Demodex-punkki ja perioraalidermatiitti

Perioraalidermatiitti on pääasiassa nuorilla ja keski-ikäisillä naisilla esiintyvä yleinen punoittava, näppyläinen ihosairaus. Sen yhtenä aiheuttajana pidetään ahkeraa kosmetiikan ja varsinkin kosteusvoiteiden käyttöä. Kortikosteroidivoiteet hämäävästi näyttävät rauhoittavan ihottumaa, mutta lopulta näiden käyttö pahentaa oireilua. Kasvojen normaaliflooraan kuuluvan Demodex folliculorum -punkin osuudesta kasvojen näppyläisissä ihosairauksissa on taitettu peistä.

Sirkku Peltonen

Välimeren ruokavaliolla lisää ikävuosia

Eurooppalainen ikääntyvien seurantatutkimus tuo lisää tieteellisesti vakuuttavaa näyttöä välimerentyyppisen ruokavalion terveellisyydestä. Tutkimukseen otettiin noin 75 000 yli 60-vuotiasta henkilöä yhdeksästä Euroopan maasta. Tutkittavilla ei ollut lähtötilanteessa sydäninfarktia, aivohalvausta tai syöpää. Heidät jaettiin kymmeneen eri ryhmään sen mukaan, miten heidän ruokavalionsa muistutti ravintosisällöltään Välimeren maille tyypillistä ruokavaliota. Keskimäärin viiden vuoden seurannassa kuolleisuus oli sitä alhaisempi, mitä lähempänä välimeren tyyppiä ruokavalio oli. Tärkeää tuloksissa oli, että ne olivat samanlaisia eri puolilla Eurooppaa. Tutkimus valotti samalla erilaisten rasvalaatujen merkitystä terveydelle. Esim. ruotsalaisten välimerentyyppinen ruokavalio sisältää pääsääntöisesti monityydyttymättömiä rasvahappoja, kun taas kreikkalaisten käyttämä oliiviöljy sisältää lähinnä kertatyydyttymättömiä rasvahappoja.

Aulikki Nissinen

Lyhyesti: EB-virus ja MS-tauti - selittämätön yhteys

Amerikkalaisilla sotilailla tehdyssä tapaus-verrokkitutkimuksessa todettiin, että korkea vasta-ainetaso (> 1 280) Epstein-Barrin viruksen (EB) tuma-antigeeneja kohtaan lisäsi MS-taudin riskiä selvästi (RR 9,4, 95 %:n LV 2,5-35,4). USA:ssa armeijan palvelukseen astuvilta kerätään verinäyte tulovaiheessa ja tämän jälkeen kahden vuoden välein. Tässä tutkimuksessa tutkittiin vasta-ainetasot 83:lta MS-taudin takia palveluksesta vapautetulta ja 166 vakioidulta kontrollilta. MS-tautiin sairastuvilla, mutta ei kontrolliryhmässä, vasta-ainetasot alkoivat nousta 20 ikävuoden jälkeen ja olivat koholla jo viisi vuotta ennen sairastumista. Yli nelinkertainen nousu lisäsi sairastumisriskin kolminkertaiseksi. Vasta-aineprofiilien perusteella tutkijat päättelevät, että kyseessä ei ole primaari infektio. Tulos tukee aikaisempia tutkimuksia, jotka ovat viitanneet EB-viruksen merkitykseen MS-taudin riskitekijänä. Tautiin johtavat biologiset mekanismit jäävät edelleen avoimeksi.

Tuula Pirttilä

Lyhyesti: Varfariinin annosvaihteluun valaisua - kai

Varfariini vaikuttaa salpaamalla "koagulaatiovitamiinin" eli K-vitamiinin. Jotta K-vitamiini toimisi, sen pitää pelkistyä, johon tarvitaan K-vitamiinia pelkistävää epoksidireduktaasikompleksi-1:tä (VKORC1). Nyt raportoidaan, että VKORC1-geeni on polymorfinen ja että polymorfinen vaihtelu johtaa erilaiseen varfariinivasteeseen. Tämän geenin haplotyyppijakauma vielä vaihtelee roduittain samalla tavalla kuin varfariiniherkkyys. Ennestään tiedetään, että sytokromi-P450-järjestelmän CYP2C9-isoentsyymiaktiivisuus vaikuttaa myös potilaan varfariinin annostarpeeseen muuntelemalla varfariinimolekyylin metaboliaa. Varfariiniannoksen variaatiosta 6-10 % selittyy sytokromientyyymiaktiivisuuden vaihtelulla, 21 % VKORC1-geenin haplotyypillä. Loput on vielä auki...

Robert Paul

Oikaisu: Psykodynaamiset yksilöterapiat tänään

Psykoterapian rahoituksessa on viime aikoina tapahtunut paljon muutoksia, ja niinpä katsauksessamme Psykodynaamiset yksilöterapiat tänään (Suom Lääkäril 2005; 60:2331-7) oli väärä tieto Kelan kuntoutusvaroin rahoitettavasta psykoterapiasta. Toisin kuin artikkelissa (s. 2336) todetaan, myös 16-25-vuotiailta edellytetään diagnoosin asettamisen jälkeen vähintään 6 kuukautta kestävää psykiatrista hoitoa ennen kuin Kelan kuntoutuspsykoterapiaa voidaan hakea. Pahoittelemme virhettä. (Lähde: www.kela.fi)

Pirjo Saarinen, Timo Tuovinen

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 25-26/2005 Kommentteja

Lasten astman miniohjelma toteutuu tyydyttävästi

Astma tai sen epäily on yksi tavallisimmista lähetteen aiheista lastenpoliklinikoille. Valtakunnallisen astmaohjelman täydennykseksi laati lastenlääkäreistä koostuva asiantuntijaryhmä Lasten astman miniohjelman. Se sisältää muistilistat lapsipotilaita koskevasta astmalähetteestä, seurantakäynnin sisällöstä, hoitopalautteesta ja omahoito-ohjeesta. Tutkimme, toteutuuko miniohjelma ja voidaanko kevyellä koulutusinterventiolla parantaa sen toteutumista.

Merja Nermes, Timo Vanto Varpu Elenius, Anne Pietinalho, Minna Kaila, Jussi Mertsola, Marja-Riitta Ståhlberg

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030