CERAD-tehtäväsarjaan koulutustason huomioivat katkaisurajat ja kokonaispistemäärä käyttöön
• Väestön vanhetessa muistisairauksien varhaiseen tunnistamiseen perusterveydenhuollossa tarvitaan paljon lisää resursseja.
• Kognitiivinen tehtäväsarja CERAD on osoittautunut hyvin toimivaksi välineeksi Alzheimerin taudin ensivaiheen arvioinnissa.
• Koulutus ja ikä vaikuttavat kognitiivisissa testeissä suoriutumiseen, joten ne on tärkeää huomioida tulosten tulkinnassa.
• Tehtäväsarjaan on päivitetty koulutustason huomioivat katkaisurajat sekä uutena kokonaispistemäärän käyttö.
Muistisairauksiin liittyvien tiedonkäsittelytoimintojen heikentymisen tunnistamiseen on Suomessa vakiintunut CERAD-tehtäväsarja (the Consortium to Establish a Registry for Alzheimer’s Disease). Hoitosuosituksissa sitä on suositeltu vuodesta 2006 alkaen osana erityisesti yli 65-vuotiaiden perusselvityksiä (1). Sen merkitystä pelkän Mini-Mental State Examination -testin (MMSE) (2) korvaajana kognitiivisten muutosten seulonnassa on korostettu sekä Käypä hoito -suosituksessa (1) että muissa kansallisissa muistipotilaan arvioinnin ohjeistuksissa. MMSE ei yksinään ole riittävän herkkä eikä kattava muistisairauksien varhaisessa tunnistamisessa, mutta etenkin sen orientaatiokysymykset ovat tärkeitä osana CERAD -tehtäväsarjaa.
CERADin historiaa ja vakiintumista suomalaiseen käytäntöön on kuvattu Hännisen ym. artikkeleissa (3,4). Edellisen kerran suomalaisia katkaisurajoja on päivitetty vuonna 2010 (5,6). Tuolloin päivitys perustui Kuopion alueelta pääosin 2000-luvun alussa kerättyyn 61–80-vuotiaiden Alzheimerin tautia sairastavien (n = 171, naisia 53 %) ja verrokkien (n = 315, naisia 67 %) aineistoon.
Tehtäväsarjan päivittämisen merkitys
Kognitiivisten seulontamenetelmien tulkinta edellyttää tietoa normaaliväestön keskimääräisestä suoriutumisesta verrattuna sairastuneisiin. Jos testi on sellainen, että terve henkilö suoriutuu tyypillisesti hyvin mutta suoriutuminen heikkenee johdonmukaisesti tietyssä sairaudessa, voidaan tulkinta tehdä erikseen määriteltyjen katkaisurajojen pohjalta, kuten CERADissa (6,7).
Koulutuksen vaikutus CERAD-testissä suoriutumiseen on tunnistettu suomalaisissakin aineistoissa (4,7,8,9,10). Eläkeikäisten keskimääräinen koulutustaso on jo nyt korkeampi kuin parikymmentä vuotta sitten ja dramaattisempi muutos on tapahtumassa 2030-luvulla (11,12). Muutoksen voimakkuus käy ilmi matalimman koulutuksen saaneiden osuudessa eri kohorteissa: ennen vuotta 1945 syntyneistä 55 %:lla oli matalin koulutus (kansakoulu), kun vastaava osuus 1965–69 syntyneistä on 13 % (peruskoulu) (11). Jos koulutustasoa ei testinormeissa huomioida, kasvaa riski, ettei korkeammin koulutetuilta tunnisteta muistisairauksien varhaisia oireita.
Terveiden verrokkien ja potilasryhmien tulokset voivat vaihdella paljon maittain Euroopan sisälläkin (13), mikä korostaa kattavien kansallisten vertailuarvojen keräämisen tärkeyttä. Kansainvälisissä tutkimuksissa on myös havaittu, että CERAD-sarjasta laskettavat kokonaispistemäärät ovat varhaisen Alzheimerin taudin tunnistamisessa tarkempia kuin yksittäiset osatehtävät (13,14,15,16,17).
Uusien katkaisurajojen muodostaminen
Nyt julkaistavat uudet raja-arvot pohjautuvat Aleniuksen ym. (7,18) CERAD-katkaisurajojen uudistamistarvetta selvittäneisiin tutkimuksiin. Rekisteripohjainen, kliinisellä tiedolla laajennettu, varhaisvaiheen Alzheimer-diagnoosin juuri (vuosina 2010–13) saaneiden 60–81-vuotiaiden aineisto (n = 389, 58 % naisia) oli kerätty viideltä paikkakunnalta (Helsinki, Turku, Kuopio, Seinäjoki, Oulu) (Liitekuvio 1 artikkelin verkkoversiossa). Verrokkiaineistona käytettiin samoilta paikkakunnilta vuosina 2009–11 Finger-tutkimuksen alkuseulonnan (19) yhteydessä kerättyä 60–77-vuotiaiden kognitiivisesti terveiden, mutta Caide-riskitestin perusteella suurentuneessa muistisairauden vaarassa olevien aineistoa (n = 1 980, 52 % naisia).
Iän, koulutuksen ja sukupuolten väliset suoriutumiserot osatehtävissä laskettiin varianssianalyysin avulla. Osatehtävien erottelukyky varhaisvaiheen Alzheimer-ryhmän ja verrokkien välillä tutkittiin ROC-analyysillä. Kunkin osatehtävän erottelukykyä ja tarkkuutta kuvaamaan laskettiin myös Youdenin J-arvo.
Päivitetyt katkaisurajat ja kokonaispistemäärän käyttö
Tässä artikkelissa esitetään edellä kuvattuun aineistoon (7,18) pohjautuvat vuonna 2023 uudistetut CERADin suomalaiset katkaisurajat. Alkuperäisessä tutkimuksessa koulutusvuodet luokiteltiin seuraavasti (7): lyhin koulutus (≤ 7 vuotta; kansakoulu), keskimittainen koulutus (8–10 vuotta; keskiaste, kuten keski-, kauppa- tai ammattikoulu) ja pisin koulutus (≥ 11 vuotta; entinen opistotaso, kuten sairaanhoito-opisto, korkeakoulu- ja yliopistotaso). Koulutus selitti eniten henkilöiden suorituseroja osatehtävissä sekä Alzheimer-ryhmässä että vertailuryhmässä (7).
Koska alkuperäistutkimuksessa Alzheimer-ryhmässä vain pisimmän koulutuksen saaneet suoriutuivat muita koulutusryhmiä paremmin osatehtävissä (kuviokopiointia lukuun ottamatta) (7), matalimman ja keskimittaisen koulutuksen ryhmät päätettiin kliinisiä katkaisurajoja varten yhdistää ja suorittaa tilastoanalyysit uudelleen yhdistelmäryhmälle. Alkuperäisessä tutkimuksessa yhteenlasketut kokonaispistemäärät erottelivat parhaiten AT-potilaat verrokeista (7,18). Näistä kahdesta kokonaispistemäärästä laajempi eli myös kuvioiden viivästetyn mielenpalautuksen sisältävä summa valittiin suomalaisiin katkaisurajoihin sen laajemman kattavuuden vuoksi (15,17,20).
Katkaisurajat korkeammin (≥ 11 vuotta) ja yhdistetylle matalammin (≤ 10 vuotta) koulutettujen ryhmälle osatehtävittäin sekä erottelukykyä (Alzheimer-potilaat suhteessa verrokkeihin), herkkyyttä eli sensitiivisyyttä ja tarkkuutta eli spesifisyyttä kuvaavat arvot on esitetty taulukossa 1. Taulukossa 2 on koostetusti esitetty osatehtävien kuvaus ja uudet katkaisurajat. Taulukossa 3 on ohjeet uuden kokonaispistemäärän laskemiseen (15).
Terveydenhuollossa on siirrytty yhä enemmän sähköisten palvelujen käyttöön. Parhaillaan on käynnissä selvitystyö, kuinka toteuttaa sähköinen laskuri CERAD-pisteytyksen ja tulkinnan helpottamiseksi niin, että laskuri vertaa automaattisesti tuloksia oikean koulutusryhmään sekä hoitaa summien ja prosenttien laskemisen. Testien esittäminen asiakkaalle tai niiden raakapisteytykset eivät muutu. Tuloksen vertaaminen koulutuskohtaisiin raja-arvoihin onnistuu edelleen myös paperilomakkeen avulla, mutta suosittelemme tulevaisuudessa laskurin käyttöä virheiden minimoimiseksi.
Lisäaineistot
Alkavaa muistisairautta epäiltäessä diagnoosin varmentaminen edellyttää usein seurantaa. CERAD-seurantatutkimuksissa on osoitettu suoritusten kohentuvan lyhyin välein (< 6 kk) tehdyissä toistomittauksissa ja kognitiivisesti terveillä jopa vuoden seurantavälillä. Kliinisessä käytössä seuranta toteutuu tyypillisesti 9–12 kuukauden kuluessa ensimmäisestä tutkimuksesta.
Oppimisvaikutuksen minimoimiseksi julkaistaan uudistetussa käsikirjassa (21) vaihtoehtoinen sanalista sekä vaihtoehtoiset kopioitavat ja mieleen palautettavat kuviot. Uutta sanalistaa ja kuvioita on verrattu alkuperäisiin pienessä terveiden henkilöiden aineistossa osana Itä-Suomen yliopiston tutkimusta (I. Hallikainen, julkaisematon tieto). Tulosten perusteella vaihtoehtoinen sanalista on yleisesti käyttökelpoinen, mutta se voi olla hieman alkuperäistä vaikeampi. Myös vaihtoehtoiset kuviot voivat pilottitutkimuksen perusteella olla käyttökelpoisia, mutta kliinisestä käytöstä ei ole vielä kokemusta, joten tulkinnassa on noudatettava varovaisuutta.
Näitä rinnakkaisversioita suositellaan ensisijaisesti tilanteisiin, joissa testaus on tarpeen uusia tavanomaista lyhyemmällä seurantavälillä. Lyhyen välin uusintatestauksia tulee aina harkita tarkoin. Toistuvien uusintatestausten sijaan on usein järkevää ohjata asiakas neuropsykologiseen tutkimukseen.
Tehtäväsarjan käyttö osana varhaisvaiheen muistisairauden tunnistamista
Koska CERAD on laajasti käytössä terveydenhuollossa eri alojen ammattilaisilla, sen käyttö ja tulkinta on pyritty pitämään selkeänä ja ajankäyttö kohtuullisena. Tehtäväsarjan käyttäminen edellyttää huolellista ohjekirjaan perehtymistä, ja suositeltavaa on käydä erillinen CERAD-koulutus. Tulkinta edellyttää lisäksi tietoa ja osaamista kognitiivisesta ikääntymisestä sekä muistisairauksista ja niiden kognitiivisista oireista.
Potilaan heikko suoriutuminen testitilanteessa saattaa johtua muustakin syystä kuin muistisairaudesta. Toisaalta lieväoireisella tai muulla kuin muistipainotteisella oirekuvalla alkavassa muistisairaudessa saatetaan todeta katkaisurajojen perusteella normaali suoriutuminen sairauden alkuvaiheessa. Hyvin lievistä tai epätyypillisistä oireista kärsivillä ja alle 65-vuotiailla tarvitaan usein neuropsykologin tekemä tutkimus.
Yleinen tulkintamalli
Potilas on yleensä syytä ohjata jatkotutkimuksiin, mikäli tulos alittaa katkaisurajan kahdessa osatehtävässä. Uudessa päivityksessä mukaan on otettu lisäksi useiden osatehtävien summasta muodostuva kokonaispistemäärä. Jatkotutkimuksiin ohjaamiseen riittää, mikäli kokonaispistemäärä yksistään alittaa katkaisurajan, sillä useaa eri kognitiivista toimintoa arvioivien osatehtävien yhteistulos on tutkimusten perusteella sekä herkkä että tarkka alkavan Alzheimerin taudin tunnistamisessa (7,13,15).
Mikäli subjektiivisia oireita kokevalla potilaalla todetaan vain yksittäinen poikkeava tulos jossain osatehtävässä, voidaan yleensä suositella uusintatutkimusta 12 kuukauden kuluttua. Yksittäiseenkin poikkeamaan muistiosioissa on kuitenkin syytä kiinnittää huomiota erityisesti, jos tutkittavalla on anamneesissa tietoa toimintakyvyn muutoksesta esimerkiksi läheisen muistikyselyssä (22). Potilaan tilaa selvittävän lääkärin tulee arvioida kokonaisuus ja ohjata lisätutkimuksiin tarvittaessa jo tuolloin. Mikäli kaikkien osatehtävien tulokset ovat normaaleja, alkava Alzheimerin tauti ei ole todennäköinen eikä CERAD-seurantaakaan ole yleensä tarpeen automaattisesti sopia.
CERAD painottuu muistitehtäviin ja raja-arvot on määritelty tunnistamaan nimenomaan Alzheimerin tauti. Muissa etenevissä muistisairauksissa ja epätyypillisin oirein alkavassa Alzheimerin taudissa kognitiiviset ensioireet voivat liittyä toiminnanohjaukseen, näönvaraiseen hahmottamiseen tai motoriikkaan. Suomalaisissa tutkimuksissa CERADin (9,23,24) on todettu toimivan jossain määrin myös muiden muistisairauksien tunnistamisessa. Kuitenkin esimerkiksi otsa-ohimolohkorappeumissa CERAD-tulos voi olla sairauden alkuvaiheessa normaali. Jos läheisten haastattelussa tai vastaanottotilanteessa nousee esille luonteen tai käyttäytymisen muutoksia, potilas on lähetettävä neurologian tai geriatrian muistipoliklinikan tarkempiin jatkotutkimuksiin ja laajaan neuropsykologiseen tutkimukseen.
Alkuperäisessä CERAD-tutkimuksessa vuonna 1989 aineiston ikäjakauma oli 51–88 vuotta (25). Nykyisin käytettävissä oleva tutkimustieto pohjautuu yli 60-vuotiaiden aineistoihin (5,6,7,13,26,27), joten luotettavia katkaisurajoja ei ole määriteltävissä alle 60-vuotiaille. Lisäksi kliininen käytäntö osoittaa, että tehtäväsarjaa ei ole suositeltavaa käyttää alle 60-vuotiaiden tutkimiseen. Myös 60–65-vuotiaiden tutkittavien tulosten tulkinnassa on noudatettava varovaisuutta ja huomioitava nuorella iällä alkavien muistisairauksien harvinaisemmat oirekuvat (28,29). Kun tutkittava on vielä työelämässä oleva alle 65-vuotias, pohdittavaksi tulee usein myös työkykyisyyden arviointi, jolloin tarvitaan neuropsykologista tutkimusta.
Eliniän noustessa vanhimpien ikäluokkien koko kasvaa (12) ja tarve muistisairauksien varhaiseen tunnistamiseen myös näissä ikäryhmissä lisääntyy. Useassa maassa CERADista on omat normit 80–100-vuotiaille (20,30,31,32).
Kunnes suomalaiseen normiaineistoon pohjautuvat katkaisurajat määritetään erikseen yli 80-vuotiaille, suositellaan nyt esitettyjen raja-arvojen käyttämistä. Yli 90-vuotiailla yksittäiset katkaisurajojen alitukset ovat yleisiä, joten tulosten jäädessä niukasti rajojen alle jatkotutkimuksiin ohjaamisessa on käytettävä harkintaa. Toisaalta tapahtumamuistin häiriö tai muut merkittävät tiedonkäsittelyn heikentymät eivät kuulu terveeseen ikääntymiseen edes vanhimmassa ikäryhmässä.
Lopuksi
Uudistetut koulutuksen huomioivat katkaisurajat ja kokonaispistemäärä parantavat CERAD-tehtäväsarjan tarkkuutta ja käytettävyyttä Alzheimerin taudin varhaisessa tunnistamisessa yli 60-vuotiailla. Seuraavaksi on tärkeää määrittää tutkitut kansalliset raja-arvot yli 80-vuotiaille.
Liitekuvio 1. Aineiston muodostaminenIlona Hallikainen: Suomen Alzheimer-tutkimusseuran CERAD-työryhmän koordinaattori. Apuraha (Aivosäätiö), luentopalkkiot (Savonia, XAMK, Keski-Suomen Muisti ry, Suomen Muistiasiantuntijat, Itä-Suomen yliopisto).
Minna Alenius: Apuraha viiteartikkeliin (Aivosäätiö, Alzheimer-tutkimusseura), kansainvälisen viiteartikkelin julkaisumaksu (Alzheimer tutkimusseura).
Laura Hokkanen, Tuomo Hänninen: CERAD-tehtäväsarjan alkuperäisiä kehittäjiä.
Mira Karrasch: Luentopalkkiot (Suomen muistiasiantuntijat ry).
Johanna Krüger: Asiantuntijalausunnot (Biogen, Nutricia, Roche, Roche Diagnostics), Suomen Alzheimer-tutkimusseuran hallituksen puheenjohtaja.
Ari Rosenvall: Suomen Alzheimer-tutkimusseuran hallituksen ja sen CERAD-työryhmän jäsen.
Tiia Ngandu, Teemu Paajanen, Noora Suhonen: Ei sidonnaisuuksia.
- 1
- Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Gerontologica Fennican, Suomen Geriatrit -yhdistyksen, Suomen Neurologisen Yhdistyksen, Suomen Psykogeriatrisen Yhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Muistisairaudet. Käypä hoito -suositus 29.1.2021. www.kaypahoito.fi
- 2
- Folstein MF, Folstein SE, McHugh PR. “Mini-mental state”. A practical method for grading the cognitive state of patients for the clinician. J Psychiatr Res 1975;12:189–98. https://doi.org/10.1016/0022-3956(75)90026-6.
- 3
- Hänninen T, Pulliainen V, Salo J ym. Kognitiiviset testit muistihäiriöiden ja alkavan dementian varhaisdiagnostiikassa: CERAD-tehtäväsarja. Suom Lääkäril 1999;54:1967–75.
- 4
- Pulliainen T, Hänninen T, Hokkanen L ym. Muistihäiriöiden seulonta – suomalaiset normit CERAD-tehtäväsarjalle. Suom Lääkäril 2007;62:1235–41.
- 5
- Hänninen T, Pulliainen V, Sotaniemi M ym. Muistisairauksien tiedonkäsittelymuutosten varhainen toteaminen uudistetulla CERAD-tehtäväsarjalla. Duodecim 2010;126:2013–21.
- 6
- Sotaniemi M, Pulliainen V, Hokkanen L ym. CERAD-neuropsychological battery in screening mild Alzheimer’s disease. Acta Neurol Scand 2012;125:16–23. https://doi.org/10.1111/j.1600-0404.2010.01459.x.
- 7
- Alenius M, Ngandu T, Koskinen S ym. Education-based cutoffs for cognitive screening of Alzheimer’s disease. Dement Geriatr Cogn Disord 2022;51:42–55. https://doi.org/10.1159/000521982.
- 8
- Karrasch M, Laine M. Age, education and test performance on the Finnish CERAD. Acta Neurol Scand 2003;108:97–101. https://doi.org/10.1034/j.1600-0404.2003.00037.x.
- 9
- Karrasch M, Laatu S, Ellfolk U, Marttila R, Martikainen K. Education-corrected CERAD identifies MCI and dementia in Parkinson’s disease. Acta Neurol Scand 2015;131:219–24. https://doi.org/10.1111/ane.12310.
- 10
- Alenius M, Koskinen S, Hallikainen I ym. Cognitive performance among cognitively healthy adults aged 30–100 years. Dement Geriatr Cogn Dis Extra 2019;9:11–23. https://doi.org/10.1159/000495657.
- 11
- Tilastokeskus. Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön koulutusrakenne 2020. http://www.stat.fi/til/vkour/tau.html [luettu 12.10.2022).
- 12
- Tilastokeskus. Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestöennuste 2019. http://www.stat.fi/til/vaenn/2019/vaenn_2019_2019-09-30_tie_001_fi.html [luettu 12.10.2022).
- 13
- Paajanen T, Hänninen T, Tunnard C ym. CERAD neuropsychological battery total score in multinational mild cognitive impairment and control populations: The AddNeuroMed study. J Alzheimers Dis 2010;22. https://doi.org/10.3233/JAD-2010-100459.
- 14
- Chandler MJ, Lacritz LH, Hynan LS ym. A total score for the CERAD neuropsychological battery. Neurology 2005;65:102–6. https://doi.org/10.1212/01.wnl.0000167607.63000.38.
- 15
- Seo EH, Lee DY, Lee JH ym.Total scores of the CERAD neuropsychological assessment battery: Validation for mild cognitive impairment and dementia patients with diverse etiologies. Am J Geriatr Psychiatry 2010;18:801–9. https://doi.org/10.1097/JGP.0b013e3181cab764.
- 16
- Wolfsgruber S, Jessen F, Wiese B ym. The CERAD neuropsychological assessment battery total score detects and predicts Alzheimer disease dementia with high diagnostic accuracy. Am J Geriatr Psychiatry 2014;22:1017–28. https://doi.org/https://doi.org/10.1016/j.jagp.2012.08.021.
- 17
- Paajanen T, Hänninen T, Tunnard C ym. CERAD neuropsychological compound scores are accurate in detecting prodromal Alzheimer’s disease: A prospective AddNeuroMed Study. J Alzheimers Dis 2014;39:679–90. https://doi.org/10.3233/JAD-122110.
- 18
- Alenius M, Hokkanen L, Koskinen S ym. Cognitive performance at time of AD diagnosis: A clinically augmented register-based study. Front Psychol 2022;13:901945. doi: 10.3389/fpsyg.2022.901945
- 19
- Ngandu T, Lehtisalo J, Levälahti E ym. Recruitment and baseline characteristics of participants in the finnish geriatric intervention study to prevent cognitive impairment and disability (FINGER) – A randomized controlled lifestyle trial. Int J Environ Res Public Health 2014;11:9345–60. https://doi.org/10.3390/ijerph110909345.
- 20
- Han JY, Seo EH, Yi D ym. A normative study of total scores of the CERAD neuropsychological assessment battery in an educationally diverse elderly population. Int Psychogeriatr 2014;26:1897–904. https://doi.org/10.1017/S1041610214001379.
- 21
- CERAD. Kognitiivinen tehtäväsarja. Uudistettu käsikirja. 2023 (painossa).
- 22
- Hansen S, Keune J, Küfner K ym.The congruency of neuropsychological and F18-FDG brain PET/CT diagnostics of Alzheimer’s Disease (AD) in routine clinical practice: insights from a mixed neurological patient cohort. BMC Neurol 2022;22. https://doi.org/10.1186/s12883-022-02614-4.
- 23
- Karrasch M, Laatu S, Martikainen K, Marttila R. CERAD test performance and cognitive impairment in Parkinson’s disease. Acta Neurol Scand 2013;128:409–13. https://doi.org/10.1111/ane.12138.
- 24
- Haanpää RM, Suhonen NM, Hartikainen P ym. The CERAD neuropsychological battery in patients with frontotemporal lobar degeneration. Dement Geriatr Cogn Dis Extra 2015;5:147–54. https://doi.org/10.1159/000380815.
- 25
- Morris JC, Heyman A, Mohs RC ym. The Consortium To Establish A Registry For Alzheimer’s Disease (CERAD). Part I. Clinical and neuropsychological assessment of Alzheimer’s disease. Neurology 1989;39:1159–65. https://doi.org/10.1212/wnl.39.9.1159.
- 26
- Luck T, Pabst A, Rodriguez FS ym. Age-, sex-, and education-specific norms for an extended CERAD neuropsychological Assessment Battery-results from the population-based LIFE-Adult-Study. Neuropsychology 2018;32:461–75. https://doi.org/10.1037/neu0000440.
- 27
- Schmid NS, Ehrensperger MM, Berres M, Beck IR, Monsch AU. The extension of the German CERAD neuropsychological assessment battery with tests assessing subcortical, executive and frontal functions improves accuracy in dementia diagnosis. Dement Geriatr Cogn Dis Extra 2014;4:322–34. https://doi.org/10.1159/000357774
- 28
- Palasí A, Gutiérrez-Iglesias B, Alegret M ym. Differentiated clinical presentation of early and late-onset Alzheimer’s disease: is 65 years of age providing a reliable threshold? J Neurol 2015;262:1238–46. https://doi.org/10.1007/s00415-015-7698-3.
- 29
- Migliaccio R, Agosta F, Possin KL, Rabinovici GD, Miller BL, Gorno-Tempini M. White matter atrophy in Alzheimer’s disease variants. Alzheimer’s & Dementia 2012;8:S78-S87.e2. https://doi.org/10.1016/j.jalz.2012.04.010.
- 30
- Beeri MS, Schmeidler J, Sano M ym. Age, gender, and education norms on the CERAD neuropsychological battery in the oldest old. Neurology 2006;67:1006–10. https://doi.org/10.1212/01.wnl.0000237548.15734.cd.
- 31
- Luck T, Riedel-Heller SG, Wiese B ym. CERAD-NP-Testbatterie: Alters-, geschlechts- und bildungsspezifische Normen ausgewählter Subtests. Ergebnisse der German Study on Ageing, Cognition and Dementia in Primary Care Patients (AgeCoDe). Z Gerontol Geriatr 2009;42. https://doi.org/10.1007/s00391-009-0031-y.
- 32
- Lee DY, Lee KU, Lee JH ym. A normative study of the CERAD neuropsychological assessment battery in the Korean elderly. J Int Neuropsychol Soc 2004;10(1):72–81. https://doi.org/10.1017/S1355617704101094.
New education-based cut-off scores and total score for the Finnish version of the CERAD neuropsychological battery
As the population is ageing, there is a growing need to evaluate memory problems in primary healthcare. The CERAD (Consortium to Establish a Registry for Alzheimer’s Disease) neuropsychological test battery has been proven to be a well-functioning method in the assessment of cognitive functions and for screening for neurodegenerative diseases in elderly people. However, education and age affect performance in cognitive tests, and these factors should be taken into account in the interpretation of test results. This article presents the CERAD total score as well as new education-based cut-off scores for the Finnish version of the CERAD neuropsychological battery, based on comparison of Finnish population-based normative data, age range 60–80 years, with data of people having very mild or mild Alzheimer’s disease.
Ilona Hallikainen, Minna Alenius, Laura Hokkanen, Mira Karrasch, Johanna Krüger, Tiia Ngandu, Teemu Paajanen, Ari Rosenvall, Noora Suhonen, Tuomo Hänninen
Minna Alenius
Ph.M., Doctor of Psychology
University of Helsinki
