Eläkeikäisten elintapojen muutokset 1985-2003

Elintavat vaikuttavat terveydentilaan, ja siksi niiden muutosten seuraaminen on tärkeä osa terveystutkimusta. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin 65-79-vuotiaiden suomalaisten tupakoinnin, alkoholinkäytön ja terveellisten ruokatottumusten kehityssuuntia ja väestöryhmittäisiä eroja 18 vuoden aikana.

Tommi Sulander, Satu Helakorpi, Ossi Rahkonen Aulikki Nissinen, Antti Uutela

Päihteet liikenteessä ennen ja jälkeen nollarajalain

1.2.2003 tuli voimaan niin sanottu nollarajalaki, jonka mukaan liikennejuopumuksesta epäilty voidaan tuomita, jos hänen veressään on huumeita tai niiden aineenvaihduntatuotteita, ilman, että poliisin tulisi osoittaa ajokyvyn olleen heikentynyt.

Satu Ellermaa, Saija Turtiainen, Timo Seppälä

Periytyvä rintasyöpäalttius - voidaanko riskiryhmien ennustetta parantaa?

Viime vuosina tieto rintasyövän perinnöllisyydestä on selkiintynyt, ja sairastumisvaarassa olevien seurannasta sekä rinta- ja munasarjasyövän ehkäisystä on saatu uutta tietoa.

Tiina Oivanen, Kaija Holli

Kuinka hoitaa psykoosiriskissä olevaa?

Tieto psykoosiriskistä ja preventiivisen hoidon tehosta on puutteellista, joten hoidossa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, millaisista lähtökohdista sairastumisvaaraa arvioidaan.

Markus Heinimaa, Tanja Svirskis

62-vuotias psyykkisistä oireista ja afasiasta kärsivä nainen - diagnostisia vaikeuksia

Frontaalinen dementia on frontotemporaalisen dementian yleisin muoto.

Mikael Holma, Rickard Kindgren, Tanya Bogoslovsky

Diabetespotilaat Keski-Suomen keskussairaalan silmäklinikalla

Tutkimuksen pääasiallisena tarkoituksena oli selvittää kuinka suuren osan diabeetikot muodostavat silmäyksikön potilaista ja paljonko ovat heidän hoidostaan koituvat kuntalaskutuksen kustannukset.

Arja Laitinen, Olavi Pärssinen

Asiakastyytyväisyys mielenterveyspalveluissa YTHS:n asiakastyytyväisyystutkimus

Mielenterveyspalvelujen asiakastyytyväisyyttä on tutkittu varsin niukasti.

Marja-Leena Meronen, Kari Pylkkänen

Uloshengityksen typpioksidimääritys astmapotilaille?

Uloshengitysilman typpioksidimäärityksen (FENO) menetelmiä on kehitetty astmapotilaan hengitysteiden inflammaation asteen määrittämiseen. Nyt tätä metodia sovellettiin inhaloitavan flutikasonin annoksen säätöön; vertailukohteena oli tavanomainen hoito-ohjeisiin perustuva kaavio. Seuranta-aika oli 1 vuosi. Lähtökohtana seurannalle oli matalin oireet kurissa pitänyt taso (lähinnä flutikasonia 750 µg/pv), ja tätä laskettiin alaspäin 250 µg erissä aina 100 µg/pv ja edelleen lumelääkkeeseen saakka kunnes FENO oli >15 ppb-tasolla tai vertailuryhmässä menetettiin astman kontrolli. Osoittautui, että typpioksidiryhmässä inhaloitavan steroidin annokset putosivat tasolle 370 µg/pv vertailuryhmän jäädessä 641 µg:aan/pv. Pahenemisvaiheiden osuudet olivat vastaavasti 0,49 vs. 0,90 episodia/potilasvuosi. Tutkimus tuo, kuten pääkirjoitus toteaa, uutta näkemystä biomarkkerien soveltamisesta astman hoitoon, joskin lisäselvityksiä kaivataan.

Hannu Puolijoki

Kokaiinin käyttäjillä usein pullistumia sepelvaltimoissa?

Kokaiini aiheuttaa usein sydänkomplikaatioita, pahimpana niistä sydänperäisen äkkikuoleman. Minnesotalaiset kardiologit päättivät vertailla 112 peräkkäisen kokaiinin käyttäjän sepelvaltimoanatomiaa vastaavanlaiseen huumeettomaan kontrolliryhmään havaittuaan aiemmin kokaiinin käyttäjillä usein sepelvaltimoiden aneurysmia. Sokkotulkinnassa osoittautuikin, että kolmanneksella kokaiinin käyttäjistä oli aneurysmia sepelvaltimoissaan, kun kontrolliryhmässä niitä löydettiin vain 7,6 %:lla. Aneurysmien arveltiin lisäävän sydäninfarktin vaaraa, koska lähes puolet kokaiinin käyttäjistä (keski-ikä 44 vuotta) oli sairastanut sydäninfarktin ja vain 52 %:lla oli ahtaumia sepelvaltimoissaan.

Juhani Airaksinen

Yksi sädehoitoannos tehoaa luuston etäpesäkekipuun

Suurin osa levinnyttä syöpätautia sairastavista potilaista kärsii luustoetäpesäkkeiden aiheuttamista kivuista. Sädehoito helpottaa kipua 80 %:lla potilaista. Sädehoitoa on perinteisesti annosteltu kivun hoidossa joko 10 annoksena (yht. 30 Gy) tai viitenä annoksena (yht. 20 Gy). Kahdessa isossa satunnaistetussa tutkimuksessa on jo aiemmin saatu näyttöä siitä, että 8 Gy:n kertafraktio lievittää kipua yhtä hyvin kuin isompi annos jaettuna useampaan antokertaan.

Sirkku Jyrkkiö

Perustietoa keloidiarven syntymisestä

Keloidin kehittyminen on harmittava kirurgisen toimenpiteen tai lävistyksen komplikaatio. Arpeen kehittyy kasvaimen tapaan käyttäytyvä, sidekudossoluja eli fibroblasteja ja säikeistä kollageenia sisältävä möykky, joka poiston jälkeen voi uusia ja kasvaa entistä nopeammin. TGFbeeta:n eli transformoivan kasvutekijä beeta:n osuus keloidin kollageenisynteesin yllyttäjänä on tunnettu vuosia, mutta nyt TGFbeeta:n kolmen alamuodon: TGFbeeta1:n, TGFbeeta2:n ja TGFbeeta3:n sekä näiden reseptorien itsenäinen rooli alkaa hahmottua. Roistoiksi ovat osoittautuneet TGFbeeta1 ja TGFbeeta2. Sen sijaan TGFbeeta3 estää fibroosia. Keloidin, hypertrofisen arven ja normaalin arven fibroblastit sekä erittävät TGFbeeta:aa, että tuottavat TGFbeeta-reseptoreita pinnalleen. Eri arpityyppien solut kuitenkin eroavat toisistaan siinä, missä suhteessa solut erittävät eri TGFbeeta:n alamuotoja ja kuinka paljon eri alatyyppien reseptoreita soluilla on pinnallaan. Tällaista perustietoa tarvitaan, jotta arven kehittymiseen voitaisiin oppia vaikuttamaan.

Sirkku Peltonen

Ympäristön sosiaalinen ilmapiiri vaikuttaa lasten mielenterveyteen

Lasten mielenterveysongelmien lisääntyminen on paradoksaalinen ilmiö muuten niin hyvinvoivassa yhteiskunnassamme. Syitä tähän on etsitty vanhempien lisääntyneestä työsidonnaisuudesta, lasten kanssa vietetyn ajan vähenemisestä, lisääntyneistä avioeroista, suurentuneista koululuokista jne.

Raimo K.R. Salokangas

Statiinit vs. aorttaläpän ahtauma: toinen erä

Kalkkinen aorttaläpän ahtauma yleistyy länsimaissa nopeasti väestön ikääntyessä ja on jo yleisin läppäleikkauksen aihe. Tautimekanismien on huomattu muistuttavan valtimonkovettumatautia ja potilailla onkin usein molemmat taudit siinä vaiheessa, kun leikkaushoitoa harkitaan.

Juhani Airaksinen

Multifokaalinen kilpirauhassyöpä

Suurin osa kilpirauhassyövistä on hyväennusteista papillaarista tyyppiä. Syöpämuutokset löytyvät usein multifokaalisina pesäkkeinä. Tapana onkin poistaa koko kilpirauhanen ja antaa leikkauksen jälkeen vielä radioaktiivista jodia jäännöskudoksen tuhoamiseksi. Tutkijat selvittivät X-kromosomin inaktivaation perusteella multifokaalisen kilpirauhassyövän pesäkkeiden alkuperää, eli ovatko kasvaimet peräisin samasta solukloonista. Kymmenen naispotilaan multifokaalisen syövän pesäkkeistä otetuista näytteistä todettiin, että puolessa tapauksista solutyyppi oli samaa alkuperää kaikissa tutkituissa pesäkkeissä. Tutkimus ei kerro, miksi kilpirauhasessa voi syntyä samaan aikaan eri kohdissa papillaarista kilpirauhassyöpää. Tutkimus vahvistaa vanhan hoitokäytännön oikeaksi, eli kilpirauhanen täytyy poistaa mahdollisimman tarkoin kokonaisuudessaan, jotta kaikki tautipesäkkeet tulevat poistetuiksi.

Sirkku Jyrkkiö

Isotretinoiini muuttaa aivojen toimintaa

Aknen hoitoon käytettävään A-vitamiinijohdokseen isotretinoiiniin liittyy psyykkisiä oireita, joiden perusteella on syytä uskoa, että aine vaikuttaisi myöskin aivoihin. Toiminnallisen MRI:n avulla tutkittiin aknepotilaita, joista toiset saivat 4 viikkoa isotretinoiinia (1mg/kg) ja toiset antibioottia. Isotretinoiinia saaneiden potilaiden orbitofrontaalisen korteksin glukoosimetabolia aleni noin 20 %, kun antibioottia saaneilla muutosta ei havaittu. Myös masennuksessa on tavattu samoja muutoksia. Kuitenkaan kummallakaan potilasryhmällä ei ilmennyt masentuneisuutta. Näyttää siltä, että isotretinoiini todellakin vaikuttaa keskushermostoon, mutta ei läheskään kaikilla aiheuta psyykkisiä oireita. Sen sijaan psyykkiselle oireilulle alttiit voivat saada lääkkeestä oireita, joten ainakin aiempi psyykkinen oireilu on syytä selvittää, kun potilaalle aiotaan määrätä isotretinoiinia.

Raimo K.R. Salokangas

Pitkittyvä nuha - mikrobilääkettä vai oireenmukaista hoitoa?

Pitkittyvän virusinfektionuhan hoito on ongelma, jota ei toistaiseksi ole kyetty ratkaisemaan. Mikrobilääke sen kummemmin kuin oireenmukainen lääkityskään eivät tilaa paranna.

Anne Pitkäranta

Nuorten masennus - vakava sairaus, jonka hoitoa tutkittu vähän

Nuorten mielialahäiriöiden diagnostiset kriteerit ovat pääpiirteissään samat kuin aikuisten.

Linnea Karlsson, Mirjami Pelkonen, Terhi Aalto-Setälä, Mauri Marttunen

Hyötyykö vanhus voimaharjoittelusta?

Ikääntymiseen liittyy tahdonalaisten lihasten koon ja voiman väheneminen. Tätä ilmiötä kutsutaan sarkopeniaksi.

Jussi Sarin

Lasten ja nuorten terveydenlukutaidon oppiminen - haaste terveysneuvonnalle ja -opetukselle

Terveydenlukutaidon oppimisessa on kyse siitä, että lapsen ja nuoren terveystietoisuus ja terveystiedot ja -taidot lisääntyvät sekä terveysarvot ja -asenteet selkiytyvät.

Sirkka Jakonen, Kerttu Tossavainen, Harri Vertio

Kelan työkyvyttömyyseläkkeet - milloin eläke, milloin muu etuus

Suomessa lakisääteisestä eläketurvasta vastaavat kansaneläke- ja työeläkejärjestelmä.

Raili Pirttimäki