Lyhyesti: Soitellaan

Samalla kun tuutit tulvivat uutisia kännyköiden määrän kasvusta ja niitä tekevien firmojen pörssikurssien heilahteluista, tuuppaavat tutkijat eri lehtien kautta analyysejään niiden käytön riskeistä. Tässä taas yksi: Yhteensä 469 aikuisen amerikkalaisen aivosyöpäpotilaan ja heidän 422 verrokkinsa matkapuhelimen käyttöä verrattiin strukturoitua kyselyä käyttäen. Tutkijat eivät löytäneet kännykänkäytön ja aivosyövän ilmaantumisen välillä yhteyttä, mutta varmistivat määrärahojensa jatkumisen ehdottamalla lisätutkimuksia, joissa seuranta-aika on pidempi kuin tämän selvityksen vajaat 3 vuotta.

Seppo Yt Junnila

Kolmevuotisen C- ja E-vitamiinilisän vaikutus kaulavaltimon ateroskleroosiin Antioxidant Supplementation in Atherosclerosis Prevention (ASAP) -tutkimus

C- ja E-vitamiinin vaikutusta ateroskleroosin etenemiseen tutkittiin 520 keski-ikäisen miehen ja naisen satunnaistetussa kaksoissokkotutkimuksessa kolmen vuoden ajan. Tutkimuksen perusteella kohtuullinen päivittäinen hitaasti imeytyvän C-vitamiinin että E-vitamiinin yhdistelmä hidastaa miesten ja etenkin säännöllisesti tupakoivien miesten kaulavaltimon ateroskleroosin etenemistä. Tämä ehkäisyvaikutus saattaa koskea myös ateroskleroosiperäisiä sairaustapahtumia.

Jukka T. Salonen, Kristiina Nyyssönen, Riitta Salonen, Hanna-Maaria Lakka, Jari Kaikkonen, Elina Porkkala-Sarataho, Sari Voutilainen, Timo A. Lakka, Tiina Rissanen, Leena Leskinen, Tomi-Pekka Tuomainen, Veli-Pekka Valkonen, Ulla Ristonmaa, Henrik E. Poulsen

Karvasoluleukemian diagnostiikka ja nykyhoito

Karvasoluleukemia on harvinainen, krooninen B-lymfosyyttinen leukemia, jonka tyypillisiä piirteitä ovat sytopeniat, taudille tunnusomaiset karvasolut veressä ja luuytimessä, kookas perna ja huonosti aspiroituva luuydin. Karvasoluleukemia on hidaskulkuinen tauti ja oireita on tavallisesti vähän. Leukemian edetessä potilaille ilmaantuu kuitenkin infektioita, anemisoitumista, vuoto-oireita tai kookkaasta pernasta johtuvia oireita, ja tällöin on syytä aloittaa hoito. Yhdellä kladribiinihoitosarjalla saadaan vuosia kestävä täydellinen hoitovaste jopa 90 %:lle potilaista.

Tapio Nousiainen

Milloin tarvitaan kalsiumin määritystä?

Häiriöt elimistön kalsiumin aineenvaihdunnassa eivät ole kovin tavallisia, ja siksi ne käytännön lääkäristä saattavatkin tuntua vierailta. Seerumin kalsiumpitoisuuden määrittäminen ja tulkitseminen ei ole samanlaista arkipäivän rutiinia kuin esimerkiksi kaliumtasapainon tutkiminen. Kuitenkin erityisesti hyperkalsemia olisi tärkeää löytää ajoissa, koska useimmiten taustalla on sairaustila ja usein se voidaan hoitaakin. Näitä sairauksia ei löydetä, ellei kalsiumia osata tutkia oikeilta potilailta.

Heikki Saha

Elimistön nesteiden osoitusmenetelmiä

Kliiniseen laboratorioon tulee elimistön nesteistä näytteitä, joiden alkuperä on epäselvä. Näytteistä kysytään monesti ilman tarkempaa pyyntöä: Mitä dreenierite sisältää? Tavallisesti taustalla on vatsan alueen toimenpide ja halutaan tietää, onko vatsaontelon laskuputken erite virtsaa. Punktionesteiden saaliin laatua halutaan myös joskus varmistaa kemiallisella määrityksellä. Muita kliinisesti tärkeitä erotusdiagnostisia tilanteita ovat selkäydinnesteen osoittaminen ja lapsiveden osoituskoe.

Simo Pohjavaara, Aimo Harmoinen, Timo Kouri

Injisoitavat biomateriaalit Tapausselostus ja kirjallisuuskatsaus

Injisoitavilla biomateriaaleilla voidaan korjata pehmytkudoksia ja täyttää niiden puutoksia. Ihanteellista biomateriaalia ei ole vielä löydetty, ja valittavana onkin joukko biologisia ja alloplastisia biomateriaaleja. Biologisilla materiaaleilla, kuten kollageenilla ja hyaluronaanilla, saadaan aikaan vain tilapäinen hoitotulos. Injisoitavat alloplastit, kuten silikoni, taas aiheuttavat voimakkuudeltaan vaihtelevan vierasesinereaktion. Kudosteknologia on avaamassa uuden aikakauden pehmytkudosaugmentaatiossa.

Eero Waris, Matti Pakkanen, Jan Lassus, Nureddin Ashammakhi, Yrjö T. Konttinen

Sepelinhaju vuoteessa - hajuhallusinaatio posttraumaattisen stressihäiriön oireena

Erilaisten kriisitilanteiden psyykkisiä seuraamuksia on tutkittu viime vuosina runsaasti. Keskeisenä oirekuvana on posttraumaattinen stressihäiriö, jonka tunnistaminen on joskus vaikeaa ja johon ei vielä ole spesifistä hoitoa. Erilaisia lääkehoitoon yhdistettyjä lyhytterapioita on käytetty. Ennaltaehkäisevänä hoitona on yleistynyt psykologinen jälkipuinti, jonka pitempiaikaiset hoitavat vaikutukset ovat osoittautuneet ristiriitaisiksi. Artikkelissa kuvataan kirjoittajan vastaanotolle ohjattu potilas, joka sai hajuhallusinaatioita vielä yhdeksän vuotta kokemansa työtapaturman jälkeen.

Leena Korhonen

Nurmijärven terveyskeskuksessa on vieroitettu huumepotilaita jo kolme vuotta

- Me teemme sen, mitä osaamme - hoidamme heroinisteja sillä tiedolla ja taidolla, joka meillä on. Vaihtoehtona on, ettei hoitoa olisi lainkaan, tuumii Nurmijärven terveyskeskuksen ylilääkäri Tenho Suomela.

Suvi Sariola

Vauvaluukku pelastaa vastasyntyneitä

Saksassa löydetään vuosittain 40-50 murhattua vastasyntynyttä. Tapetut lapset löytyvät tavallisesti roskalaatikoista. Tutkimusten mukaan suurin osa vastasyntyneitten äideistä on noin 14-15-vuotiaita saksalaisia nuoria. Vauvaluukku tarjoaa hylätylle vastasyntyneelle mahdollisuuden jäädä henkiin.

Carola Lindroos

Yleislääketieteeseen erikoistuminen Suomessa

Yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksen laatua arvioiva kyselytutkimus tehtiin alalle erikoistuville vuonna 1999, jolloin uusi asetus oli juuri tullut voimaan. Vain vajaalla puolella erikoistuvista oli asetuksen edellyttämä nimetty ohjaaja ja runsas kolmannes oli laatinut henkilökohtaisen opintosuunnitelman. Noin kahdella kolmasosalla oli vaikeuksia päästä suorittamaan kliinistä palvelua vähäisten koulutuspaikkojen vuoksi. Yliopistoilta tarvitaan nykyistä enemmän panostusta erikoislääkärikoulutuksen kehittämiseen, jotta asetuksen laatutavoitteet toteutuisivat tällä suurimmalla kliinisellä erikoistumisalalla.

Jaakko Halonen, Esko Kumpusalo, Pertti Kekki, Sirkka-Liisa Kivelä, Matti Klockars, Kari Mattila, Paula Vainiomäki, Hannu Kautiainen, Jorma Takala

Lyhyesti: Siedätyshoidosta apua allergikon keuhko-oireisiin

Britit tutkivat huonepölypunkille herkkien 44 nuhapotilaan aineistossa, auttaako spesifinen siedätys nimenomaan keuhkoputkien herkkyyteen metakoliinialtistuksessa. Tutkimus oli satunnaistettu ja lumekontrolloitu. Vuoden hoidolla saatiin FEV1-tasoa 20 % laskevan metakoliiniannoksen määrä suurenemaan aktiivihoitoa saanessa ryhmässä 2,9-kertaiseksi; kahden vuoden tulos oli 4-kertainen annos (95 %:n luottamusväli 2,9-5,7, p < 0,001), kun taas lumehoitoa saaneella ryhmällä ei muutoksia todettu. Normaali metakoliinialtistuksen tulos hoidon loputtua saatiin puolella aktiivihoitoa saaneista, ja ero oli selvä (p < 0,0001). Aktiivista siedätystä saaneista kenellekään ei kehittynyt astmaa, 9 %:lle verrokeista kylläkin. Tulokset antavat ymmärtää siedätyshoidon tehon hyväksi astmaoireiden ja löydösten eston suuntaan ainakin, kun kyseessä ovat valikoidut, yhdelle allergeenille herkät ympärivuotisista oireista kärsivät potilaat.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Influenssarokotus pienentää sydäninfarktin uusiutumisriskiä

Teksasilaiset kollegat selvittivät 218 sepelvaltimotautipotilaan aineistossa infarktin uusiutumisen ja influenssarokotuksen suhdetta. Kaikilla potilailla oli aiemmassa anamneesissaan yksi infarkti, puolella potilaista infarkti oli uusiutunut tutkimusvuoden aikana. Uuden infarktin saaneista 47 % ja ilman infarktia selvinneistä 71 % oli rokotettu tutkimusvuotena. Rokotettujen riskisuhde infarktin uusinnan suhteen oli 0,33 rokottamattomiin verrattuna. On mahdollista, että influenssavirusinfektio suurentaa tulehdussolujen määrää ateroomaplakeissa. Koe-eläimillä tästä on jo saatu todisteitakin.

Matti Viljanen

Kännykän käyttö ei lisää aivosyöpää

Kaikkihan olemme seuranneet keskustelua, aiheuttaako kännykän käyttö aivosyöpää. Teoreettisia argumentteja on puolesta ja vastaan, mutta kovaa dataa on niukalti. Arvostetun National Institutes of Healthin toimeksiannosta tehdyn laajan amerikkalaistutkimuksen tulokset ovat rauhoittavia. Tutkimuksessa verrattiin 782 aivosyöpäpotilaan ja 799 verrokin kännykänkäyttöä (tapaus-verrokkitutkimus). Tutkimus kattoi vuodet 1994-98. Kännykän käyttöä arvioitiin tutkittavien kertoman mukaan, haastattelut tehtiin henkilökohtaisesti.

Robert Paul

Uusi lääke kuumiin aaltoihin

Kuumat aallot ovat tunnettu menopaussin ongelma, jota hoidetaan estrogeenisubstituution ohella gestageeneilla ja monilla ei-hormonaalisilla aineilla. Kuitenkaan potilaille, joille estrogeenit ovat vasta-aiheisia tai jotka eivät itse halua niitä käyttää, ei tunnu vielä löytyneen tehokasta hoitoa. Venlafaksiini, serotoniinin ja noradrenaliinin aineenvaihduntaan vaikuttava masennuslääke, on uusin yhdiste ei-hormonaalisessa kuumien aaltojen lääkejoukossa, johon ovat aiemmin päässeet mm. E-vitamiini, klonidiini, fenobarbitaali, ergotamiini ja metyylidopa.

Pertti Kirkinen

Keuhkokuume yhä vaarallinen nuorillekin

Silloin tällöin nuori aikuinen on vaarassa menettää tai menettääkin henkensä nopeasti progredioivan pneumonian ja sepsiksen vuoksi. Englannissa ja Walesissa kartoitettiin näitä tilanteita vuoden ajalta. Rekistereistä löydettiin 27 muuten terveen (ei esim. kroonisia sairauksia tai HIV-infektiota) nuoren kuolemaa, jonka syynä oli kotioloissa alkanut keuhkokuume (community acquired pneumonia).

Hannu Puolijoki

Onko epilepsiapotilaallasi todella epilepsia?

Eräiden tutkimusten mukaan jopa runsas viidennes epilepsiapotilaista ei sairastakaan epilepsiaa. Yleisin virhediagnoosin syy on huomaamatta jäänyt sydänperäinen tajunnanhäiriötaipumus. Lisätietoa aiheesta saatiin, kun englantilaiset kardiologit tutkivat 74 peräkkäistä epilepsiaklinikan potilasta, joilla ilmeni epilepsialääkityksestä huolimatta toistuvia kouristuskohtauksia tai kohtausten syy oli jäänyt neurologissa tutkimuksissa epävarmaksi mutta kohtauksia pidettiin epilepsiaan sopivina (n = 38). Oireiden kesto oli keskimäärin 3 vuotta.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Hirvestys ja antibioottiresistenssi

Antibiootithan ovat olleet luonnossa olemassa jo ennen ihmistä. Onko antibioottiresistenssi pelkästään ihmisen toimenpiteiden seurausta vai voisiko sitä esiintyä villeissä luontokappaleissakin? Turkulainen tutkimusryhmä sai avukseen mm. hirvestäjiä etsiessään kysymykseen vastausta. Hirvien, peurojen ja myyrien suolen sisällöstä etsittiin enterobakteereita ja katsottiin onko niissä resistenttejä kantoja - eikä ollut. Ihmisissä, terveissäkin, niitä on yllin kyllin. Aiemmat tutkimukset ovat myös osoittaneet ehkä hieman yllättäen, että niitä on myös vähän ruoassa, esimerkiksi kasviksissa. On kai pääteltävä, että resistenssiongelma on ihmisen aikaansaannosta ja että todennäköisimmin antibioottien aiheuttama valintapaine ylläpitää resistenssiä.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Lonkkaleikkauksen jälkeisen veritulpan riskitekijät

Retrospektiivisestä tapaus-verrokkitutkimuksesta tutkittiin lonkkaleikkauksen jälkeen ilmaantuneiden myöhäislaskimotukosten riskiä (uloskirjoituksen jälkeen viimeistään kolmen kuukauden aikana ilmaantuneet tukokset). Parasta profylaksiaa oli puristussukkahoito, laihuus (BMI < 25), varhainen mobilisaatio (< 3 vrk leikkauksen jälkeen) sekä varfariinihoito vielä kotonakin. Perioperatiivinen antitromboottinen hoito hepariinilla tai varfariinilla ei kumma kyllä pienentänyt riskiä - tätä ihmeellistä löydöstä kirjoittajat pohtivat monisanaisesti. Ehkä syynä on tutkimuksen liian pieni otos (297 potilasta, 592 verrokkia).

Robert Paul

Pitkäaikaisesti sairaiden nuorten hoitoon sitoutuminen

Astmaa, epilepsiaa, diabetesta tai nivelreumaa sairastavat nuoret kokevat olevansa erilaisia kuin muut samanikäiset. Sairaus koetaan uhkaksi sosiaaliselle hyvinvoinnille. Kyselytutkimuksessa kartoitettiin nuorten pitkäaikaissairaiden sitoutumista hoitoon ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä. Vain vajaa neljäsosa nuorista oli sitoutunut hoitoonsa hyvin. Normaaliuden tunne, ympäristön tuki ja hoidon positiivisten merkitysten ymmärtäminen auttoivat nuorta sitoutumaan paremmin pitkäaikaisen sairauden hoitoon. Parhaiten nuorilta onnistui säännöllinen lääkkeiden otto.

Helvi Kyngäs

Verenpainepotilas terveyskeskuksessa: hoidossa yhä parantamisen varaa

Kohonneen verenpaineen hoito on Suomessa viime vuosina edistynyt, mutta edelleenkin kuudella potilaalla kymmenestä hoitotasapaino on epätyydyttävä. Tutkimus verenpaineen hoidon kehityksestä terveyskeskuksissa osoittaa hoidon tulostason kansainvälisesti vaatimattomaksi. Lihavuus on entisestään yleistynyt tässä potilasryhmässä ja hoidon tehostamiseksi potilaille olisi laadittava laihdutusohjelma ja myös seurattava sen toteutumista. Sekä lääkkeettömässä että lääkehoidossa tarvitaan aktiivisempaa otetta.

Jorma Takala, Esko Kumpusalo Ja Työryhmä