Suojakäsineiden aiheuttama luonnonkumiallergia: voitettu ongelma?

Vaikka Suomi on lateksiallergian diagnostiikan ja ennaltaehkäisyn mallimaa, ei luonnonkumisten tutkimus- ja leikkauskäsineiden aiheuttamaa IgE-välitteistä allergiaa voi kuitenkaan vielä pitää selvitettynä ongelmana. Kattavia laadunvalvontamenetelmiä ei ole, ja markkinoinnin valvonta on vaikeaa.

Kristiina Turjanmaa, Timo Reunala, Timo Palosuo

Sydämen ei-invasiivinen kuvantaminen sepelvaltimotaudin diagnostiikassa Suomessa

Sydämen ei-invasiivinen kuvantaminen on osa sepelvaltimotaudin diagnostiikkaa ja vaikeusasteen selvittelyä.

Juhani Knuuti, Esko Vanninen, Väinö Turjanmaa, Jaakko Hartiala, Raimo Kettunen, Markku Kupari, Antti Loimaala, Pentti Rautio Petri Sipola, Kari S. Virtanen, Mikko Syvänne

Kliinisen tietojärjestelmän käyttöönotto erikoissairaanhoidon päivystyspoliklinikalla. Hoitohenkilökunnan kokemuksia

Sähköisen sairauskertomuksen valtakunnallinen käyttöönotto on kansallisen terveyshankkeen tavoite. Meilahden sairaalan päivystyspoliklinikalla siirryttiin kliinisen tietojärjestelmän käyttöön vuonna 2003.

Leena Koponen, Veli-Pekka Harjola, Harri Mustonen, Mika Paloheimo Tuula Granfelt, Eija Mustonen, Liisa-Maria Voipio-Pulkki

Erikoissairaanhoito terveyden edistämisen tiellä

Erikoissairaanhoito on perinteisesti keskittynyt sairauksien hyvään hoitoon. WHO:n vuonna 1990 käynnistämä kansainvälinen Health Promoting Hospitals (HPH) -verkosto pyrkii kuitenkin laajentamaan näkökulman potilaista henkilökuntaan ja väestöön sekä terveyttä tukevan organisaation kehittämiseen.

Maria Hallman-Keiskoski, Jukka Puolakka

Uutta tietoa tyypin 2 diabeteksen geneettisestä taustasta ja tutkimusmenetelmistä

15.4.2005 Kuopion yliopisto

Maija Päivärinta

Uutta tietoa NMDA-reseptorin salpaajien vaikutuskohteista

15.4.2005 Kuopion yliopisto

Jussi Väisänen

Äidin ja lapsen enterovirusinfektiot ja beetasoluautoimmuniteetti

15.4.2005 Tampereen yliopisto

Karita Sadeharju

Steriloinnin ja eri kantaja-aineiden vaikutus luun morfogeneettiseen proteiiniin

22.4.2005 Oulun yliopisto

Tarmo Pekkarinen

Greliinihormonin pitoisuudet ovat yhteydessä aikuistyypin diabetekseen, verenpaineeseen ja valtimoiden kovetustautiin

22.4.2005 Oulun yliopisto

Seppo Pöykkö

Bisfosfonaatit nivelreuman hoidossa

23.4.2005 Helsingin yliopisto

Heikki Valleala

Lyhyesti: Lihavuus lisää munuaiskivien riskiä...

Tutkimuksessa selvitettiin munuaiskivien riskiä kolmessa eri kohortissa; terveydenhuoltohenkilöstön (n. 46 000 miestä) seurantatutkimuksessa ja kahdessa naishoitajien (n. 200 000) terveystutkimuksen seurannassa. Yhteenlaskettujen 46:n seurantavuoden aikana dokumentoitiin vajaat 5 000 munuaiskivipotilasta. Tulosten mukaan BMI ja vyötärön ympärysmitta olivat suoraan verrannollisia riskiin saada munuaiskiviä. Yli 100 kiloisilla miehillä riski oli puolitoistakertainen verrattuna alle 68 kg painaviin miehiin. Naisilla riski oli lähes kaksinkertainen vastaavien painoryhmien vertailussa. Myös painonnousu noin 20 ikävuoden jälkeen lisäsi riskiä, naisilla enemmän kuin miehillä. Näitä vakuuttavia tuloksia selittävien tekijöiden etsiminen jää jatkotutkimusten varaan. Tulokset antavat joka tapauksessa lisäpontta painonhallinnan neuvontaan.

Aulikki Nissinen

Lyhyesti: ... ja naisten astmariskiä

Eri puolilta maailmaa on tullut havaintoja siitä, että kohonnut painoindeksi (BMI) voisi olla yhteydessä astmaan sairastumiseen, etenkin kun molemmat ovat lisääntyneet länsimaissa. Havaintoja yhteydestä on ollut naisilla, mutta ei miehillä. Asiaa selvitettiin Uudessa Seelannissa 1 000 henkilön seurannalla. Todettiin, että BMI yhdistyi monimuuttujamallissa naisilla astmaan, vinkumiseen, astman hoitoon, atopiaan, IgE-tasoon ja käänteisesti FEV1-FVC-suhteeseen. Miehillä yhteys oli lievää ja osoitettavissa vain astmaan ja atopiaan. Lapsena sairastettu astma ei ollut yhteydessä myöhempään ylipainoon. Naisilla ylipaino selitti tilastollisessa mallissa 28 % nuorena tai aikuisena kehittyvästä astmasta. Ylipainoisella naisella tulisi epäillä hengenahdistusoireiden takaa myös astmaa eikä kuitata oiretta liian herkästi lihavuuden piikkiin.

Hannu Puolijoki

Mikrobit, pieniä lihottajia elämän sisäputkessa

Suoli on monella tapaa keskeinen ja kiinnostava elin hyvinvoinnin ja terveyden kannalta. Ei ihme, että Science-lehti omistaa erikoisnumeronsa tälle elämän sisäputkelle, kuten se suolta otsikossaan kutsuu. Numerossa on useita kiinnostavia katsaustyyppisiä artikkeleita joista yhdessä pohditaan suolen omistajan ja sen mikrobiston yhteiseloa.

Heikki Arvilommi

Meta-analyysi erytropoietiinin käytöstä syöpäpotilailla

Monet syöpäpotilaat kärsivät anemiasta. Oireista anemiaa on ollut tapana hoitaa punasolusiirroin. Erytropoietiini nostaa hemoglobiinia ja helpottaa anemiaan liittyvää väsymystä. Muutamassa tutkimuksessa heräsi epäily erytropoietiinin turvallisuudesta. Hoitoa saaneilla potilailla on ollut enemmän tromboembolisia komplikaatioita, ja on jopa ollut viitettä siitä, että hoito huonontaisi potilaiden elinaikaa.

Sirkku Jyrkkiö

Heinänuha yleistyy nopeasti

Allergioiden lisääntymiselle länsimaissa on viime vuosikymmeninä etsitty kuumeisesti selityksiä. Tarjolla on mm. hygieniahypoteesi, mutta sekin on lopullisesti todistamatta. Onhan tietysti myös epäilyksiä siitä, onko lisääntyminen todella aitoa vai kenties diagnostisten muutosten aiheuttamaa. Suomessa 15 vuotta sitten julkaistun, kutsuntaikäisten miesten 1960-luvulle ulottuneen seurannan mukaan tautien esiintyvyys oli huimassa kasvussa. Nyt julkaistussa vakuuttavassa jatkoraportissa katsottiin, onko kasvu jatkunut sittemmin. - On, vähintään samaa vauhtia, lukuunottamatta ekseemaa. Astma on lisääntynyt 12-kertaiseksi vuodesta 1960 vuoteen 2003: 3,5 % nuorista miehistä potee sitä. Allerginen nuha on yleistynyt monikymmenkertaiseksi ja vauhti vain kiihtyi viimeisellä seurantajaksolla. Melkein joka kymmenes mies oireilee nyt. Atooppisen ekseeman esiintyvyys on tasaantunut lähelle yhtä prosenttia vuoden 1980 jälkeen.

Heikki Arvilommi

Sydän- ja verisuoniongelmien alkuperä osittain sikiökautinen?

Barkerin hypoteesi, sydän- ja verisuonisairauksien riskin liittyminen yksilön alhaiseen syntymäpainoon, perustui epidemiologisiin havaintoihin. Ilmiön patofysiologista taustaa selvittää havainto aortan intima median paksuuntumisesta niillä vastasyntyneillä, jotka olivat raskauden kestoon nähden selvästi alipainoisia, eli joiden kasvu oli hidastunut. Kun mitattiin normaalipainoisten, täysiaikaisten vastasyntyneiden aortan seinämää ultraäänitutkimuksella ja verrattiin löydöstä vastaavan ikäisiin, mutta syntymäpainoltaan alle 10 persentiilin lapsiin, havaittiin jälkimmäisessä ryhmässä intima median merkitsevä paksuuntuminen. Mitä vaikeampi kasvun hidastuminen oli, sitä selvempi ero oli. Intima median paksuuntumisen tiedetään olevan yksi ensimmäisistä plakkimuodostumien ja ateroskleroosin morfologisista merkeistä. Aiemmissa tutkimuksissa on jo saatu viitettä alipainoisten vastasyntyneiden endoteelin dysfunktiotaipumuksesta, joka havainto yhdessä nyt todetun kanssa vahvistaa sikiökautisten häiriöiden merkitystä aikuisiällä esiintyvien sydän- ja verisuoniongelmien synnyssä.

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: Kuukautisten alkamisiällä vaikutusta astman vaikeuteen?

Hormonaalisilla tekijöillä on epäilty yhteyttä astman vaikeusasteeseen naisilla; toisaalta nimenomaan heillä on havaittu ylipainon ja astman suhteen yhteyttä. Ranskassa selvitettiin 336 henkilön (keski-ikä 37 vuotta) kohdalla tätä ongelmakenttää; kyseessä oli tapaus-verrokkitutkimus ja toisaalta astmaa sairastavien perhetaustojen selvittely. Painoindeksin (BMI) suureneminen lisäsi naisilla astman vaikeutta, mutta ei miehillä. Mielenkiintoista on, että yhteys BMI:n ja astman vaikeusasteen välillä oli voimakkain niillä naisilla, joilla olivat kuukautiset alkaneet muita aiemmin. Eli ovatko hormonaaliset tekijät mukana kuvassa naisilla myös astman osalta?

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Sosiaalinen tuki ehkäisee masennusta - mutta vain naisilla

Naisilla esiintyy masennusta enemmän kuin miehillä. Toisaalta sosiaalinen tuki, jota naisilla yleensä on enemmän kuin miehillä, liittyy alentuneeseen masennuksen riskiin. Näitä sinänsä ristiriitaisia havaintoja tutkittiin laajassa, eri sukupuolta olevien kaksosten aineistossa. Kävikin ilmi, että kaksosnaisilla, joilla sosiaalista tukea yleisesti oli enemmän kuin heidän miessisaruksillaan, masennus ilmaantui kuluneen vuoden aikana sitä useammin, mitä vähemmän heillä oli sosiaalista tukea. Mieskaksosilla tämä yhteys oli samansuuntainen mutta varsin heikko. Lähempi sosiaalisen tuen tarkastelu osoitti, että naissisaruksilla oli sosiaalista tukea kaikista muista läheisistä ihmisistä paitsi puolisosta, joka taas tarjosi miessisaruksille tukea enemmän kuin naissisaruksille. Näyttääkin siltä, että naiset paitsi saavat sosiaalista tukea myöskin tarjoavat sitä enemmän kuin miehet.

Pre-eklampsia - yhäkö teorioiden sairaus?

Pre-eklampsian perimmäiset syyt ovat yhä selvittämättä.

Maritta Pöyhönen-Alho, Vedran Stefanovic

Rintarauhasen tulehdussairaudet

Imettävistä naisista 3-6 %:lle kehittyy märkäinen rintatulehdus eli mastiitti. Puerperaaliset (laktationaaliset) mastiitit hoidetaan avoterveydenhuollossa antibiooteilla. Vaikeimmat tapaukset ohjautuvat päivystyspoliklinikoille.

Anu Soots, Marjut Leiden, Karl von Smitten