Allergiakodeissa ei aina osata siivota

Helsingin Iho- ja allergiasairaalassa on kuutisen vuotta toiminut Sisäilmapoliklinikka, joka tekee myös kotikäyntejä potilaan altistuksen arvioimiseksi.

Ulla Järvi

Ravitsemuskertomus 2000: Suomalaiset lihovat entisestään - erityisesti miehet

Kansanterveyslaitos julkaisi nyt järjestyksessä neljännen ravitsemuskertomuksen, joka sisältää päätuloksia Suomessa tehdyistä tutkimuksista ja kerätyistä tilastoista. Ravitsemuskertomukset kokoavat ja välittävät tietoa suomalaisten ravitsemuksesta terveys- ja ravitsemuspoliittisten ohjelmien ja päätöksenteon tueksi. Ravitsemussuositusten mukainen ruokavalio painottuu kasvisperäisiin ruokiin siten, että viljavalmisteet ja peruna muodostavat ruokavalion perustan. Viljan ja perunan kulutus ei näytä kuitenkaan kasvaneen, mutta kasvisten, hedelmien ja marjojen terveellisyyden suomalaiset ovat jo oppineet.

Ulla Toikkanen

TULES-vuosikymmen 2000-2010 YK:n ja WHO:n tukema jättiprojekti

Maailmanlaajuinen TULES-vuosikymmenhanke on käynnistynyt vauhdikkaasti. Tavoitteena on lisätä väestön tietoutta tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisystä, hoidosta ja kustannuksista. Samalla tehdään laajoja epidemiologisia selvityksiä tuki- ja liikuntaelinsairauksien esiintyvyydestä. Suomessa toimintaa ohjaa TULES-liiga ja käytännön toteutuksesta vastaa Suomen Reumaliitto. Hanketta suojelee tasavallan presidentti Tarja Halonen.

Mats Grönblad, Markku Korpela, Kaarina Laine-Häikiö

Sähköposti potilastyössä

Paineet sähköiseen kommunikointiin potilastyössä ovat nopeasti lisääntymässä, kun väestö tottuu käyttämään elektronisia palveluita ja sähköpostia muilla elämän alueilla. Suurimmalla osalla lääkäreistä on käytössään sähköposti ja potilaskunnassa on monia, jotka toivovat voivansa kommunikoida lääkärinsä kanssa sähköpostilla. Kunnissa terveyskeskuksen asiakkaat, sairaaloiden poliklinikka-asiakkaat sekä työterveyshuollon asiakkaat voisivat hyvin hoitaa osan kommunikoinnistaan verkossa. Sähköposti on osoittautunut kuitenkin ongelmalliseksi välineeksi tietoturvapuutteiden vuoksi.

Jari Forsström

Verihiutaleglykoproteiini IIIa:n perinnöllinen PlA1/A2 polymorfismi sepelvaltimoveritulpan ja sydänäkkikuoleman riskitekijänä

8.12.2000 Tampereen yliopisto

Jussi Mikkelsson

Mitogeenien aktivoimat proteiinikinaasit ja sidekudoksen muodostus

15.12.2000 Turun yliopisto

Niina Reunanen

Liikkumattomuuden vaikutukset lihaksistoon ja liikkumattomuudesta palautuminen laboratorio-olosuhteissa

15.12.2000 Helsingin yliopisto

Veli-Pekka Harjola

7-alfa-metyyli-19-nortestosteronin farmakokinetiikka ja vaikutukset gonadotropiineihin miehillä

16.12.2000 Helsingin yliopisto

Janne Suvisaari

Lyhyesti: Antibioottiripuli Ruotsissa

Ruotsalaiset ovat tehneet suurehkon prospektiivisen monikeskustutkimuksen antibioottiripulin esiintymisestä. Mikrobilääkkeitä saaneista 5 % sai selvän antibioottiripulin ja lisäksi 7 % sai lieviä oireita. Osastoittain yleisyys vaihteli välillä 2-7%. Toisin kuin useissa muissa tutkimuksissa korkea ikä ei altistanut taudille. Yli kolmen päivän hoito ja tyypillisesti kefalosporiinit, klindamysiini ja laajakirjoiset penisilliinit liittyivät ripulin ilmaantumiseen. Clostridium difficilen toksiini B löytyi 60 %:lta potilaista, terveistä joka kolmannelta. Kun Suomesta ei vastaavia tutkimuksia ole, antanee tämä osviittaa tilanteesta meilläkin.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Hiivasta apu antibioottiripuliin

Toistuva Clostridium difficilen aiheuttama antibioottiripuli on suuri kliininen ongelma. Saccharomyces boulardii (Precosa) on atoksinen hiiva, joka estää toistuvan ripulin jopa puolella potilaista. Amerikkalaiset tutkivat S. boulardiin vaikutusta standardoiduilla vankomysiini- ja metronidatsoliannoksilla sekä antamalla sokkoistetusti joko S. bourlardii -hiivaa (1 g/vrk 28 päivän ajan) tai lumehiivaa. Suuri vankomysiiniannos (2 g/vrk 10 pv) ja S. bourlardii estivät 66 % ripuleista. Pienemmällä vankomysiiniannoksella (500 mg/vrk 10 pv) tai metronidatsolilla ei saatu eroja. S. boulardii tuottaa entsyymiä, joka inaktivoi C. difficile -toksiinin reseptorit.

Pentti Huovinen

Lyhyesti: Odottamaton takaisku polion hävittäjille

Polion hävittäminen maapallolta on edennyt hyvin vaikkakaan ei aivan suunnitellussa tahdissa. Etelä-Amerikka julistettiin poliottomaksi jo vuonna 1994. Takaisku tapahtui kuitenkin viime kesänä Dominikaanisessa tasavallassa ja Haitissa. Alle kymmenen hengen epidemia osoittautui muuntuneen rokoteviruksen aiheuttamaksi. Suun kautta annettavan rokoteviruksen on tiedetty elävän rokotettujen ympäristössä, ja yksittäisiä tautitapauksiakin on ollut. Tämä on kuitenkin ensimmäinen epidemia. Syynä saattaa olla alueen huono rokotuskattavuus ja sen seurauksena laaja vastustuskyvytön väestö. Episodi tuskin muuttanee WHO:n strategiaa, mutta lisää varuillaanoloa.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Auringonpimennys ja näköhäiriöt

Elokuun 11. päivänä 1999 oli Euroopassa täydellinen auringonpimennys ja ihmisiä varoitettiin katsomasta suoraan aurinkoon sokeutumisen vaaran vuoksi. Britannian Leicesterissa 45 potilasta hakeutui silmäklinikalle katsottuaan vahingossa suoraan aurinkoon pimennyksen aikana. Viidellä potilaalla ei todettu vikaa, 20:lla oli hiekantunnetta, muttei muita oireita. 20:lla oli näköoireita ja näistä 5:llä oli verkkokalvomuutoksia, joista 3:lla muutokset jäivät ilmeisesti pysyviksi - pieni skotooma keskeisen näön vieressä. Sokeutuminen on harvinaista, jos katsoo suoraan aurinkoon pimennyksen aikana, mutta osalle potilasta voi siis jäädä pysyväkin näködefekti. Yleisöä kannattaa varoittaa asiasta joka kerran, kun auringonpimennys on tulossa, sillä informaatio ilmeisesti vähentää silmävammoja.

Robert Paul

Astman seuranta ja hoito Euroopassa ei ole optimaalista

Suuri eurooppalainen (Ranska, Saksa, Italia, Alankomaat, Espanja, Ruotsi, Britannia) astman hoitoa ym. kartoittanut AIRE-tutkimus on nyt julkaistu. Glaxo-Wellcome näyttää sponsoroineen tätä laajaa peräti 73 880 taloutta kattanutta satunnaistettua puhelinhaastattelua seitsemässä maassa, joiden kokonaisväkiluku kattaa 73 % Länsi-Euroopan väestöstä. Vastaajilta kysyttiin 25 minuutin aikana strukturoidun American Thoracic Societyn kyselyn ja sen täydennysten mukaan astmaan liittyviä oireita, hoitoa, terveyspalvelujen käyttöä jne. Jos perheessä oli useampi kuin yksi astmaatikko, vain yksi heistä tuli mukaan satunnaistetusti; alle 16-vuotiaan osalta vastaukset antoi huoltaja. Astmadiagnoosin tuli olla lääkärin määrittämä.

Hannu Puolijoki

Kun sosiaalinen kontrolli hellittää, ottavat geenit ohjat käsiinsä

Tuoreiden tutkimusten mukaan säännölliseen tupakointiin vaikuttaa perimä 60 %, perheympäristö noin 20 % ja yksilökohtaiset tekijät toiset 20 %. Näin ei ole kuitenkaan ollut aina. Tämä tuli kauniisti esiin, kun tutkittiin eri ajankohtina syntyneiden ruotsalaisten kaksosten tupakointia.

Raimo Kr Salokangas

Auttaako suoneen annettu metyyliprednisoloni akuutissa astmassa?

Päivystyspoliklinikoilla on vuosien ajan annettu rutiinimaisesti isojakin steroidiannoksia suoneen akuutissa astmakohtauksessa, koska tämän on uskottu helpottavan hengenahdistusta, vaikka farmakologisesti asia ei ehkä aivan näin olisikaan. Nyt belgialaiset selvittivät asiaa vertaamalla 125 mg:n metyyliprednisoloniannoksen ja keittosuolan tehoa 25 astmapotilaaseen kaksoissokeasti ja vaihtovuoroisesti (kaksi peräkkäistä päivää). Hengenahdistuksen toisena lääkkeenä oli kaikilla 5 x 500 myyg terbutaliinia inhalaatiokammiosta hengitettynä 60 minuutin kuluttua suoneen annetusta hoidosta; astman perushoitoa jatkettiin entiseen tapaan.

Hannu Puolijoki

Hiusanalyysistä ei ole diagnoosin perustaksi

Hiusten erilaisten mineraalien pitoisuuden määritys on yksi suppean, mutta toisinaan kovastikin näkyvän ja kuuluvan terapeuttijoukon käyttämä menetelmä. Yhdysvalloissa näitä analyysejä tehdään vuodessa lähes 10 miljardin dollarin edestä, ja meilläkin toimintaan liittyy merkittäviä taloudellisia panostuksia - etenkin tutkittavien kukkarosta. Toiminta jatkuu huolimatta siitä, että hiusanalyysin epäluotettavuus on osoitettu jo yli 15 vuotta sitten.

Seppo Yt Junnila

Aivoinfarktin kuntoutukseen uutta sähköstimulaatiohoitoa

Aivohalvauspotilaiden kuntoutuksessa on perinteisten menetelmien ohella saatu lupaavia tuloksia erilaisilla sähköhoidoilla. Uusimpana on tuntohermoja aktivoiva sähköstimulaatio, jolla pyritään lisäämään pareettiselta alueelta aivokuorelle tulevaa ärsytystä. Kuopiossa tutkittiin stimulaatiohoitoa aivohalvauspotilaiden kolmen viikon kuntoutusjakson aikana. Stimulaatiohoitoa annettiin päivittäin erityisen stimulaatiokäsineen tai -sukan avulla. Varsinkin taudin kroonisessa vaiheessa olevat potilaat hyötyivät menetelmästä; noin 27 %:lle ilmaantui uutta tahdonalaista motorista toimintaa hoidettuun raajaan.

Ina M. Tarkka, Kauko Pitkänen

Matkailijan vakavat infektiot

Infektiotaudit ovat matkailijoilla tavallisia, mutta onneksi harvoin henkeä uhkaavia. Tärkein vakavista matkailijan infektiotaudeista on malaria, jonka mahdollisuus tulee aina ottaa huomioon tropiikkiin suuntautuneen matkan jälkeisen kuumeen selvittelyssä. Malariaepäilyn herättyä on veren sivelyvalmisteen tutkiminen tehtävä päivystysluonteisesti, ja tarvittaessa on hoito aloitettava saman tien. Infektiopotilaalta kuuluu kysyä matka-anamneesi ja herkästi konsultoida alueen infektiolääkäreitä. Oikein ajoitetulla rokotusohjelmalla ja malarian estolääkityksellä voidaan pienentää matkailijan riskiä saada vakava infektiosairaus.

Jussi Sutinen, Heli Siikamäki

Kokoyön rekisteröinnit unen neurofysiologisessa tutkimuksessa

Unihäiriöistä kärsiville potilaille suoritetaan maassamme runsaasti kokoyön rekisteröintejä. Unirekisteröinnit jaetaan karkeasti kahteen tyyppiin, laajoihin ja suppeisiin polygrafioihin. Eniten tutkimuksia tehdään hengityshäiriöiden poissulkemiseksi. Suppeat polygrafiat soveltuvat tähän tarkoitukseen useimmiten hyvin. Muiden kuin hengityshäiriöistä johtuvien unihäiriöiden selvittelyssä on laaja polygrafia useimmiten välttämätön. Tutkimusten tuloksena saatavan univaiheluokituksen perusteella pystytään tekemään päätelmiä unen rakenteesta ja laadusta, mikä auttaa erotusdiagnostisissa ongelmissa.

Sari-Leena Himanen, Esa Rauhala, Joel Hasan

Deprivaatio ja lapsen kehitys

Deprivaatiolla tarkoitetaan riittämätöntä fyysistä hoitoa tai sosiaalisten ja emotionaalisten virikkeiden ja vuorovaikutuksen vähäisyyttä. Lapsen kokemukset ja niiden puute jättävät jälkensä sekä lapsen biologisiin että psyykkisiin rakenteisiin, etenkin ajanjaksoina, jolloin kasvu ja kehitys etenevät nopeasti. Patologisten kokemusten aiheuttama tuho voi olla pitkäaikaista ja vaikeasti korjattavaa. Kiintymyssuhdehäiriö on tavallinen deprivaatiota kokeneilla lapsilla. Kouluikäisillä deprivaation seuraukset vaihtelevat mm. sen mukaan, mitä muita kokemuksia lapsella on ollut.

Elina Laitinen, Pirjo-Liisa Kurki, Hanna Ebeling