Hoidetaanko tukevia turhaan astman vuoksi?
Australialaiset keräsivät 1 971 valkoihoisen astmaatikoksi diagnosoidun aikuisen tiedot vuoden ajalta; tutkimus perustui kyselyyn lääkärin tekemästä astmadiagnoosista, oireista ja lääkityksestä ym. ja tämän lisäksi selvitettiin tietoja kliinisfysiologisista mittauksista ja ruumiinrakenteesta. Todettiin, että huomattava lihavuus (BMI > 35 kg/m2) oli selvä riskitekijä sille, että potilaalla oli astmadiagnoosi (OR 2,04) tai hän oli käyttänyt astmalääkkeitä (OR 2,83), mutta yhteyttä ei voitukaan todeta hengitysteiden hyperreaktiivisuuteen. Tulokset suhteutettiin atopian esiintymiseen, ikään, sukupuoleen ja sukuanamneesiin. Lihavuuden aihettamaa FEV1:n ja FVC:n laskua todettiin, mutta näiden suhde ja esimerkiksi PEF-arvot eivät poikenneet normaalipainoisten arvoista. Toisaalta taas alipainoisilla (BMI < 18,5 kg/m2) kävi päinvastoin: heillä oli enemmän oireita ja lisääntynyttä hengitysteiden reaktiivisuutta sekä astmaan sopivia ventilaatiofunktioiden löydöksiä, mutta hoidon kattavuus oli samaa tasoa kuin normaalipainoisilla.
