DNA-rokotteiden kahva selvisi

Hyvällä syyllä voi kysyä, kuka käytännön kollega jaksaa lukea Lääkärilehdestä banaanikärpäsen Toll-reseptoreihin liittyvän jutun, mutta jos tämä alkulause ei karkottanut, jatko voi osoittautua ihan kiinnostavaksikin. Kyseiset solun pinnan rakenteet ovat säilyneet vuosimiljoonia eri lajeissa hyönteisistä imettäväisiin ja niitä on myös meissä ihmisissä. Niiden avulla laukaistaan luontaisen vastustuskyvyn reaktioita taudinaiheuttajia vastaan, siis ensihälytyksenä ennen kuin varsinainen immuunipuolustus saadaan viritettyä. Tämän tutkimuksen tosi täky on kuitenkin siinä, että siinä osoitetaan vieraan DNA:n aloittavan seurustelun isännän solun kanssa Toll-perheen reseptorin kautta. Vieras, eli tässä tapauksessa bakteerin DNA, on lupaavien uudenlaisten rokotteiden materiaali.

Heikki Arvilommi
Lääke­tieteen maailma­sta 2/2001 Kommentteja

Sairastavuuden väestöryhmittäiset muutokset Pohjoismaissa 1980- ja 1990-luvulla

Terveydentilan väestöryhmittäisiä eroja on ensi kertaa selvitetty Pohjoismaissa kahtena eri ajankohtana. Yhteiskunnallisista muutoksista ja taloudellisesta lamasta huolimatta sairastavuus ei muuttunut 1980-luvulta 1990-luvulle siirryttäessä. Ainoastaan Suomen ero muihin maihin kaventui. Koulutusryhmittäisiä samoin kuin työmarkkina-aseman mukaisia terveyseroja todettiin kaikissa maissa ja ne osoittautuivat pääosin suhteellisen pysyviksi.

Katariina Kivelä, Eero Lahelma, Eva Roos, Terhi Tuominen, Espen Dahl, Finn Diderichsen, Jon Ivar Elstad, Inge Lissau, Olle Lundberg, Ossi Rahkonen, Niels Kristian Rasmussen, Monica Åberg Yngwe
Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 2/2001 Kommentteja

Sairaaloiden valohoitolaitteet uusiutuvat

Ihottumien valohoitomenetelmät ovat jatkuvasti kehittyneet ja käyttöön on tullut uusia kapeakaistaisempia hoitoja. Suomessa kehitystä on seurattu tiiviisti, ja ihotautiyksiköiden valohoitolaitekanta on voimakkaasti uusiutumassa. Hoitomenetelmien käytössä on kuitenkin ollut kirjavuutta. Kartoitimme kyselytutkimuksen avulla maamme yliopistollisissa sairaaloissa ja keskussairaaloissa käytössä olevat UV-valohoitolaitteet ja säteilymittarit sekä selvitimme valohoitojen annostelua.

Erna Snellman, Laura Huurto, Terhi Kosonen, Iina Volanen, Christer T. Jansén
Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 2/2001 Kommentteja

Dementiapotilaiden käytösoireet

Dementia ei ole vain muistin ja muiden kognitiivisten toimintojen rappeutumista. Dementiapotilaiden ja heidän omaistensa arkielämän ongelmat eivät useimmiten aiheudu muistivaikeuksista vaan monista muutoksista potilaiden käyttäytymisessä ja tunne-elämässä, kuten mielialan vaihteluista, aggressiivisuudesta tai levottomuudesta. Nämä käytösoireet ovat hyvin usein syynä omaisten uupumiseen ja potilaan joutumiseen pysyvään laitoshoitoon. - Tässä katsauksessa tarkastellaan dementiaan liittyviä käytösoireita ja Lääkärilehden seuraavassa numerossa niiden lääkehoitoa.

Suomen Muistitutkimusyksiköiden Asiantuntijatyöryhmä
Katsaus­artikkeli 2/2001 Kommentteja

Syömishäiriöiden hoidon nykykäytännöt Suomen keskussairaaloissa

Maamme keskussairaaloiden ja yliopistollisten sairaaloiden lastentautien, sisätautien sekä lasten-, nuoriso- ja aikuispsykiatrian yksiköihin kohdennetun selvityksen mukaan syömishäiriöiden hoitokäytännöt ja näistä häiriöistä kärsivien potilaiden määrät vaihtelivat yksiköittäin. Hyödyllisiksi oli koettu tiivis, varhainen hoito, potilaan fyysisestä hyvinvoinnista huolehtiminen, yhteistyö eri hoitotahojen kanssa, johdonmukaisuus, asiallisen tiedon antaminen, syömiskäyttäytymiseen vaikuttaminen, yksilö- ja perheterapiat sekä vaikeimmissa tapauksissa osastohoito.

Hanna Ebeling, Päivi Tapanainen, Auli Joutsenoja, Minna Koskinen
Katsaus­artikkeli 2/2001 Kommentteja

Selvitysmieshanke sairaalassa - prosessi ja opetuksia

Myös Suomen sairaaloissa on yleistymässä selvitysmiestyö. Tässä artikkelissa kuvataan hanketta, jolle tunnusomaista oli usean selvitysmiehen yhteistyö sekä moniammatillinen tiimi. Selvitystyöhön kuului sairaaloiden vertaisarviointia sekä yhden sairaalan perinpohjainen operatiivisten alojen analysointi ja toimenpideohjelman kehittäminen. Siinä hyödynnettiin sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia tietoja.

Raimo Tuomainen, Heikki Paavilainen, Jouko Isolauri, Anja Tuulonen
Terveyden­huolto 2/2001 Kommentteja

Lyhyesti: Antibioottia Alzheimerin tautiin?

Antibiooteilla, mm. tetrasykliinillä, on neuroprotektiivisia vaikutuksia, joiden antamista mahdollisuuksista on aika ajoin puhuttu. Vanhan ja jo välillä markkinoilta poistetun ripuliantibiootin kliokinolin on hiljakkoin todettu liuottavan Alzheimerin taudille tyypillisiä aivojen amyloidiplakkeja vaikuttamalla niiden syntyä ja koossa pysymistä edistävien kupari- ja sinkkiyhdisteiden aineenvaihduntaan. Kliokinoli pystyy nykyisistä antibiooteista ja anti-inflammatorisista lääkkeistä voimakkaimmin liuottamaan amyloidiplakkeja Alzheimer-potilaiden kudosnäytteistä ja koe-eläimillä hidastamaan plakkien muodostusta ja liuottamaan jo muodostuneita alueita. Niinpä australialaisten ja yhdysvaltalaisten tutkijoiden yhteistyönä on aloitettu kliokinolilla kliiniset potilashoitokokeilut. Toisaalta kliokinoli voi aiheuttaa B12-vitamiinin puutosta eikä sen pitkäaikaisesta käytöstä ole kokemuksia.

Pertti Kirkinen
Lääke­tieteen maailma­sta 1/2001 Kommentteja

Lyhyesti: Kahvi pois pannasta

Suomalaiset ovat kansainvälisten vertailujen mukaan kahvin suurkuluttajia. Runsas vanhanaikaisen suodattamattoman kahvin juonti kohottaa kolesteroliarvoja ja saattaa lisätä sepelvaltimotaudin vaaraa. Tämän tiedon perusteella on runsas suodatinkahvinkin käyttö joutunut pannaan, vaikka sen haitoista ei ole ollut näyttöä. Uusi suomalainen tutkimus tuo onneksi vapauttavaa tietoa kahvin suurkuluttajille. Yli 20 000 suomalaisen 10 vuoden seurannassa ei todettu runsaallakaan kahvinkulutuksella olevan minkäänlaista yhteyttä sepelvaltimotaudin kehittymiseen tai kuolleisuuteen.

Juhani Airaksinen
Lääke­tieteen maailma­sta 1/2001 Kommentteja

Lyhyesti: Spironolaktonilla ja ACE:n estäjillä edullinen yhteisvaikutus

Vielä muutama vuosi sitten pidettiin ACE:n estäjien ja spironolaktonin samanaikaista käyttöä vasta-aiheisena. Vuosi sitten RALES-tutkimus osoitti, että spironolaktonin lisääminen sydämen vaikeaoireisen vajaatoiminnan hoitoon parantaakin potilaan ennustetta. Koe-eläintutkimuksessa verrattiin pieniannoksisen spironolaktonin, ACE:n estäjän ja niiden yhdistelmän hemodynaamisia vaikutuksia vajaatoiminnassa. Yhdistelmähoidon diureettivaikutus oli selvästi suurin ja ainoastaan se laski vasemman kammion täyttöpainetta. Tulos vahvistaa monen kliinikon omassa työssään jo tekemän havainnon: pienikin annos spironolaktonia helpottaa usein nopeasti vaikeita vajaatoiminnan oireita muuten maksimaalisen hoidon yhteydessä. Hoito vaatii luonnollisesti säännöllistä elektrolyyttiarvojen seurantaa.

Juhani Airaksinen
Lääke­tieteen maailma­sta 1/2001 Kommentteja

Lyhyesti: Obstruktiivisessa uniapneassa plasman typpioksidipitoisuus laskee

Obstruktiiviseen uniapneaan on jo vuosia tiedetty liittyvän lisääntynyttä sydän- ja verisuonisairastavuutta ja -kuolleisuutta. Toisaalta uniapneassa on todettu endoteeliperäisen vasodilataation vähenemistä. Syytä tähän ei ole selvitetty, mutta nyt valoa asiaan tuo saksalainen tutkimus 21 uniapneapotilaasta. Havaintona oli, että plasman typpioksidin pitoisuudet pienenevät uniapneassa, ja jo hyvin lyhytaikainenkin nCPAP-hoito nostaa näitä arvoja. Perimmäinen tapahtumaketju havainnon takana on edelleen avoin kysymys, mutta löydös avannee uusia näköaloja uniapneaan liittyvien kardiovaskulaaristen ongelmien kuten hypertonian hoitoon.

Hannu Puolijoki
Lääke­tieteen maailma­sta 1/2001 Kommentteja

ACE:n estäjä + sartaani = synergiaa diabeteksessa

ACE:n estäjät hillitsevät tehokkaasti reniini-angiotensiinijärjestelmää, ja tällä on osoitettu voitavan vähentää diabeettisia komplikaatioita. Osa angiotensiinireseptoreista stimuloituu kuitenkin muita metabolisia reittejä kuin ACE:n kautta. Tällainen reseptoristimulaatio voidaan osittain poistaa kohdekudostasolla sartaaneilla eli angiotensiini 2 -reseptorin salpaajilla. Ajatus käyttää molempia lääkkeitä vasokonstriktion ja muiden epäedullisten AT-reseptorivälitteisten vaikutusten mahdollisimman täydelliseksi poistamiseksi sai australialais-tanskalais-suomalais-israelilaisen tutkimusryhmän tarttumaan toimeen.

Robert Paul
Lääke­tieteen maailma­sta 1/2001 Kommentteja

Toistuvan RDS-profylaksian vaarat

Hiljakkoin laadittu Käypä hoito -suositus ohjeisti antamaan ennenaikaisen synnytyksen uhkaan liittyväksi RDS-profylaksiaksi äidille glukokortikoidia. Keskustelua ja vastustustakin herätti tämän ohjeen kanta siitä, ettei toistetuista kortikoidiannoksista ole osoitettu olevan hyötyä tai että niistä voi koitua lapselle pikemminkin pysyviä ongelmia, mm. kasvun ja kehityksen viivästymistä. Näyttöä siitä, että toistuvasti annettu potentti kortikoidiannos saattaa todella olla sikiölle ja vastasyntyneelle vaarallinen, antaa 453 potilaan vertaileva, prospektiivinen, mutta satunnaistamaton tutkimus Yhdysvalloista.

Pertti Kirkinen
Lääke­tieteen maailma­sta 1/2001 Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030