Lyhyesti: Promiskuiteetti vaatii tehokkaan immuunijärjestelmän

Gibbonit ovat uskollisen yksiavioisia, barbaarimakakinaaraat taas parittelevat vähintään kymmenen koiraan kanssa päivittäin ovulaation aikoihin. Makakit ovat kuitenkin valmistautuneet torjumaan hurjan menonsa vuoksi uhkaavia sukupuolitauteja: niiden veren valkosolujen määrä on kaksinkertainen gibbonien valkosolumäärään verrattuna. Virginialaiset tutkijat osoittivat laajassa kädellisten lajien valikoimassa veren valkosolujen määrän korreloituvan promiskuiteetin asteeseen. Ihmisellä valkosoluja on muuten suunnilleen saman verran kuin gibboneilla.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Käsihygienia tehokasta

Geneven yliopistosairaalassa on toteutettu käsihygieniaohjelmaa vuodesta 1994 lähtien. Kolmen ensimmäisen vuoden seuranta osoitti hygieniaa harrastavien yleistyneen 48 %:sta 66 %:iin. Itse käsien pesu vedellä ja saippualla ei lisääntynyt, vaan lisäys selittyi alkoholipohjaisen klooriheksidiinihuuhteen käytöllä. Parhaiten otti opikseen varsinainen hoitohenkilökunta. Lääkärit olivat jääräpäisin kohderyhmä: mitään muutosta ei heidän jo ennestään vaatimattomissa käsihygieniatavoissaan nähty. Seuranta-aikana sairaalainfektiot vähenivät lähes puoleen ja MRSA-tartunnat alle puoleen. Kunpa lääkärikin uskoisi.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Suomessa suhteellisesti eniten naisprofessoreja

Suomi on kärjessä naisprofessorien suhteellisessa määrässä, kertoo Sciencessa julkaistu tilasto.

Matti Viljanen

Mullistava suomalaistutkimus lonkkamurtumien estosta

Tamperelaisten suursatsaus lonkkamurtumien estoon on kantanut komean hedelmän: artikkelin ja pääkirjoituksen New England Journal of Medicineen - ja tietenkin itse asian, joka voi merkitä merkittävää muutosta vanhusten lonkkamurtumien ehkäisyyn ja siten ilmaantuvuuteen.

Robert Paul

Mekaaninen vai bioläppä?

Mekaanisten läppien suurin ongelma on tromboemboliset komplikaatiot. Bioläppä ei vaadi antikoagulanttihoitoa, mutta läpän kestävyys on huonompi. Amerikkalaisessa veteraanisairaalatutkimuksessa korvattiin lähes 600 potilaan sairas läppä satunnaistetusti joko mekaanisella tai biologisella läpällä. Suurimmalla osalla potilaista oli leikkaushoitoa vaativa aorttaläppävika.

Juhani Airaksinen

Hengitettävä budesonidi ei vähennä astmalasten aikuisena saavuttamaa pituutta

Lyhytkestoisissa tutkimuksissa on havaittu, että hengitettävät kortikosteroidit hidastaisivat lasten kasvua. Pitkäaikaistutkimuksia on kuitenkin kaivattu. Nyt sellainen tehtiin Tanskassa.

Hannu Puolijoki

Jatkuvan progestiinin hyvät endometriumvaikutukset

Menopaussin jälkeen annettua jatkuvaa estrogeenihoitoa pidetään endometriumhyperplasiaa ja -syöpää suosivana. Jos hoitoon liitetään keltarauhashormoni (gestageeni, progestiini), näiden muutosten riski pienenee. Kun gestageeni annostellaan syklisesti, endometriumin vaste muistuttaa fertiili-iän kierron tilannetta, ja tietyn ajan jälkeen endometriumkudos poistuu vuodon mukana hoitotauon aikana. Sopiva, jatkuvasti käytetty estrogeeni-progestiiniyhdistelmä taas aiheuttaa endometriumin atrofiaa. Samalla monia potilaita kiusaavat sykliseen hoitoon liittyvät vuodot jäävät pois.

Pertti Kirkinen

Lapsena syöpää sairastaneiden poikien varusmiespalveluksen toteutuminen

Lapsena sairastettu syöpä heikentää palveluskelpoisuutta. Hylättyjen osuus on kymmenkertainen ja luokkaan B asetettujen osuus kaksinkertainen keskimääräiseen kutsunta-aineistoon verrattuna. Merkitsevin itsenäinen palvelukelpoisuutta heikentävä riskitekijä on pään alueelle annettu sädehoito. Varusmiespalveluksen keskeyttämisen syyt ovat yleensä selkeitä eivätkä suoranaisesti liity aiempaan syöpäsairauteen. Lapsena syövän sairastaneet miehet menestyvät yleisesti ottaen hyvin varusmiespalveluksessa, jos heidän suorituskykyään mahdollisesti haittaavat syövänhoidon myöhäisvaikutukset tunnistetaan kutsuntavaiheessa.

Päivi Lähteenmäki, Heikki A. Salmi, Toivo T. Salmi, Hans Helenius, Anne Mäkipernaa, Marjatta Lanning, Mikko Perkkiö, Martti A. Siimes

Syövän lääkehoitoon liittyvä munuaisvaurion riski

Tehokkaan hoidon ansiosta yhä useampi potilas toipuu kokonaan syövästä. Siksi myös hoidon haittavaikutusten, kuten lääkkeiden aiheuttamien munuaisvaurioiden, ehkäisy on entistä tärkeämpää. Toistaiseksi tärkeintä munuaisten suojaamisessa on riittävä nesteiden ja elektrolyyttien anto solunsalpaajahoidon yhteydessä, mutta myös erityisiä kemoprotektantteja on kehitelty. Solunsalpaajista sisplatiini ja ifosfamidi ovat munuaisten suhteen ongelmallisimmat. Jatkohoidosta vastaavan perusterveydenhuollon lääkärinkin olisi syytä olla selvillä syöpäpotilaan munuaisvaurioiden mahdollisuudesta.

Mirja-Liisa Aitio, Erkki Elonen

Jalan häiriintyneen valtimoverenkierron toteaminen

Huolellisen haastattelun ja kliinisen tutkimuksen lisäksi lääkäri tarvitsee jalan häiriintyneen valtimoverenkierron toteamista varten dopplerlaitetta nilkkaverenpaineen mittaamiseksi vastaanottotyössään, jotta jalan valtimoverenkierto saadaan tutkittua riittävän tarkasti. Nilkan ja olkavarren painesuhde on tärkeä objektiivinen mittari täydentämään epäluotettavaksi koettua sykepalpaatiota. Erityistilanteissa, kuten diabeetikon jalan valtimoverenkierron mediaskleroosin yhteydessä, tarvitaan lisäksi varvaspaineiden mittaamista. Mikäli potilaalla todetaan kriittiseen alaraajaiskemiaan viittaavat löydökset, on potilas syytä lähettää kiireellisesti verisuonikirurgin hoitoon.

Yrjö Leskinen, Jorma Lahtela, Juha-Pekka Salenius

Pienten lasten psykosomaattiset häiriöt

Pienen lapsen, vauvan tai leikki-ikäisen kohdalla on vaikea sanoa, mikä oirehdintatapa on psykosomaattinen, jos ajatellaan psykosomaattisen oireen oikeaoppista määritelmää. Psykosomaattinen oire koskee myöhempää kehitysvaihetta, jolloin psyyke jo sisältää monimutkaisempia toimintatapoja. Vauvalla ja pienellä lapsella on vaikea erottaa, mikä on ns. psyykkistä, mikä fyysistä.

Eeva-Riitta Kokkonen

Kelan pääjohtaja Jorma Huuhtanen suosii valinnan vapautta: Yksityis-HYKS:n kaltaisia uusia ideoita voisi edes kokeilla

Kelan tuore pääjohtaja Jorma Huuhtanen ei yhdy yksityissektorin kritiikkiin. Hänen mielestään rajanvetoa yksityisen ja julkisen terveydenhuollon välillä kannattaa käydä, mutta vähentää monopolismia. Huuhtanen kannattaa uusien ideoiden kokeilua niiden tyrmäämisen sijasta.

Ulla Järvi

Raisio ja Savonlinna etsivät uusia keinoja lastensuojeluun Lääkärin ei tarvitse olla sosiaalityöntekijä

Lääkärit sanovat vastaanotoille tulevan yhä enemmän potilaita, joiden todellinen syy käyntiin on ihan joku muu kuin sairaus. Moni tuskailee kohta olevansa enemmän sosiaalityöntekijä kuin lääkäri.

Ulla Järvi

Lapsi ja psyykkisesti sairas vanhempi - kuka kuulee lasta?

Porin kaupungin ja Satakunnan sairaanhoitopiirin psykiatrisissa yksiköissä tehtiin selvitys lapsen asemasta, kun vanhemmista toinen tai molemmat olivat psykiatrisessa hoidossa. Vain kahden potilaan alaikäisiä lapsia oli tavattu vanhemman hoidon yhteydessä. Lisäksi kävi ilmi, että mielenterveysongelmia ilmeni noin 22-

Ritva Erkolahti, Pirkko Manelius, Tuija Salminen, Tuomo Lahti, Laura Salmi, Janette Savolainen, Elina Lahtinen

Pienitehoisen laserhoidon vaikutus ihohaavan paranemiseen

Kroonisten säärihaavojen hyvän ja pysyvän hoitotuloksen kannalta tärkeimmät seikat ovat tarkka diagnoosi haavan perussyystä ja tehokas haavaan johtaneen sairauden hoito. Haavan paikallishoidolla pyritään luomaan optimaaliset olosuhteet ihodefektin paranemiselle.

Ken Malanin

Lyhyesti: Mikrobit matkaavat laivojen painolastivesissä

Nykyaikaiset laivat tasapainottavat kulkuaan painolastiveden avulla. Vesi pumpataan lastaussatamassa pois ja purkaussatamassa sisään. Vierasta vettä kuljetetaan tällä mekanismilla Amerikan satamiin 79 miljoonaa tonnia vuosittain. Marylandilaiset tutkijat mittasivat yhdentoista laivan painolastivesien mikrobimääriä. Bakteereita löytyi keskimäärin 8,3 x 108/litra ja viruksia 7,4 x 109/litra. Koleravibrioitakin löytyi kaikista tutkituista laivoista. Sopivan ekologisen kodin löytäessään kauempaakin matkannut tulokas voi jäädä pysyväksi asukkaaksi ensin satamavesiin ja sitten laajemmallekin alueelle.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Asetyylisalisyylihappo ja mahaverenvuodon vaara

Tuore 66 000 potilasta ja 24 satunnaistettua tutkimusta käsittävä jälkianalyysi totesi asetyylisalisyylihapon aiheuttavan 1 %:lle hoidetuista potilaista ruoansulatuskanavan vuodon keskimäärin 28 kuukautta kestävän hoidon aikana. Hieman yllättäen valmistetyyppi tai ASA-annos ei vaikuttanut vuotovaaraan. Siis pieniannoksinenkaan ASA-hoito ei ole täysin vaaratonta. Hoidon mahdollisia hyötyjä ja vaaroja tulee pohtia etenkin silloin, jos asetyylisalisyylihappoa suositellaan antitromboottiseksi hoidoksi primaaripreventiossa.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Testosteronistako apua sepelvaltimopotilaan rintakipuihin?

Katherine English työtovereineen satunnaisti kaksoissokkotutkimuksessa 46 stabiilia sepelvaltimotautia potevaa miestä testosteroni- ja lumelaastarihoitoon 12 viikon ajaksi. Kaikkien miesten testosteroniarvot olivat matalat ennen hoitoa ja nousivat noin kaksinkertaisiksi hoidon aikana. Testosteronihoito oli varsin hyvin siedettyä ja helpotti selvästi potilaiden rintakipuja ja paransi rasituskokeella mitattua suorituskykyä. Sydänlihasiskemia ilmaantui myös testosteronihoidon aikana suuremmalla kuormituksella. Testosteronihoito paransi potilaiden elämänlaatua kaikilla mitatuilla osa-alueilla. Testosteronin vaikutusmekanismi on epäselvä, vaikka eläinkokeissa pieniannoksinen testosteroni laajentaakin sepelvaltimoita.

Juhani Airaksinen

Katetriablaatio tulossa eteisvärinänkin hoitoon?

Eteisvärinän lähtökohdaksi ovat usein osoittautuneet keuhkolaskimoihin työntyneet eteislihassäikeet. Viime vuosina onkin kokeiltu rytmihäiriön keuhkolaskimoon paikannetun lähtökohdan eristämistä tai hävittämistä useilla menetelmillä ja vaihtelevalla menestyksellä. Milanolainen kardiologiryhmä hoiti katetriablaatiolla 26 vaikeaoireista potilasta, joiden eteisvärinätaipumukseen lääkehoito ei tehonnut.

Juhani Airaksinen

Hallittu solukuolema osa elimistön puolustusta

Eräät bakteerit, virukset ja parasiitit käynnistävät useissa nisäkässoluissa ohjelmoituneen solukuoleman eli apoptoosin. Apoptoosissa solu jakautuu siististi osiin (apoptotic bodies), jotka fagosytoidaan ja joiden rakenteet käytetään hyväksi. Toisin kuin nekroottisessa solukuolemassa soluista ei vapaudu haitallisia tekijöitä ympäristöön. Tähän mennessä on ollut avoin kysymys, kumpi oikein apoptoosista hyötyy, mikrobi vai elimistö.

Matti Viljanen