Ruttobakteeri tukahduttaa makrofagin avunhuudot

Mustan surman aiheuttaja Yersinia pestis käyttää varsin hienostuneita keinoja tihutöitä tehdessään. Se ei tunkeudu brutaalisti soluun monien muiden bakteerien tavoin, vaan vaanii solun ulkopuolella ja ruiskuttaa siihen kuutta erilaista proteiinia, jotka tekevät solun puolustuskyvyttömäksi ja tuhoavat sen. Bakteerilla on tätä tarkoitusta varten käytettävissään maailman pienin injektioruisku neuloineen päivineen. Järjestelmää kutsutaan tyypin III erityssysteemiksi, jota koodaavat geenit sijaitsevat plasmidissa. Vastaavia erityssysteemeitä on löydetty eräiltä muiltakin bakteereilta.

Matti Viljanen

Urheilun aiheuttamat vaikeat selkäydinvammat Suomessa vuosina 1979-98 Onko meillä syytä huoleen?

Noin neljä prosenttia selkäydinvammaan johtavista tapaturmista sattuu urheilussa. Eniten vammautumisia tapahtuu motocrossissa ja jääkiekossa. Vammautuneet ovat pääosin nuoria miehiä, joiden selkäydinvamma on jonkin verran vaikeampi kuin esim. liikenneonnettomuuksissa loukkaantuneilla. Vaikka vuosittain vammautuu vain muutama urheilija, tulisi selkäydinvaurioiden syntyä pyrkiä kaikin keinoin estämään. Ensin tulisi kuitenkin selvittää vaurioihin johtavat taustasyyt. Tutkimuksen aineistona oli Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskuksessa kahdenkymmenen vuoden aikana kuntoutetut selkäydinvammaiset.

Kirsi Valtonen, Hannu Alaranta

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 1/2001 Kommentteja

Sepelvaltimotauti-, diabetes- ja verenpainepotilaiden lipidilääkkeiden käyttö Suomessa vuosina 1996-99

Kelan rekisteritietojen mukaan 35 % sepelvaltimotautipotilaista oli käyttänyt lipidilääkkeitä vuonna 1999, ja osuus on kasvusuunnassa. Silti lipidilääkityksen ulkopuolella on edelleen useita kymmeniätuhansia siitä ilmeisesti hyötyviä sepelvaltimotautipotilaita. Diabetes- ja verenpainepotilaat käyttävät lipidilääkkeitä vieläkin harvemmin, mutta heilläkin käyttö on yleistynyt. Näiden kolmen sairauden kasaantuminen samalle henkilölle ei näytä lisänneen lipidilääkityksen saamista. Sairaanhoitopiirien lipidilääkityskäytännöissä on hoidon tarpeesta riippumattomia eroja.

Kalevi Pyörälä, Timo Klaukka

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 1/2001 Kommentteja

Systeeminen glukokortikoidihoito lasten akuutissa uloshengitysvaikeudessa

Systeemisen glukokortikoidihoidon teho pienten lasten akuutissa vaikeassa uloshengitysvaikeuskohtauksessa on edelleen epäselvä. Suurimmissa yksittäisissä tutkimuksissa bronkioliitin hoidossa ei todettu tehoa, mutta niistä hiljattain julkaistussa meta-analyysissä teho saatiin osoitetuksi tilastollisesti merkitseväksi. Leikki- ja kouluikäiset astmalapset hyötyvät systeemisestä glukokortikoidihoidosta selvästi. Tähän katsaukseen on kerätty kaikki satunnaistetut lumekontrolloidut tutkimukset systeemisen glukokortikoidin tehosta lasten bronkioliitissa, obstruktiivisessa bronkiitissa ja akuutissa astmassa.

Tuomas Jartti, Timo Vanto, Olli Ruuskanen

Aikuisten virtsatieinfektioiden diagnostiikka ja hoito

Virtsatieinfektioiden diagnostiikassa ja hoidossa on tapahtumassa muutoksia uusien suositusten myötä. Avohoidon diagnostiikassa tärkein muutos on komplisoitumattoman kystiitin laboratoriodiagnostiikan vähentäminen. Laboratoriodiagnostiikan vähentyessä bakteerien lääkeherkkyydessä tapahtuvia muutoksia pyritään seuraamaan alueellisesti. Hoitokäytännössä tapahtuvia muutoksia seurataan aktiivisesti asiantuntijatyönä.

Risto Ikäheimo

Syömishäiriöiden tutkimus ja hoito nuoruusiässä

Syömishäiriöt ovat erityisesti nuorten tyttöjen sairauksia. Viime aikoina ei uusien anoreksiatapausten määrä ole enää lisääntynyt, mutta bulimiaan sairastuvien joukko kasvaa yhä. Syömishäiriöt voivat pitkittyessään vaikuttaa pysyvästi nuoren fyysiseen kasvuun ja kehitykseen, ja pitkällä aikavälillä voi esiintyä monimuotoisia psykososiaalisia vaikeuksia. Hoidon varhainen aloitus parantaa ennustetta. Artikkelissa kuvataan Tampereella saatuja kokemuksia yhteistyöstä potilaan, hänen perheensä ja moniammatillisen hoitotiimin kesken.

Jaana Ruuska, Hanna-Liisa Lenko

Lyhyesti: Nenäverenvuoto yllättää aamulla

Italian Ferraran 150 000 asukkaan kaupungissa oli 7 vuoden aikana 1 741 ensiapukäyntiä epistaksiksen vuoksi. Kun tarkasteltiin nenäverenvuodon alkamisajankohtaa, ilmeni selvä sirkadiaaninen rytmi: noin klo 8.30 oli keskimääräinen huippu, toinen pienempi huippu oli noin klo 20. Vuotoja ilmaantui vähiten aamuyöstä noin klo 4. Rytmi oli sama miehillä, naisilla ja verenpainepotilailla. Ikä ei vaikuttanut asiaan.

Robert Paul

Lyhyesti: Astma ja suun terveys

Ylläolevalla otsikolla ilmestyi astmapotilaiden suun terveyttä koskeva katsaus, jonka läpi selaamista voi suositella keuhkopotilaita hoitaville. Sekä hammaslääkärien kokemuksen että kirjallisuuden perusteella näyttää ilmeiseltä, että astmaa sairastavilla on suurentunut karieksen ja ientulehduksen riski. Jopa astmapotilaan rutiininomaista hammaslääkärillä käyntiä astmadiagnoosin varmistuttua ehdotetaan. Eri lääkkeidenkin vaikutuksia on kariesriskin suhteen tutkittu, ja näyttää siltä, että riski liittyy etenkin laktoosia sisältäviin hengitettäviin lääkkeisiin. Syynä lienee näiden lääkkeiden aiheuttama syljenerityksen väheneminen ja kariesta aiheuttavien bakteerien runsaus, mikä johtaa edelleen plakin pH:n laskuun. Pelkkä suun huuhtelu ei vaikuttane suun happamuuteen, vaan apua siihen saisi mm. pureskelemalla sellaista purukumia, joka ei sisällä sokeria.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Mustan surman laboratoriodiagnoosi pienellä viiveellä

Monelle lienee yllätys, kuten allekirjoittaneellekin, että mustan surman diagnoosista on vielä erimielisyyttä. Eri syistä on ajateltu, että aiheuttaja olisi ruttobakteerin sijasta anthrax- tai tubibakteeri, riketsia tai jokin verenvuotokuumeen aiheuttaja. Lopullinen niitti ainakin ranskalaistutkijoiden mielestä tuli heidän mikrobiarkeologisista tutkimuksistaan. 1300-luvun loppupuolella musta surma pyyhkäisi 90 % Montpellierin asukkaista hautaan. Yhdestä silloisesta joukkohaudasta kaivettiin hampaita, joiden juurikanavista voitiin DNA-monistuksella osoittaa Yersinia pestis -bakteerin DNA:ta. Eli musta surma oli rutto - piste.

Heikki Arvilommi

Rofekoksibilla vähemmän vuotohaittoja kuin naprokseenilla

Tavanomaiset tulehduskipulääkkeet estävät sekä syklo-oksigenaasi 1:n että 2:n synteesiä. COX-1-isoentsyymi vastaa mm. siitä, että mahan limakalvolle syntyy suojaavia prostanoideja, jotka suojavaikutuksen lisäksi mm. osallistuvat verihiutaleiden fysiologiseen kokkaroitumiseen. COX-2-isoentsyymi tuottaa tulehdusta ja kipua välittäviä prostaglandiineja. Parempi siis olisi, jos tulehduskipulääke estäisi vain COX-2:ta ja siis vaikuttaisi vain tulehdusta ja kipua vähentävästi mutta jättäisi COX-1:n rauhaan, sillä tämän esto johtaa mahakipuun ja -vuotoihin, hyvin tunnettuihin tulehduskipulääkkeiden haittavaikutuksiin.

Robert Paul

Skistosomiaasi vähentää allergiaa

Vallitsevan teorian mukaan allergiat johtuvat jo varhaislapsuudessa tapahtuneesta immuunijärjestelmän painottumisesta liiaksi Th-2-puolelle. Ilmiön ajatellaan johtuvan siitä, että korkean elintason maissa lasten immuunipuolustus ei enää joudu tekemään tarpeeksi kunnon töitä eli torjumaan hengenvaarallisia bakteereita ja viruksia Th-1-suuntaan painottuneella vasteella. Tätä hygieniahypoteesia tukevat allergian harvinaisuus kehitysmaissa ja esimerkiksi tuberkuloosin, helikobakteeri-infektioiden ja tuhkarokon esiintymisen käänteinen korrelaatio allergioiden esiintymiseen.

Matti Viljanen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030