Terveysneuvonta - mistä se on kiinni?

Terveysneuvonnan tarkoituksena on lisätä tietoa ja motivaatiota käyttäytymisen muuttamiseksi terveellisempään suuntaan. Vaikka ihmiset luottavat terveydenhuollon asiantuntijoiden antamaan tietoon, ei se aina johda terveellisempien elämäntapojen omaksumiseen. Kirjoituksessa pohditaan erilaisia syitä, jotka estävät pääsyn toivottuun lopputulokseen. Syyt voivat olla tavassa, jolla terveysneuvontaa annetaan, tai ne voivat olla vastaanottajan asenteissa tai odotuksissa. Joskus ohjeet ovat ristiriidassa ihmisen luontaisten taipumusten kanssa ja mieltymys esim. makeaan tai suolaiseen voittaa asiantuntijan ohjeet.

Raimo Lappalainen, Merja Koikkalainen

Tietoverkot avuksi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön kehittämiseen

Sujuva tiedonkulku on yksi tärkeimmistä tekijöistä, jonka avulla perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä kehitetään ja hoidonporrastus onnistuu. Tämä koskee mm. potilashoidon palautetta ja potilasta koskevien laboratorio- ja röntgentulosten saatavuutta hoitoketjun kaikilla tasoilla. Nykyisen tietotekniikan avulla ajantasalla olevan tiedon jakaminen on mahdollista, mikä kuitenkin edellyttää, että terveydenhuollon toimijoilla on käytössään toimintaan tarvittavat yhteensopivat laitteet, ohjelmat ja tietoverkot. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin jäsenkunnille tietoverkkovalmiuksista tekemämme kyselyn mukaan terveyskeskusten tekniset valmiudet tietoverkkoyhteistyöhön ovat hyvät.

Matti Nuutinen, Hanna Mäkäräinen, Juhani Pietikäinen, Hannu Paajanen, Jaakko Pukkila, Lauri Nuutinen

Ammattiliitot myyvät konsulttipalveluja kunnille

Ammattiliitot ovat ryhtyneet myymään konsulttipalveluja kunnille. Päänavaajina uudentyyppisessä toiminnassa ovat Kunta-alan ammattiliitto KTV ja terveydenhuoltoalan Tehy. Lääkäriliitto välttää konsultoinnin liittämistä ay-toimintaan periaatteellisista syistä.

Suvi Sariola

Joka kolmannella suomalaisella koululaisella astma- tai allergiaoireita

Astma- ja allergiapotilaiden määrän kasvaminen on viime vuosina havaittu terveydenhuoltomme kaikilla tasoilla. Osaltaan kasvu selittyy diagnostiikan herkistymisellä ja allergiapalvelujen kysynnän lisääntymisellä parantuneiden hoitomahdollisuuksien myötä, mutta myös näiden sairauksien absoluuttisen esiintyvyyden on arvioitu lisääntyneen Suomessa sekä useimmissa muissakin länsimaissa. Syitä allergisten sairauksien esiintyvyyden kasvuun ei tiedetä. Todennäköisesti viime vuosikymmeninä tapahtuneet suuret muutokset länsimaiden elämäntavoissa ja elinympäristöissä ovat vaikuttaneet atopiaa lisäävästi. Myötävaikuttavia tekijöitä ei vielä riittävästi tunneta, mutta varhaislapsuuden ympäristöaltisteilla, infektiot mukaanlukien, näyttää olevan keskeinen merkitys.

Sami Remes

Aktiivinen selkäkuntoutus

Pitkittyneiden selkäsairauksien konservatiivinen hoitokäytäntö on kokenut Suomessa selvän murroksen 1980-luvun lopulta lähtien. Selkäpotilaan kuntoutus muuttui tuolloin aikaisempaa aktiivisemmaksi ja selkää monipuolisesti kuormittavaksi. Tämä muutos oli erittäin suuri verrattuna perinteiseen kipuja kunnioittavaan harjoittelu- ja hoitotapaan. Aktiivinen kuntoutusote vaatii kuitenkin huolellisen potilasvalinnan. Objektiiviset ja luotettavat mittarit kuntoutustoimien tuloksellisuuden toteamiseksi ovat myös välttämättömiä, jotta aktiiviset kuntoutustoimet voidaan kohdistaa oikein. Aktiivisessa selkäkuntoutuksessa on meillä ja muualla hyödynnetty lukuisia erilaisia kuntoutuksen lopputulosmittareita, joista osa on sangen subjektiivisia ja siten häiriöalttiita. Osaa näistä mittareista on testattu tieteellisesti, osa on käytössä vanhasta rutiinista tai muotioikusta.

Markku Hupli

Ksylitolin vaikutus korvatulehdusten ehkäisyssä

Väitöskirjassa kuvataan uusi ja totutuista keinoista poikkeava menetelmä korvatulehdusten ehkäisemiseksi. Tutkimus koostuu laboratoriotöistä, joissa tutkittiin ksylitolin vaikutusta korvatulehdusbakteerien käyttäytymiseen, sekä kliinisistä tutkimuksista, joissa arvioitiin erilaisten ksylitolivalmisteiden tehoa korvatulehdusten ehkäisyssä päiväkotilapsilla.

Tero Kontiokari

I tyypin diabetekseen intensiivinen hoito heti alusta

I tyypin diabeteksen puhjettua useimmat potilaat selviytyvät alkuun hyvin pienellä insuliiniannoksella tai jonkin aikaa jopa ilman insuliinia. Tämä johtuu siitä, että haiman saarekesoluissa on vielä jäljellä insuliininerityskykyä, joka kuitenkin vähitellen häviää. Diabetes Control and Complications Trial (DCCT) on aikamme suurimpia kliinisiä tutkimuksia, ja sen pohjalta on kiistattomasti osoitettu, että intensiivinen insuliinihoito monipistos- tai insuliinipumppuhoitona vähentää kaikkia diabeettisia komplikaatioita yksi- tai kaksipistoshoitoon verrattuna, jos HbA1c-arvo on mahdollisimman normaali. Tämän suurtutkimuksen tulossatoa korjataan vieläkin, vaikka tutkimus julkaistiin jo kymmenisen vuotta sitten. Nyt on selvitetty, miten intensiivihoito vaikuttaa hypoglykemian ja komplikaatioiden ilmaantuvuuteen potilailla, joilla on tuore diabetes, kun heitä verrataan pitkään sairastaneisiin.

Robert Paul

Kierukka kohdunpoiston vaihtoehtona

Levonorgestreeli on progestiini, joka vaimentaa ja estää kohdun limakalvon kasvua. Levonorgestreelia sisältäneiden kierukoiden havaittiin aikoinaan vähentävän kuukautisvuodon kestoa ja määrää, ja sittemmin todettiin vähenemän olevan jopa 97 % kun menorragiapotilaat käyttivät kierukkaa vuoden.

Robert Paul

Lupaavia tuloksia borrelioosirokotteilla

Yhdysvalloissa on saatu valmiiksi kaksi massiivista tutkimusta, joissa kummassakin selvitettiin Borrelia burgdorferin ulkopinnan erään proteiinin (OspA) tehoa rokotteena. Näissä kansainvälisten lääkefirmojen tukemissa ja kaikin puolin viimeisen päälle tehdyissä tutkimuksissa rokotettiin kummassakin runsaat 10 000 ihmistä. OspA oli tuotettu rekombinanttitekniikalla, ja toisessa tutkimuksessa molekyyliin oli liitetty vielä lipidiosa, jolloin se muistutti täysin bakteerissa esiintyvää muotoa. Kummassakin tutkimuksessa rokotukset annettiin kuukauden välein ja kolmas tehoste vuoden kuluttua ensimmäisestä injektiosta. Borrelioosin laboratoriodiagnoosi perustui serologiaan, viljelyyn ja geenimonistukseen.

Matti Viljanen

Tamoksifeeni liitännäishoitona: meta-analyysi

Rintasyöpä on milteipä malliesimerkki taudista, jonka optimaalista hoitoa on haettu satunnaistamalla riittävästi potilaita eri hoitovaihtoehtoihin. Näissä kokeissa myös liitännäishoitona annetun tamoksifeenin kuolleisuutta vähentävä vaikutus on voitu osoittaa vakuuttavasti. Tietokantojen yhä laajentuessa tehdään kuitenkin lisää tarkentavia havaintoja tamoksifeenin käyttöindikaatioista. Tämä viimeisin meta-analyysi perustuu 55 satunnaistettuun tutkimukseen, joissa yhteensä 37 000 naiselle oli rintasyöpäleikkauksen jälkeen joko annettu tamoksifeeniä tai sitten ei.

Heikki Joensuu

Flatus hajuttomaksi

Suolikaasut ovat olleet suhteellisen harvoin tutkimuksen kohteena. Kaasupäästöjä esiintyy yleisesti, mutta niitä koskevia artikkeleita tuskin tapaa muitten lääkärilehtien sivuilta. Arvostettu brittilehti on nyt julkaissut tutkimuksen, jossa selvitettiin pahanhajuisten päästöjen koostumusta ja hajuhaittojen ehkäisemistä.

Heikki Arvilommi

Trans- ja muiden rasvahappojen saanti suomalaisista elintarvikkeista TRANSFAIR-tutkimus

Vuonna 1995 kerättyjen, rasvan kokonaissaantia edustavaan ruokakoriin kuuluneiden 96 suomalaisen elintarvikkeen rasvahappokoostumus analysoitiin osana eurooppalaista TRANSFAIR-tutkimusta. Tulosten ja suomalaisen ruoankäyttötutkimuksen perusteella laskettiin trans-rasvahappojen ja muiden rasvahapporyhmien keskimääräinen saanti. Trans-rasvahappojen suhteellinen osuus oli suurin ranskalaisissa perunoissa, mikropopcornissa ja kasvirasvajäätelössä ja suurimmat määrät löytyivät suurtalouksien paisto- ja leivontarasvoista, mikropopcornista ja tuontimargariinista. Trans-rasvahappojen määrät olivat tyydyttyneisiin verrattuna vähäisiä, ja saanti jakautui jokseenkin tasan eläin- ja kasviperäisten trans-rasvahappojen kesken. Trans-rasvahappojen, samoin kuin tyydyttyneiden rasvahappojen ja kokonaisrasvan, keskimääräinen saanti oli Suomessa eurooppalaista keskitasoa pienempi.

Meri Anttolainen, Marja-Leena Ovaskainen, Jukka Lauronen, Antti Aro

Lääkehoito - luultua yleisempi hyponatremian syy

Vaikea hyponatremia on hengenvaarallinen tila, joka voi johtua monista sairauksista, polydipsiasta tai lääkkeistä. Selvitimme Peijaksen sairaalassa etiologisten tekijöiden jakauman 140 hyponatremiapotilaan aineistossa. Runsas puolet vaikeista hyponatremiatiloista johtui syistä, jotka olivat ilmeisiä hoitavalle lääkärille ilman etiologisia jatkotutkimuksia, kuten nestehukasta suolistoon, alkoholin tai muun nesteen aiheuttamasta laimentumisesta, maksakirroosista tai sydämen vajaatoiminnasta furosemidi- tai spironolaktonilääkityksen yhteydessä. Aiemmin diagnosoimaton sairaus oli hyponatremian syynä harvinainen: vain kahdelta potilaalta löytyi tällainen sairaus siitä huolimatta, että etiologisia tutkimuksia suoritettiin suurelle osalle potilaista. Lääke oli hyponatremian pääasiallinen syy 29 %:lla potilaista, tavallisimmin tiatsididiureetti tai karbamatsepiini. Lääkkeiden osuutta hyponatremian aiheuttajana ei tunnettu riittävän hyvin. Yli puolet potilaista, joiden hyponatremia johtui lääkkeestä, jatkoi hyponatremian aiheuttaneen lääkkeen käyttöä. Hyponatremian syytä selvitettäessä pitäisi ensimmäiseksi selvittää, käyttääkö potilas tiatsididiureetteja, epilepsialääkkeitä tai muita hyponatremiaa aiheuttavia lääkkeitä.

Sinikka Pohjola-Sintonen, Ritva Kauppinen-Mäkelin

Psykologisten tekijöiden yhteys kolesteroliarvoihin

Sepelvaltimotautiin liittyvissä tutkimuksissa on yhä enemmän alettu korostaa psykososiaalisten riskitekijöiden vaikutusta. Kuitenkin esimerkiksi työstressin, vihamielisyyden tai A-tyyppisen käyttäytymisen vaikutusmekanismit kardiovaskulaariseen järjestelmään ovat edelleen epäselviä ja tutkimustulokset vaikutuksista ristiriitaisia. Omassa tutkimuksessamme työ- ja elämäntilanteen kokemisella, vihamielisyydellä sekä A-tyyppisellä käyttäytymisellä ei ollut erityistä yhteyttä sepelvaltimotautiriskin osoittimena käytettyihin seerumin non-HDL-kolesteroliarvoihin.

Sirke Koskinen, Soili Keskinen, Strip Baby -Tutkijaryhmä

Pneumokokki-infektioiden ehkäisy - suuria haasteita, uusia mahdollisuuksia

Pneumokokki aiheuttaa vuosittain Suomessa runsaat 500 veriviljelyllä varmistettua yleisinfektiota, noin 20 000 keuhkokuume-episodia ja 100 000 lasten välikorvatulehdusta. Tähän asti nämä infektiot on pystytty hoitamaan hyvin penisilliinillä, mutta nopeasti lisääntyvä antibioottiresistenssi saattaa aiheuttaa lähivuosina lisääntyviä ongelmia tehokkaan hoidon valinnassa. Sopivaa rokotetta pneumokokki-infektioiden ehkäisemiseksi on etsitty jo kauan, ja aikuisille on löydetty kapselipolysakkaridirokote, jota käytetään infektioalttiiden riskiryhmien suojaamiseen syviltä infektioilta. Lasten välikorvatulehduksen ehkäisyyn on kehitetty konjugaattirokote, jota tutkitaan parhaillaan Tampereen seudulla noin 2 500 lapsella.

Juhani Eskola

Psyykenlääkkeet raskauden ja imetyksen aikana

Mielenterveyden häiriöiden yleistymisen myötä joudutaan yhä useammin miettimään myös psyykenlääkkeiden käytön turvallisuutta ja hyötyä raskauden ja imetyksen aikana niin äidin kuin kehittyvän lapsenkin kannalta. Suurinta osaa psyykenlääkkeistä voidaan käyttää melko turvallisesti myös raskaana olevilla ja imettävillä äideillä. Tähän katsaukseen on koottu nykytieto psyykenlääkkeiden teratogeenisuudesta, vaikutuksista sikiön ja lapsen kehitykseen sekä turvallisuudesta imetyksen aikana.

Tuija Heikkinen, Kari Laine, Ulla Ekblad

Persoonallisuushäiriöt eri ikäkausina

Persoonallisuushäiriöiden synnystä on erilaisia näkemyksiä, ja niiden esiintyminen eri ikäryhmissä vaihtelee. Persoonallisuus-häiriöiden diagnostiikassa ja hoidossa on selviä ongelmia. Usein potilaalla on samanaikaisesti muita psykiatrisia sairauksia, jotka vaikeuttavat hoitoa ja huonontavat ennustetta. Persoonallisuushäiriöiden aiheuttamat pitkäaikaisongelmat ovat merkittäviä. Jatkossa kuvataan persoonallisuushäiriöiden kehittymistä, jaottelua ja esiintymistä eri ikäkausina.

Anne-Marie Löyttynen, Hannu Koponen

Uuden sukupolven tietojärjestelmiä työterveyshuoltoon

Sosiaali- ja terveysministeriön aloittamiin ja Työterveyslaitoksen työterveyshuollon kehittämisyksikön toteuttamiin työterveyshuollon kokeiluihin liittyneestä tietohuoltohankkeesta on parin vuoden ajan haettu suuntaa ja vauhtia työterveyshuollon tietohuollon kehittämiseen. Tietohuolto-käsite on hankkeessa rajattu koskemaan automaattista tietojenkäsittelyä, jonka teknistä kehitysvauhtia kuvaa se, että työterveyshuollossa käytettävistä tietojärjestelmistä hankkeen alussa kerätyt tiedot ovat nyt jo monilta osin vanhentuneet. Tehdyistä uudistuksista huolimatta erityisesti vanhimpien markkinoilla olevien järjestelmien kehittäminen käyttöympäristön uusia vaatimuksia vastaaviksi näyttää joiltakin osin ongelmalliselta - tämä koskee yleisesti sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojärjestelmiä, joita ollaan voimakkaasti uudistamassa.

Pirjo Eskola

Pystyykö perusterveydenhuolto vastaamaan kehitysvammaisten kokonaisvaltaisesta hoidosta ja kuntoutuksesta?

Koska kehitysvammaisten kokonaisvaltaista hoitoa ja kuntoutusta ollaan yhä enemmän siirtämässä erityishuollosta kuntien terveyskeskuksille, Pohjois-Pohjanmaan erityishuoltopiirissä selvitettiin keväällä 1997 perusterveydenhuollon valmiuksia vastata tästä tehtävästä.

Anja Taanila, Marjo-Riitta Järvelin

Aviopuolison tiedonsaantioikeus steriloimispyynnön käsittelyssä

Terveydenhuollon käytännössä aviopuoliso pyritään yleensä jokseenkin rutiinimaisesti saamaan mukaan steriloimisasian käsittelyyn. Osalle terveyden-huoltohenkilöstöä on syntynyt ilmeisesti käsitys, että jopa aviopuolison suostumuksella voi olla merkitystä toisen puolison steriloimista koskevan hakemuksen menestymisen kannalta. Käsitystä aviopuolison keskeisestä roolista ylläpitää nykyään osaltaan myös sosiaali- ja terveysministeriön tuoreehko asiaa koskeva ohjeisto "Raskauden keskeyttämistä ja steriloimista koskevien lomakkeiden kaavat sekä lomakkeiden täyttämisohjeet" (STM:n määräys-kokoelma 1997:48. Helsinki 1997). Sen mukaan lähettävän lääkärin tulee antaa paitsi hakijalle myös hänen aviopuolisolleen Steriloimislain (283/70) 3 pykälä:ssä tarkoitettu selvitys, ja jos puoliso ei ole ollut läsnä ao. tilaisuudessa, on ohjeiston mukaan syy siihen - esimerkiksi työeste - ilmoitettava1. Terveydenhuollon lainsäädännön salassapitosäännöksistä johtuen lähtökohtana ja pääsääntönä steriloimisasian käsittelyssä on kuitenkin salassapitovelvollisuus, johon nähden aviopuoliso ei ole erityisasemassa. Toisaalta steriloimisperuste voi joskus liittyä niin läheisesti puolisoon, että sen olemassaolon selvittäminen ei ole mahdollista, ellei tätä saada mukaan hakemuksen käsittelyyn. Tällöin potilaalle on varattava tilaisuus arvioida uudelleen ja päättää, jatketaanko hakemuksen käsittelyä vai luovutaanko siitä.

Ilpo Paaso