyllisyyden.

Raimo Kr Salokangas