Glaukoomalle altistava geenivirhe on Suomessa muita maita yleisempi

Tieto ilmeni FinnGen-aineistosta väitöstutkimuksessa.

Minna Pihlava

Miten reagoida PSA:n nousuun eturauhassyövän radikaalihoidon jälkeen?

Epätietoisuus vallitsee siitä, ovatko pikaiset lisätutkimukset ja salvage-hoito tarpeen.

Ossi Lindell

Diagnosoidun rahapeliriippuvuuden esiintyvyys vaihtelee alueittain

Varhaiseen tunnistamiseen tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota.

Tiina Latvala, Miika Vuori, Sari Castrén, Tanja Grönroos, Jonna Levola, Anne H. Salonen

Harvinaissairauksien diagnostiikassa ja hoidossa tarvitaan keskittämistä

Asetuksen mukaan yliopistosairaaloihin keskitettävistä hoidoista sopivat hyvinvointialueet keskenään.

Vesa Jormanainen, Pasi I. Nevalainen, Mikko Seppänen

Kolmas sektori on tuki kliinikoille harvinaissairauksissa

Järjestöihin kertynyt kokemustieto voi tuoda lisäarvoa hoidon ja palvelujen edistämiseen.

Risto Heikkinen, Merja K. Laine, Hannele Koillinen, Satu Salmi, Elina Rantanen

Rekisteritietojen kerääminen harvinaisista sairauksista on erityisen tärkeää

Erityistarpeet tulisi huomioida kansallisessa ja eurooppalaisessa lainsäädännössä.

Satu Wedenoja, Kimmo Porkka, Mikko Seppänen

ERN-verkostot kokoavat harvinaissairauksien osaajat yhteen

Verkostot ylläpitävät harvinaissairauksien potilasrekistereitä.

Johanna Lempainen, Reetta Kälviäinen, Tarja Heiskanen-Kosma

Syöpäsäätiöltä ennätykselliset apurahat

Yksilöllistetty syövän hoito on selkeä syöpätutkimuksen megatrendi.

Sari Kosonen

Harvinaissairauksien kirjo on laaja ja monialainen

Yleislääkärin on tärkeintä osata epäillä harvinaista sairautta ja lähettää potilas jatkotutkimuksiin.

Satu Wedenoja, Helena Kääriäinen, Mikko Seppänen

Tie harvinaissairauden epäilystä diagnoosiin voi olla mutkikas

Tunnistaminen vaatii herkkyyttä ja yleisten sairauksien hyvää osaamista.

Pasi I. Nevalainen, Vesa Jormanainen, Mikko Seppänen

Harvinaissairauksien haasteisiin vastaaminen vaatii tietoa ja verkostoja

Haasteet tulisi huomioida lainsäädännöstä ja rekistereistä hoitopolkujen laatimiseen ja osallisuuden varmistamiseen.

Helena Kääriäinen, Matti Hero, Satu Wedenoja

Itä-Suomen yliopisto ja Pohjois-Savon hyvinvointialue kehittävät tutkimusyhteistyötä

Clinical Hub -mallin valmistelu toteutetaan yliopiston strategisella rahoituksella.

Ulla Toikkanen

Tutkijat löysivät yllättävän geenin, joka vaikuttaa ihmisen haiman kehitykseen

Tieto voi olla hyödyksi haiman regeneraatiota kiihdyttävien lääkkeiden kehittämiseen.

Minna Pihlava

Tiesitkö tämän aseluvista?

Lääkärillä on eräissä tilanteissa velvollisuus tehdä oma-aloitteisesti poliisiviranomaiselle ilmoitus henkilöstä, joka ei ole aselupakelpoinen.

Marko Lindberg

Auttaako statiini koronainfektiossa vai ei?

Avoimessa satunnaistetussa tutkimuksessa vaikutusta ei juurikaan saatu.

Timo Strandberg

Tutkijat tunnistivat uuden mekanismin äidin suolistobakteerien ja sikiön välisessä viestinnässä

Kyseessä on aiemmin tuntematon mekanismi.

Minna Pihlava

Merkkiaineet kertovat kallonsisäisistä vammoista luotettavasti

Verestä mitattavilla merkkiaineilla voidaan tunnistaa pään vamman saaneista ne, jotka ovat saaneet kallonsisäisiä vammoja.

Anne Seppänen

Lääkehoidon valinnassa korostuvat vaikuttavuus ja valmisteen tuttuus

Merkitystä on myös hoitosuosituksilla ja lääkkeen saatavuudella.

Sara Torkkola, Niina Karttunen, Johanna Jyrkkä, Hanna-Mari Jauhonen

Nenäsuihketta nopealyöntisyyskohtaukseen

Tulokset nenään suihkutettavasta kalsiumkanavan salpaajasta olivat varsin lupaavia.

Juhani Airaksinen

Selkä kaarella itkevä imeväinen

Selän vetäminen kaarelle voi olla merkki monesta, mutta yleensä ei refluksitaudista.

Nina Kaseva