Ennenaikaisia kuolemia voitaisiin ehkäistä nykyistä paremmin

Terveyden edistämisessä ja sairauksien ehkäisyssä tarvitaan luotettavaa ja ajankohtaista tietoa väestön terveydestä, terveyteen vaikuttavista tekijöistä ja niiden jakautumisesta väestöryhmissä sekä terveyden ja terveyteen vaikuttavien tekijöiden muutostrendeistä ja ennusteesta. Keskeisiä tietolähteitä ovat otospohjaiset terveystutkimukset ja koko väestön kattavat rekisteritiedot. Molempia tarvitaan riittävän tiedon ja kokonaiskuvan saamiseksi. 

Kuolleisuustiedot ovat verrattain helposti saatavissa ainakin läntisissä teollisuusmaissa. Vaikka kuolemansyiden rekisteröinnin laatu ja luotettavuus vaihtelevat, kuolleisuus on luotettavin mittari kansainväliseen vertailuun. Sen perusteella saatava tieto on kuitenkin liian karkeaa ja yksin riittämätöntä yhteiskunta- ja terveyspoliittisen päätöksenteon perustaksi ja terveydenhuollon toiminnan arvioimiseksi.

PYLL-indeksi

PYLL (potential years of life lost) -indeksi ilmaisee ennenaikaisesti tapahtuneiden kuolemien takia menetettyjen elinvuosien määrän tietyllä ikävälillä (1). WHO:n ja OECD:n määritelmän mukaan ennen 70 ikävuotta tapahtuneet kuolemat ovat ennenaikaisia. Määritelmä toimii hyvin kansainvälisessä vertailussa, koska elinajanodotteet vaihtelevat paljon eri maiden välillä. Lisäksi lähes kaikki ennen 70 ikävuotta tapahtuvat kuolemat ovat joko ennaltaehkäisyn tai hoidon keinoin estettävissä.

Ikäraja voidaan määritellä korkeammaksikin. Määrittely voi perustua esimerkiksi väestön keskimääräiseen eliniän odotteeseen. Laskennassa voidaan käyttää myös alaikärajaa. Tämä on tarpeen, kun PYLL-indeksin laskennassa tehdään vertailuja elämässä myöhemmin määräytyvien tekijöiden mukaan. Tällaisia tekijöitä ovat esimerkiksi koulutus, tulotaso ja ammattiasema. 

PYLL-indeksin laskennassa käytettävät ikärajat ovat sopimuskysymys, minkä vuoksi käytetyt ikärajat vaihtelevat. Ikärajoihin ei liity arvioita tai arvostuksia sopivasta elinajasta.

Aineisto ja menetelmät

Tässä katsauksessa tarkastellaan ennenaikaisten kuolemien takia menetettyjä elinvuosia PYLL-indeksin avulla kolmessa viitekehyksessä: kansainvälinen vertailu Suomen ja muiden Pohjoisen ulottuvuuden verkoston kumppanuusmaiden välillä, alueelliset erot Suomessa sekä sosiaaliseen asemaan liittyvät erot. Ennenaikaisen kuolleisuuden määrittely on erilainen kansainvälisessä ja suomalaisessa aineistossa, minkä takia PYLL-indeksiluvut eivät ole aineistojen välillä suoraan vertailukelpoisia.

Pohjoisen ulottuvuuden terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin kumppanuusverkostossa on edustettuna yhdeksän maata: Islanti, Latvia, Liettua, Norja, Puola, Ruotsi, Saksa, Suomi ja Viro (2). Kansainvälisessä vertailussa keskitytään erityisesti Pohjoismaihin. Pienen väestö- ja tapausmäärän takia Islanti ei ole mukana kuolinsyykohtaisessa vertailussa.

Pohjoisen ulottuvuuden maiden välisessä tarkastelussa ennenaikaiseksi kuolemaksi on määritelty ennen 70 ikävuotta tapahtuneet kuolemat. Kokonaiskuolleisuuden lisäksi PYLL-indeksi laskettiin seuraaville kuolinsyille: sydän- ja verisuonitaudit (SVT), pahanlaatuiset kasvaimet, ulkoiset kuolinsyyt, itsemurhat ja alkoholin aiheuttamat kuolemat. Analyysit on tehty viidelle vuoden mittaiselle ajanjaksolle: 2003, 2009, 2013, 2017 ja 2021. Kuolinsyytiedot saatiin Eurostatin kautta. PYLL-indeksin luvut on vakioitu suhteessa EU:n vakioväestöön (3).    

Suomen alue-eroja ennenaikaisessa kuolleisuudessa tarkastellaan vuodesta 2002 vuoteen 2019 nykyisen hyvinvointialuejaon pohjalta (4). Ennenaikaiseksi määriteltiin 25 ja 79 ikävuoden välillä tapahtunut kuolema. Havaintomäärän riittävyyden varmistamiseksi PYLL-indeksit on laskettu kolmen vuoden ajanjaksoissa. Pienen väestö- ja tapausmäärän takia Ahvenanmaa ei ole mukana Suomen alueiden välisessä vertailussa. 

Sosiaaliseen asemaan liittyviä eroja ennenaikaisessa kuolleisuudessa tarkastellaan tuloryhmittäin (5). Aineisto kattoi Suomessa vakinaisesti asuneen 25–79-vuotiaan väestön vuosina 2017–2019. Tuloryhmät määriteltiin Suomen väestön tulojakaumasta laskettujen viidennesten mukaan. Määrityksessä käytettiin henkilön asuntokunnan yhteenlaskettuja nettotuloja, jotka suhteutettiin asuntokunnan kulutusyksikkölukuun. PYLL-indeksin laskentaa varten kaksi ylintä tuloviidennestä yhdistettiin. 

Kokonaiskuolleisuuden lisäksi PYLL-indeksi on laskettu kuudelle kuolinsyylle: verenkiertoelinten sairaudet, syövät (pois lukien keuhkosyöpä), keuhkosairaudet, tapaturmat, itsemurhat ja alkoholikuolemat. Kuolinsyy- ja tulotiedot perustuvat Tilastokeskuksen rekisteriaineistoihin. Analyysit on ikävakioitu, joten alueiden, tuloryhmien tai sukupuolten toisistaan poikkeavat ikärakenteet eivät vaikuta tuloksiin.

Suomalaisen aineiston alaikärajauksen takia katsauksessa ei huomioida alle 25 vuoden iässä tapahtuvia kuolemia. Nuorten kuolemissa PYLL-indeksi ei tuo juurikaan lisäinformaatiota. Jokainen nuoren kuolema on aina ennenaikainen. Tämä koskee myös huumekuolemia.  

Kansainvälinen vertailu

Pohjoisen ulottuvuuden kumppanuusmaiden yhteinen kokonaiskuolleisuuden PYLL-indeksi laski vuodesta 2003 vuoteen 2017, mutta nousi vuosien 2017–2021 välillä. Nousu selittyi vuoden 2021 koronakuolemilla. Jos koronakuolemat jätetään pois analyysista, PYLL-indeksi laski miehillä vuodesta 2003 vuoteen 2021 (7 122 ja 5 095 / 100 000). Naisilla vastaavat indeksiluvut olivat 3 289 ja 2 445 / 100 000 (kuvio 1). 

Suomen kokonaiskuolleisuuden PYLL-indeksiluvut olivat vuosina 2017 ja 2021 miehillä 5 197 ja 5 095 / 100 000 ja naisilla 2 172 ja 2 061 / 100 000. Suomen PYLL-indeksi laski vuosien 2017 ja 2021 välillä myös koronakuolemat huomioivassa analyysissa. Kokonaisuutena PYLL-indeksi on Suomessa hieman Pohjoisen ulottuvuuden kumppanuusmaiden keskiarvoa matalampi, mutta selvästi korkeampi kuin muissa Pohjoismaissa.  

Pohjoismaiden kuolinsyykohtaiset PYLL-indeksiluvut vuonna 2021 on kuvattu taulukossa 1. Kokonaiskuolleisuuden PYLL-indeksit Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa olivat miehillä 4 081, 2 839 ja 2 782 / 100 000 ja naisilla 2 061, 1 763 ja 1 776 / 100 000. 

Suomen muita Pohjoismaita korkeampi ennenaikainen kuolleisuus selittyy erityisesti alkoholin aiheuttamilla kuolemilla. Miehillä alkoholikuolemien PYLL-indeksi oli Suomessa yli viisinkertainen verrattuna Norjaan, ja naisillakin ero oli lähes nelinkertainen. Vaikka alkoholikuolemien takia ennenaikaisesti menetettyjen elinvuosien määrä on Suomessa laskenut vuodesta 2003 vuoteen 2021, ero pohjoismaisiin naapurimaihin on säilynyt. Suhteellinen ero PYLL-indeksissä on jopa kasvanut.

Suomalaiset miehet ja naiset menettivät sydän- ja verisuonitautien aiheuttamien kuolemien takia noin kaksi kertaa enemmän elinvuosia kun norjalaiset. Myös ulkoisista kuolinsyistä johtuvat ennenaikaiset kuolemat olivat Suomessa muita Pohjoismaita yleisempiä. Miehillä pahanlaatuiset kasvaimet aiheuttivat enemmän ennenaikaisia kuolemia kuin muissa Pohjoismaissa. Naisilla vastaavaa eroa ei todettu.

Alueelliset erot Suomessa

Koko maassa kaikkien kuolemansyiden takia menetetyt elinvuodet vähenivät sekä miehillä että naisilla vuodesta 2002 vuoteen 2019, mutta alueiden väliset erot pysyivät suurina myös viimeisellä kolmivuotisjaksolla 2017–2019. Miesten PYLL-indeksiluvut olivat noin kaksinkertaiset naisiin verrattuna koko tarkastelujakson ajan. 

Kuviossa 2 tarkastellaan ennenaikaisesti menetettyjä elinvuosia eri alueilla kuolinsyyryhmittäin vuosina 2017–2019. Miesten ennenaikaisesti menetettyjen elinvuosien määrä oli suurin Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Kymenlaaksossa ja pienin Keski-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla ja Länsi-Uudellamaalla. Naiset menettivät elinvuosia eniten Lapissa, Etelä-Savossa ja Kymenlaaksossa ja vähiten Länsi-Uudellamaalla, Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla. Miehillä korkeimman ja matalimman kuolleisuuden alueiden väliset erot olivat yli 1,5-kertaiset, naisilla ero oli hieman pienempi. Hyvinvointialueiden välillä suurimmat kuolinsyykohtaiset erot PYLL-indeksissä todettiin alkoholikuolemissa, itsemurhissa ja tapaturmien aiheuttamissa kuolemissa.

Sosioekonomiset erot

Sosioekonomiset erot ennenaikaisesti menetetyissä elinvuosissa olivat selvät, kun tarkasteltiin kaikkia kuolemansyitä. Menetettyjen elinvuosien määrä oli miehillä huomattavasti suurempi kuin naisilla sekä ylimmässä että alimmassa tuloryhmässä. Absoluuttinen ero tuloryhmien välillä oli miehillä 20 888 ja naisilla 9 777 menetettyä elinvuotta 100 000:ta vastaavan ikäistä asukasta kohden. 

Kuolinsyyryhmittäisessä tarkastelussa suurin suhteellinen ero tuloryhmien välillä todettiin alkoholiperäisissä kuolemissa. Suurin absoluuttinen ero menetetyissä elinvuosissa todettiin verenkiertoelinten sairauksissa. Absoluuttiset erot tuloryhmien välillä olivat alkoholiperäisissä kuolemissa miehillä 4 213 ja naisilla 1 433 elinvuotta 100 000:ta asukasta kohden. Verenkiertoelinten sairauksissa vastaavat absoluuttiset luvut olivat miehillä 5 201 ja naisilla 1 861. Myös muissa tutkituissa kuolemansyissä (keuhkosairaudet, tapaturmat, itsemurhat ja muut kuolinsyyt) tuloryhmien väliset erot ennenaikaisesti menetetyissä elinvuosissa olivat huomattavat (kuvio 3). 

Miten ennenaikaisia kuolemia voitaisiin ehkäistä?

Alkoholin aiheuttaman sairastavuuden ja kuolleisuuden suhteen Suomessa on paljon parannettavaa. Tämä käy ilmi erityisesti vertailussa naapurimaihin Ruotsiin ja Norjaan mutta myös Suomen alueiden ja väestöryhmien välisissä vertailuissa. Alkoholista johtuvat ennen 70 ikävuotta tapahtuvat kuolemat ovat jäävuoren huippu. 

Alkoholi aiheuttaa terveydellisiä ja sosiaalisia ongelmia jo paljon ennen kuolemaa. Alkoholiin kuolleiden työurat alkavat erkaantua muusta väestöstä jo 17 vuotta ennen kuolemaa (6). Tutkimus on osoittanut alkoholin kokonaiskulutuksen ja alkoholisairastavuuden ja -kuolleisuuden yhteyden. Tehokkain keino alkoholihaittojen vähentämiseen on kokonaiskulutuksen vähentäminen (7). 

Työikäisten SVT-kuolemat ovat Suomessa viime vuosikymmeninä vähentyneet merkittävästi. Kaksi kolmasosaa kuolleisuuden vähenemisestä selittyy primaaripreventiolla ja keskeisten riskitekijöiden laskulla (8). Vaikka sydän- ja verisuonitaudit ovat edelleen yleisin kuolinsyy Suomessa, tapahtuvat kuolemat nykyisin lähes 20 vuotta vanhemmalla iällä kuin 1960-luvun lopulla (9). SVT-kuolleisuuden lasku ei kuitenkaan ole jakautunut tasaisesti, vaan Suomessa on edelleen sekä alueiden että sosioekonomisten ryhmien välisiä eroja. Pohjoismaisessa vertailussa ennenaikainen SVT-kuolleisuus on Suomessa merkittävästi korkeampi kuin Ruotsissa ja Norjassa. 

Terve Suomi 2023 -tutkimuksen mukaan sydän- ja verisuonitautien keskeisistä riskitekijöistä tupakointi vähenee edelleen ja väestön kolesterolitasotkin ovat hieman laskeneet. Verenpainetasojen vuosikymmeniä kestänyt laskeva trendi on sen sijaan pysähtynyt (10,11,12). Riskitekijätulosten perusteella voidaan ennakoida, että SVT-kuolleisuuden laskeva trendi alkaa Suomessa pian hiipua ja voi kääntyä jopa nousuun. Jotta myönteinen kehitys jatkuisi, tarvitaan uusia toimia väestön ravitsemuksen parantamiseksi, liikunnan lisäämiseksi ja riskitekijöiden hoidon tehostamiseksi. 

Pohjoismaisessa vertailussa suomalaiset miehet menettivät ennenaikaisten syöpäkuolemien takia neljänneksen enemmän elinvuosia kuin ruotsalaiset ja norjalaiset. Syynä eroon lienee suomalaisten miesten runsas tupakointi menneinä vuosikymmeninä. Myös alkoholin aiheuttamilla syöpäkuolemilla voi olla osuutta. Kotimaisessa vertailussa alueelliset ja sosioekonomiset erot syöpäkuolemissa olivat muita keskeisiä kuolinsyitä pienemmät. Syövät ovat heterogeeninen ryhmä sairauksia, joista osa on ehkäistävissä ja suurimpaan osaan on olemassa hoito.

Lopuksi

Tässä katsauksessa on nostettu esille kaksi keskeistä ennenaikaisen kuolleisuuden syytä Suomessa: alkoholin aiheuttamat kuolemat ja sydän- ja verisuonitaudit. Niihin vaikuttamalla kansanterveyttä voitaisiin merkittävästi parantaa. Myös tapaturmien ja itsemurhien ehkäisyyn on tarpeen panostaa. Osassa niistä on todennäköisesti taustatekijänä alkoholi. 

Vaikka PYLL-indeksi on hyvä ja havainnollinen työkalu sairaustaakan arvioimiseen, tarvitaan myös muita menetelmiä. Monet keskeiset tekijät, jotka vaikuttavat väestön terveyteen, toimintakykyyn ja hyvinvointiin, eivät näy ennenaikaisessa kuolleisuudessa. Tällaisia tekijöitä ovat esimerkiksi mielenterveys, tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ja lisääntyvän ylipainon ja lihavuuden moninaiset terveysvaikutukset.

Kiitämme tilastotutkija Elsi Lindelliä ja IT-suunnittelija Kennet Haraldia kuvioiden tekemiseen tarvittavan numeromateriaalin tuottamisesta.

Kirjoittajien ilmoittama käsikirjoitukseen liittyvä rahoitus: Suomen ulkoministeriö, IBA-rahoitus

Lue lisää: Elintapalääketiede on käypää hoitoa