Seminooman liitännäishoidoksi karboplatiinia

Noin 60 % kaikista kivessyövistä on puhtaita seminoomia. Tauti on paikallinen 70-80 %:lla potilaista. Yli viidenkymmenen vuoden ajan on ollut tapana antaa leikkauksen jälkeen para-aorttaalialueen imusolmukkeiden sädehoito. Näin hoitaen lähes kaikki paranevat; 80 % potilaista paranee jo leikkauksella ja oikeastaan vain 20 % tarvitsisi liitännäishoidon.

Lyhyesti: Milloin beetasalpaaja leikkauspotilaalle?

Beetasalpaajia käytetään yleisesti perioperatiivisen infarktin estoon suurten leikkausten yhteydessä, vaikka satunnaistettujen tutkimusten tulokset ovat olleet vaihtelevia. Arvostettu New England Journal of Medicine julkaisi yllättäen retrospektiivisen analyysin beetasalpaajahoidon perioperatiivisista vaikutuksista lähes 800 000 suuressa leikkauksessa olleen potilaan aineistossa. Vajaa viidennes potilaista käytti beetasalpaajaa ja analyysin perusteella suuren operatiivisen riskin potilaat hyötyivät hoidosta, mutta pienen tai keskisuuren riskin potilailla ei hyötyä havaittu. Suurempien satunnaistettujen tutkimusten tuloksia odotellessa lehden pääkirjoitus suositteli beetasalpaajia suuren leikkauksen yhteydessä sepelvaltimopotilaille, etenkin jos heillä lisäksi on diabetes, munuaisten vajaatoiminta tai muita valtimotaudin ilmentymiä.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Pidempi antikoagulanttihoito eduksi alaraajan uuden laskimotukoksen estossa

Alaraajan laskimotukoksen antikoagulanttihoidon pituudesta on taitettu peistä pitkään. Nyt julkaistiin meta-analyysi, missä oli mukana 15 kriteerit täyttävää tutkimusta (potilaiden mediaanilukumäärä 345), ja keskeisenä tavoitteena verrata hoidon pituuden (lyhyen hoidon keston mediaani 1,75 ja pitkän 6,0 kk) estovaikutusta ja riskejä. Uuden tukoksen ilmaantuvuus pieneni pitkällä hoidolla: 0,02 vs 0,126 tapahtumaa/potilasvuosi. Jos hoito pitkässä terapiassa keskeytyi, vaikutus laimeni. Vuotokomplikaatioiden määrä oli samaa tasoa molemmissa ryhmissä. Tutkijat suosittelevat pidemmän kaavan mukaan toteutettua uuden trombin estoa.

Hannu Puolijoki

Pikkulasten rokotusohjelma toteutuu edelleen hyvin

Laaja rokotuskattavuus estää ja hillitsee rokotuksin estettävissä olevien tautien epidemioita. Kansanterveyslaitos seuraa sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta rokotuskattavuutta Suomessa.

Jaana Joensuu, Eeva Koskenniemi, Terhi Hulkko, Terhi Kilpi

Lapsen rokottaminen ja rokottamatta jättäminen - yksilön ja yhteisön edut ristikkäin?

Rokottaminen on erittäin tehokas tapa suojata yksilöä tarttuvilta taudeilta. Tartunnan ehkäiseminen yksilöltä johtaa myös hänen ympärillään olevien suojaamiseen. Laajalti rokotetussa väestössä rajallinen määrä ihmisiä voi nauttia suojaa rokottamattomina.

Tuija Leino, Terhi Kilpi

Ulkosynnyttimien syöpä - missä syy diagnoosin viivästymiseen?

Ulkosynnyttimien syöpiä on vain 3-5 % kaikista genitaalialueen syövistä. Valitettavan usein diagnoosi tehdään vasta, kun tauti on jo levinnyt.

Päivi Pakarinen, Risto Sankila, Arto Leminen

Psykiatria kipupotilaan tutkimisessa ja hoidossa

Kroonisella kivulla ja mielenterveyden häiriöillä on paljon yhtymäkohtia, mutta ainakin kliinisessä työssä niitä on syytä pitää eri sairauksina.

Veikko Granström

FINSTROKE-tutkimus: Aivohalvauksen ilmaantuvuus ja aivohalvauskuolleisuus ovat vähentyneet myös yli 74-vuotiaassa väestössä

75-vuotiaan suomalaisen keskimääräinen jäljellä oleva elinikä on noin kymmenen vuotta. Viimeisten elinvuosien elämänlaatua huonontaa usein aivohalvaus, joka on yleinen vanhimmissa ikäluokissa, vaikeuttaa itsenäisenä selviytymistä ja kuormittaa terveydenhoitoa. Tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida aivohalvauksen ilmaantuvuuden, kuolleisuuden ja ennusteen kehityssuuntaa yli 74-vuotiaiden ikäryhmässä.

Aapo Lehtonen, Veikko Salomaa, Pirjo Immonen-Räihä, Cinzia Sarti Markku Mähönen, Jorma Torppa, Juhani Sivenius

Kuntoutuksen vaikuttavuus - mitä se tarkoittaa ja onko näyttöä?

Kuntoutuksella, joka nojaa lääketieteen lisäksi useaan muuhun tieteeseen, on arvioitu olevan yhä enemmän tarvetta ja siltä on vaadittu vaikuttavuuden osoittamista.

Timo Pohjolainen

Laihdutuksen ja lääkehoidon vaikutukset maksan rasvapitoisuuteen, insuliiniresistenssiin ja rasvakudoksen geenien ilmentymiin

11.6.2005 Helsingin yliopisto

Mirja Tiikkainen

Munuaiskeräsen epiteelisolujen merkitys lasten nefroottisessa oireyhtymässä

17.6.2005 Helsingin yliopisto

Anne-Tiina Lahdenkari

Periproteettisen lonkkamurtuman riskitekijät

17.6.2005 Tampereen yliopisto

Roope Sarvilinna

Rintasyövän sytostaattihoidon aiheuttama ennenaikainen menopaussi

17.6.2005 Helsingin yliopisto

Leena Vehmanen

Vaihdevuosi-ikäisten naisten luunmurtumiin useita syitä

17.6.2005 Kuopion yliopisto

Jukka Huopio

Eläinmallien avulla uusia hoitomahdollisuuksia niveltulehduksiin

17.6.2005 Turun yliopisto

Kirsi Joronen

Lyhyesti: Vitamiinilisällä ei merkitystä infektioiden ehkäisyssä

Skotlantilaiseen infektiotautien ehkäisykokeiluun otettiin 910 yli 65-vuotiasta henkilöä. Satunnaistamisen jälkeen koeryhmä sai päivittäin 16 vitamiini- ja hivenaineen annoksen, joka korvasi 50-210 % suositellusta tarpeesta. Vitamiini- ja hivenainelisä ei vähentänyt terveydenhuoltoon infektiotautien vuoksi tehtyjä yhteydenottoja. Myös koehenkilöiden raportoimien sairauspäivien määrä sekä heidän kokemansa elämänlaatu olivat samat kuin lumevalmistetta nauttineilla. Infektioiden ehkäisemiseksi ei siis ole järkevää popsia pillereitä. Kuitenkin tarvitaan tutkimusnäyttöä vitamiini- ja hivenainelisän tarpeellisuudesta riskiryhmillä, esim. laitospotilailla.

Aulikki Nissinen

Lyhyesti: Sepelvaltimoahtaumat löytyvät pian TT-kuvauksella?

Tietokonekerroskuvauksen tekniikka kehittyy nopeasti. Uusimmissa 64-viipalelaitteissa päästään jo alle 0,5 mm:n kuvaustarkkuuteen, eikä tutkittavan sykkeenkään tarvitse olla kovin harva. Sveitsiläiset kardiologit tutkivat 67 varjoainekuvaukseen lähetettyä potilasta tietokonekuvauksella. He pystyivät arvioimaan kaikki yli 1,5 mm:ä suuremmat sepelvaltimohaarat. Yksittäiset ahtaumat löytyivät 94 %:n sensitiivisyydellä ja 97 %:n spesifisyydellä. Päähaarojen tyvialueilla menetelmä toimi virheettömästi. Sepelvaltimoiden tietokonekerroskuvaus alkaa olla valmis rajoitettuun kliiniseen käyttöön, kunhan menetelmän ongelmat ja rajoitukset ymmärretään. Päinvastoin kuin yleensä odotetaan, menetelmä ilmeisesti lisää varsinaisten varjoainekuvausten ja revaskularisaation tarvetta Suomessa, vaikka varsinaisten diagnostisten varjoainekuvausten määrä väheneekin.

Juhani Airaksinen

Varhaiset hengitystieinfektiot eivät suojaa lasta astmalta

Niin sanottua hygieniahypoteesia näkee välillä yleistettävän niin, että varhaislapsuuden hengitystieinfektiot suojaisivat lasta astmalta ja allergioilta. Tälle väittämälle laittaa pisteen hieno norjalainen kohorttitutkimus, jossa 2 540:tä lasta seurattiin syntymästä 10 vuoden ikään. Ensimmäisen ikävuoden aikana sairastetut flunssat, alahengitystieinfektiot, kurkunpää- ja välikorvatulehdukset kirjattiin. Kun lapset olivat 10-vuotiaita, vanhemmilta kysyttiin, onko lapsella nyt tai onko hänellä koskaan ollut lääkärin toteamaa astmaa tai allergista nuhaa. Kahdelle kolmasosalle lapsista tehtiin 10-vuotiaana myös ihopistokokeet tavallisimmilla allergeeneilla.

Marjo Renko

Auttaako fagosyyttien lisääminen Crohnin taudissa?

Crohnin tauti, tulehduksellinen suolistosairaus, ymmärretään suolen säätelyhäiriönä, jossa jokin suolen sisällössä -ehkä mikrobi(t) - on jatkuvasti immuunivasteen kohteena. Tauti on joskus hyvin vaikeasti kurissa pidettävissä ja hoidossa joudutaan turvautumaan immunosupressiivisiin lääkkeisiin. Näiden tutkijoiden ideassa sensijaan lisätäänkin luonnollisen immuniteetin toimijoiden eli makrofagien ja neutrofiilien aktiivisuutta. Ne yhdessä suolen epiteelisolujen kanssa vastaavat ensimmäisestä puolustuslinjasta, jonka murtuminen voi johtaa varsinaiseen immunologiseen reaktioon. Niinpä päätettiin antaa potilaille sargramostiimia eli granosyyttejä ja makrofageja stimuloivaa tekijää (GM-CSF).

Heikki Arvilommi

Osteoporoosin hoito: bisfosfonaatti vai PTH-analogi?

NEJMin tuoreessa numerossa käsitellään alendronaattia ja lisäkilpirauhashormonia (PTH) (1-84) osteoporoosin hoidossa. Ensimmäisessä tutkimuksessa hoidettiin runsaat parisataa tasanneiässä olevaa naista ensin vuosi PTH-analogilla, PTH-analogilla + alendronaatilla taikka alendronaatilla. PTH-ryhmä jaettiin vuoden jälkeen saamaan vuodeksi lumelääkettä taikka alendronaattia, kombinaatiota ja alendronaattia saaneet potilaat jatkoivat toisen vuoden alendronaatilla. Tuloksista ilmeni mm, että PTH-analogihoidon jälkeen alendronaatilla jatkaneilla luun mineraalitiheys lisääntyi lannerangassa 31 %, lumeella jatkaneilla 14 %. Päätelmä on, että PTH-analogin jälkeen on syytä jatkaa bisfosfonaatilla, muutoin PTH-analogista saatu hyöty vähenee.

Robert Paul