Antenataalisesti saadusta glukokortikoidista ei juuri haittoja

Äidille annettua glukokortikoidihoitoa on käytetty hyvällä menestyksellä yli 30 vuoden ajan vähentämään keskosuuteen liittyviä keuhko-ongelmia. Kyseessä on paljon käytetty ja voimakkaasti vaikuttava hoito, jolla voisi odottaa olevan pysyviä jälkiseurauksia. Asia on nyt selvitetty verrattaessa 253:n sikiökaudella beetametasonialtistuksen saaneen henkilön ja 281 lumehoitotasoisen kortisoniasetaattiannoksen saaneen henkilön terveydentilaa 30 vuoden iässä. Koko, lipiditasot, verenpaine, plasman kortisoli, diabeteksen esiintyvyys ja sydän- ja verisuonisairaudet olivat ryhmissä samat. Sokerirasituskokeen yhteydessä oli plasman insuliini beetametasonia saaneilla korkeampi ja 2 tunnin verensokeritaso matalampi. Löydös voi merkitä heidän taipumustaan aikuisiän insuliiniresistenssiin, mutta sen merkitys lienee kliinisesti varsin vähäinen.

Pertti Kirkinen

Neulahoito auttaa migreenissä

Saksalaisessa satunnaistetussa monikeskustutkimuksessa selvitettiin akupunktion tehoa migreenissä. Tutkimuksessa oli kolme ryhmää; neulahoito perinteisiin migreenin akupisteisiin (n = 145), neulahoito muualle kuin migreenin akupisteisiin (n = 81) ja odotuslistalle jäävät potilaat (n = 76). Akupunktion ja lumeakupunktion vaikutuksessa ei ollut eroa, mutta molemmissa ryhmissä päänsärkypäivien määrä väheni merkittävästi lähtötilanteeseen nähden ja verrattuna odotuslistalla oleviin potilaisiin. Akupunktioryhmässä päänsärkypäivien määrä väheni vähintään puoleen 51 %:lla potilaista, lumeakupunktioryhmässä 53 %:lla ja odotuslistalla olevista potilaista 15 %:lla 12 viikon kuluttua hoidon alusta verrattuna hoitoa edeltävään aikaan. Puutteistaan huolimatta tutkimus on huolella suunniteltu ja suoritettu. On tärkeää, että myös muiden kuin lääkehoitojen tehoa pyritään selvittämään kontrolloiduissa tutkimuksissa. Tutkimus viittaa siihen, että neulottelu sinänsä auttaa migreenissä, mutta sen vaikutusmekanismit jäävät avoimeksi. Kyse voi olla lumevaikutuksesta, mutta se on selvästi suurempi kuin lääketutkimusten lumeryhmän hoitovasteet.

(Tp)

Lyhyesti: Rasitussyke ennustaa äkkikuoleman vaaraa

Sykevaihtelun häiriintymisen on jo pitkään tiedetty olevan huonon ennusteen merkki. Viime vuosina on havaittu, että hidas sykkeen palautuminen heti rasituskokeen jälkeen ennakoi myös sydänkuolemaa kohtuullisen hyvin. Pariisissa tehtiin 1970-luvun alussa maksimaalinen rasituskoe lähes 6 000 keski-ikäiselle terveelle miehelle. Keskimäärin 23 vuoden seurannan aikana ilmeni 81 sydänperäistä äkkikuolemaa. Äkkikuoleman vaara oli yli kolminkertainen, jos miehen leposyke oli yli 75/min, lähes nelinkertainen, jos syke kiihtyi rasituksessa alle 89 lyöntiä/min ja noin kaksinkertainen, jos syke laski vähemmän kuin 25 lyöntiä ensimmäisen minuutin kuluessa rasituksen jälkeen. Havainnot vahvistavat aikaisempien tutkimusten tuloksia. Näiden riskilöydösten kliininen merkitys on vähäinen, mutta normaalin sykkeen dynamiikan omaavia henkilöitä kannattaa luonnollisesti aina onnitella rasituskokeen jälkeen.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Alkoholiablaatio tehoaa hyvin hypertrofiseen obstruktiiviseen kardiomyopatiaan

Paikallisesti sepelvaltimohaaraan annosteltu alkoholi on yleisin hoito paksuuntuneen kammioväliseinän aiheuttamaan merkittävään vasemman kammion ulosvirtauskanavan ahtautumiseen. Hollannissa selviteltiin toistetuilla magneettikuvauksilla, miten toimenpide vaikuttaa vasemman kammion massaan puolen vuoden seurannassa. Painegradientti pieneni tavanomaisesti ja septumin massa merkittävästi jo kuukauden kuluessa toimenpiteestä. Vasemman kammion massa normaalistui kuitenkin vielä merkittävämmin septumin ulkopuolella. Tämä regressio oli suorassa suhteessa ulosvirtauskanavan paine-eron korjaantumiseen, mikä viittaa siihen, ettei seinämähypertrofia ollut pelkästään geneettistä, vaan painekuormituksellakin on hypertrofian kehittymisessä merkittävä osuus.

Miten suomalaiset kirurgit suojautuvat veriteitse tarttuvilta taudeilta?

Leikkaustilanteessa kirurgi voi saada veriteitse tarttuvan taudin. Tästä syystä kirurgit ovat alkaneet käyttää kaksinkertaisia leikkauskäsineitä ja silmien suojaamista leikkaustilanteessa. Myös rokottaminen hepatiitti B:tä vastaan on hyödyllistä ennaltaehkäisyä. Näiden keinojen käytön yleisyydestä Suomessa ei ole ollut tietoa.

Pekka T. Jaatinen, Pertti Aarnio, Ulla Hohtari-Kivimäki, Tero Laine

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 23/2005 Kommentteja
Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030