Gynekologisten irtosolunäytteiden määrät ja raportointitavat Suomessa

Papa-koetta on käytetty menestyksekkäästi kohdunkaulan syövän ehkäisyssä, mutta sitä käytetään myös hoidon seurannassa ja diagnostisena välineenä. Organisoidun joukkoseulonnan teho on paras, muilla seulontamenetelmillä ei ole samanlaista vaikutusta. Joukkotarkastusrekisteri seuraa organisoidussa joukkoseulonnassa otettujen näytteiden määrää, mutta muiden Papa-kokeiden määrästä ei ole ollut tietoa. Tämä vaikeuttaa seulontastrategioiden suunnittelua.

Kati Monto, Pekka Nieminen

Lyhyesti: Vähentävätkö särkylääkkeet keuhkosyöpäriskiä?

Yhdysvalloissa kuolee vuosittain miljoona ihmistä keuhkosyöpään; näistä n. 90 % on ollut tupakoijia. Nonsteroidaalisilla anti-inflammatorisilla särkylääkkeillä (NSAID) on todettu mahdollista kemopreventiivistä vaikutusta sekä paksusuoli- että rintasyöpään sairastumisen suhteen. Eläin- ja humaanitutkimuksissa on herännyt epäily siitä, että NSAID-lääkkeiden käyttö voisi vähentää myös keuhkosyövän kehittymisen riskiä, mutta tutkimuksia on haitannut tilastollisen voiman puute.

Hannu Puolijoki

Eivätkö insuliiniherkisteet olekaan vaarallisia sydämen vajaatoimintapotilaille?

Tiatsolidiinidionit voivat aiheuttaa nesteretentiota sydämen vajaatoiminnan yhteydessä ja vaikea sydämen vajaatoiminta on metformiinin vasta-aihe. Varoituksista huolimatta lääkkeitä käytetään tässäkin potilasryhmässä. Niinpä amerikkalaiset kardiologit tarkastelivat jälkikäteen yli 16 000 diabetesta sairastavan potilaan selviytymistä sen jälkeen, kun he olivat olleet sydämen vajaatoiminnan takia sairaalahoidossa.

Juhani Airaksinen

Virtsatiekiven hoito, quo vadis?

Kehonulkoisen kivenmurskaushoidon (ESWL) aikaansaamassa euforiassa ovat virtsatiekivien endo-urologiset hoitokeinot jääneet kakkosvaihtoehdoksi, ja kivien synnyn syihin kohdistuva hoito sekä kiviprofylaksia päässeet huolestuttavasti hämärtymään. Viime aikoina ESWL:aa on kuitenkin kritisoitu enenevästi tiettyjen kivityyppien (kuten munuaisen alakaliksin kivet) epätyydyttävistä hoitotuloksista ja monista tarvittavista uusintahoitokerroista.

Ossi Lindell

Sirolimuusi parantaa Kaposin sarkooman elinsiirtopotilaalla

Elinsiirron saaneilla potilailla on suurentunut syöpäriski. Kun immunosupressiivinen lääkitys on jatkunut 20 vuotta, on 40 %:lla potilaista todettu syöpä. Elinsiirron saaneilla todetaan iholla ilmenevää Kaposin sarkoomaa 500 kertaa useammin kuin muulla väestöllä. Kaposin sarkooma on yleensä itsepäisesti alaraajojen iholla uusiutuva tauti, jota ei yleensä voida kirurgisesti parantaa, ja sädehoidonkin apu jää usein palliatiiviseksi.

Sirkku Jyrkkiö

Harhan mekanismi selkiytyy

Kuuloharhan perimmäinen luonne on epäselvä. Kannatusta saaneen hypoteesin mukaan kuuloharha syntyy, kun itse tuotettu sisäinen puhe tulkitaan väärin ulkoa tulleeksi puheeksi. Kilpailevan teorian mukaan kyse on aivojen kuulokuoren primaarista aktivaatiosta. Aivojen kuvantamistutkimukset ovatkin osoittaneet, että sekä puheen tuottamiseen että sen aistimiseen liittyvät aivoalueet aktivoituvat kuuloharhan yhteydessä, mutta avoin kysymys on ollut, onko kyse yhtäaikaisesta vai peräkkäisestä aivotapahtumasta.

Raimo K.R. Salokangas

Lyhyesti: Salisyylihappo takrolimuusin kyytipoikana psoriaasin hoidossa

Takrolimuusivoide ei ole osoittautunut tehokkaaksi plakkipsoriaasin hoidossa, vaikka sillä onkin vaikutusta taipeiden ja kasvojen psoriaasiin. Tehon puute plakkipsoriaasissa johtuu ilmeisesti puutteellisesta penetraatiosta ihoon. Tässä 12 viikkoa kestäneessä vain 24 potilaan tutkimuksessa 6-prosenttista salisyylihappoa levitettiin iholle geelinä kahdesti päivässä. Geelin kuivuttua sama alue voideltiin 0,1-prosenttisella takrolimuusivoiteella. Kontrollina toimi potilaan kehon toinen puoli, johon levitettiin salisyyligeeliä ja pelkkää voidepohjaa ilman takrolimuusia. Salisyylihappogeelin ja takrolimuusin yhdistelmällä saatiin tilastollisesti merkitsevä ero psoriaasiläiskien paranemisessa. Tämän tutkijalähtöisen kokeen jälkeen jäädään odottelemaan farmakologista varmistusta lisääntyneen tehon mekanismista.

Sirkku Peltonen

Lyhyesti: Ei ole kolonoskopian voittanutta

614 potilasta, joilla oli ulosteessa piiloverta tai näkyvää verta, raudanpuuteanemia tai paksusuolensyöpä sukurasitteena, tutkittiin kolmella eri tavalla: varjoainekaksoiskontrastikolografialla, varjoainetehosteisella tietokonekolografilla sekä kolonoskopialla. Yli 10 mm:n kokoisista leesioista näkyi ensin mainitulla 48 % (95 %:n luottamusväli 35-61 %), toiseksi mainitulla 59 % (46-71) ja viimeksi mainitulla 98 % (91-100 %). Jos leesio oli 6-9 mm:n kokoinen, olivat lukemat 35 % (27-45 %), 51 % (41-60 %) ja 99 % (95-100 %). Uusi menetelmä, jossa yhdistetään kolografia ja tietokonekuvaus, ei siis päihitä kolonoskopiaa, joka on tarkin ja täsmällisin paksunsuolen tutkimusmenetelmä.

Robert Paul

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030