MPR-rokotus ja autismi Mediakohun vaikutus rokotuskattavuuteen Englannissa, Ruotsissa ja Suomessa

Englannissa alkoi vuonna 1998 kohu ns. Wakefieldin hypoteesista, jossa yhdistettiin lasten MPR-rokotus autismiin. Mediakohun seurauksena MPR-rokotuksen kattavuus pieneni Englannissa ja erityisen paljon Lontoossa. Ruotsissa, etenkin Tukholman alueella, MPR-rokotusten suosio väheni jonkin verran, mutta Suomessa ei havaittu vaikutusta.

Timo Vesikari, Kati Kortelainen

Lyhyesti: Ehkäisevätkö statiinit sittenkään dementiaa?

Korkean kolesterolin hoidossa käytettävät statiinit on eräissä retrospektiivisissa tutkimuksissa yhdistetty dementian esiintyvyyden vähäisyyteen. Amerikkalaisessa tutkimuksessa seurattiin kolmen vuoden ajan 5 092:ta yli 65-vuotiasta, kotona asuvaa henkilöä, joista 355 sairasti dementiaa. Lähtötilanteessa statiinien käyttäjillä oli aiempien tutkimusten mukaan vähemmän dementiaa. Seuranta-aikana ilmeni 185 uutta dementiatapausta, mutta statiinien käyttö ei yhdistynyt dementian pienempään ilmaantuvuuteen. Tutkijat päättelevätkin, että jostain syystä statiineja käyttävillä on dementiaa vähemmän kuin niitä käyttämättömillä, mutta että itse statiineilla ei näytä olevan vaikutusta dementian ilmaantuvuuteen. Tutkimukseen liittyy monia rajoituksia, joten lisätutkimuksia tarvitaan.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Miten tunnistaa setuksimabista hyötyvä suolistosyöpä?

Setuksimabi ja panitumomabi ovat epidermaalisen kasvutekijäreseptorin (EGFR) vasta-aineita. Kliinisten tutkimusten mukaan 10 % potilaista, joilla on muulle hoidolle resistentti etäpesäkkeinen suolistosyöpä, reagoi vasta-ainehoidolle. Kun kyseessä on kallis hoito, pitäisi osata tunnistaa ne potilaat, joille hoitoa kannattaa kokeilla. Tässä tutkimuksessa oli mukana 31:n etäpesäkkeistä suolistosyöpää sairastavan potilaan näytteet. Kymmenen potilasta oli saanut vasta-ainehoidolle hyvän vasteen, loput eivät hyötyneet hoidosta. Kahdeksalla hyvän hoitovasteen saaneella potilaalla todettiin syöpänäytteessä EGFR-geenin monistuma. Vain yhdellä niistä potilaista, joilla hoitovastetta ei saatu, todettiin vastaava monistuma. Mutaatiot eivät ennustaneet hoitovastetta. Ennen kuin tietoa voi hyödyntää kliinisesti, pitää tulos varmentaa suuremmalla potilasjoukolla.

Sirkku Jyrkkiö

WHO:n DOTS-ohjelma on osoittanut tehonsa

WHO:n tuberkuloosin vastaisessa strategiassaan käyttööön ottama DOTS-ohjelma (directly-observed therapy, short course (chemotherapy)) on osoittautunut Meksikossa varsin hyväksi keinoksi vähentää sekä lääkkeille herkkien että vastustuskykyisten tapausten leviämistä ja puhkeamista. DOTS-ohjelmaan kuuluvat osina poliittinen sitoutuminen, tapausten etsiminen yskösten mikroskopoinnilla, standarditerapia (2 kk kolmella ja 4 kk kahdella lääkkeellä), lääkkeiden saannin varmistus ja ohjelman tulosten raportointi. Nyt tehdyssä selvityksessä ohjelman aikana (vertailussa vuodet 1995 ja 2000) tuberkuloosin ilmaantuvuus laski Meksikossa tasolta 42 tapausta vuodessa / 100 000 asukasta 19:ään tapaukseen vuodessa, samoin primaarinen lääkeresistenssi 9,4 %:sta 1,5 %:iin. Myös multiresistenssitapaukset (MDR) vähenivät, p < 0,0001. Vaikka ohjelmassa on puuteita ja erityistapauksissa kaivataan yksilöllisyyttä (esim. lääkeresistenssit), DOTS on osoittanut tehonsa kehittyvissä maissa.

Ketiapiini ei vähennä agitaatiota mutta heikentää kognitiota

Dementiaan liittyvien käytösoireiden hoidossa käytetään yleisesti antipsykootteja. Lähes puolella laitoshoidossa olevista potilaista on käytössä antipsykoottinen lääkitys pitkiäkin aikoja. Viime aikoina on keskusteltu paljon sekä uusien, että todennäköisesti myös perinteisten antipsykoottien käyttöön liittyvästä lisääntyneestä aivoverenkierron häiriöiden riskistä.

Tuula Pirttilä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030