Auttajan riskit ja oikeusturva

Hädässä olevan henkilön auttajan asemassa on heikkouksia. Nämä heikkoudet johtuvat osittain lain jättämistä aukoista ja tulkinnasta, osittain Suomen terveydenhoitojärjestelmän puutteista. Laki velvoittaa auttamaan, mutta ei määrittele avunantovelvollisuuden laajuutta. Lain tulkinnan mukaan auttajalle ei esim. voi kertoa, onko hän joutunut tartunnalle alttiiksi ollessaan verikontaktissa uhrin kanssa auttamistilanteessa. Artikkelissa käsitellään tapausselostuksen valossa ongelman lääketieteellisiä, oikeustieteellisiä, filosofisia ja terveydenhuollon organisaatioon liittyviä näkökulmia.

Ilkka Kangasniemi, Jouni Heikkilä, Markku Kiikeri

Lyhyesti: Unenaikaiset hengityshäiriöt ja kardiovaskulaariset sairaudet

Tutkimustulokset osoittavat, että oireettomat unenaikaiset hengityshäiriöt ovat yleisiä, mutta vasta oireiset hakeutuvat hoidon piiriin. Kuitenkin nykytietämyksen mukaan juuri oireettomiin riskipotilaisiin tulisi puuttua; niihin joilla on jo todettu sydäntauti, joilla on useita riskitekijöitä tai jotka ovat lihavia. Seulontaan tosin tarvitaan vielä luotettavia menetelmiä ja hoitoon sovittuja kriteereitä. Nämä faktat todetaan tuoreessa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa ja sen pääkirjoitusarvioinnissa. Joka tapauksessa unen häiriintyminen hengitysongelmineen näyttää siis lisäävän mm. sydämen vajaatoiminnan ja aivohalvauksen riskiä.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Siprofloksasiini potentoi metadonin vaikutuksia

42-vuotiaalla naisella oli krooninen suoliston pseudo-obstruktio (Ogilvien oireyhtymä), ja se aiheutti hänelle kovia tuskia. Kipuun hän oli käyttänyt metadonia päivittäin 6 vuoden ajan. Urosepsikseen aloitettiin siprofloksasiinilääkitys 750 mg kahdesti päivässä. Tämän jälkeen potilas kävi uneliaaksi ja sekavaksi. Myöhemmin potilas joutui uudelleen siprokuurille ja sama toistui; tällä kertaa tarvittiin naloksoniruiske, jottei hengitys vallan pysähtyisi. Taustalla on ilmeisesti CYP-järjestelmän tasoinen siprofloksasiinin aiheuttama inhibitio, joka hidastaa metadonin metaboliaa. Vaikka kuvattu lääkeyhdistelmä lienee harvinainen, on hyvä pitää mielessä tämänkin interaktion mahdollisuus, koska se on ilmeisen vaarallinen.

Robert Paul

Klamydia-infektio suosii kohdunkaulan syövän syntymistä

Tunnetuimpia kohdunkaulan syövän riskitekijöitä ovat papilloomavirusinfektio (HPV) ja muut seksikontaktissa siirtyvät infektiot sekä tupakointi. Epidemiologiset selvitykset ovat hiljakkoin paljastaneet, että myös genitaalien klamydia-infektio on itsenäinen kohdunkaulan syövän riskitekijä.

Pertti Kirkinen

Ääreisveren kantasolusiirto luuytimensiirtoa parempi

Luuytimensiirrolla pyritään palauttamaan verisyöpäpotilaan verentuotanto mahdollisimman pian luuydintä tuhoavan (myeloablatiivisen) sytostaatti- tai sädehoidon jälkeen. Nyttemmin on menetelmän kilpailijaksi noussut terveen luovuttajan ääreisverestä eristettyjen kantasolujen käyttö samaan tarkoitukseen. Amerikkalaiset ovat tehneet vertailevan tutkimuksen sen selvittämiseksi, kumpi menetelmä on parempi.

Robert Paul

Formoteroli terbutaliinia tehokkaampi tarvittaessa otettavana astmalääkkeenä

Kansainväliset suositukset kannustavat säännölliseen pitkävaikutteisen sympatomimeetin käyttöön inhalaatiosteroidin ohella, jos astma ei pysy kurissa pelkällä steroidilla. Mikä on pitkävaikutteisen sympatomimeetin asema tarvittaessa otettavana avaavana lääkkeenä? Farmakologisesti esimerkiksi formoteroli sopisi tähän hyvin, koska sillä on pitkän keston lisäksi nopea vaikutuksen alku, ellei sitten vaikutuksen pitkä kesto tee kepposia sivuvaikutusten muodossa.

Hannu Puolijoki

Verisuonisairauksien riskitekijät eivät ennakoi vanhuksen masennusta

Verisuonisairauksien on oletettu aiheuttavan iäkkäille ihmisille masennusta. Vähemmän tiedetään verisuonisairauksien riskitekijöiden merkityksestä depression synnylle. Englantilaisessa väestötutkimuksessa tutkittiin tätä yhteyttä.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Pieni annos diatsepaamia ei haittaa surureaktiota

Lääketiede on täynnä erilaisia uskomuksia. Usein toistetun väitteen mukaan bentsodiatsepiinien käyttö estää normaalin surureaktion. Asiaa tutkittiin antamalla puolisonsa menettäneille satunnaistetussa kaksoissokkokokeessa joko diatsepaamia (maksimi 6 mg/vrk) tai lumelääkettä. Ryhmien kesken ei tullut esiin eroja menetysreaktiota mittaavassa kyselyssä 6 kuukauden seurannassa. Bentsodiatsepiineilla ei ollut negatiivista eikä positiivista vaikutusta surureaktioon. Menetyksen kohdatessa pientä bensodiatsepiinilääkitystä ei siis tarvitse välttää siinä pelossa, että sillä olisi haitallista vaikutusta itse surureaktioon.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Astmakuoleman yhteys liialliseen beeta-agonistihoitoon ja PEF-mittausten laiminlyöntiin

Australialaiset tutkivat 89:n astmaan kuolleen potilaan ja 322:n astmakohtauksen vuoksi sairaalassa olleen verrokin tietojen pohjalta, oliko mm. beeta-agonistien runsaalla käytöllä yhteyttä fataaliin astmaan. Astmaan kuolleiden todettiin käyttäneen PEF-mittaria harvemmin kuin verrokit. Kirjallisten hoito-ohjeiden havaittiin vähentävän astmakuoleman riskiä 70 %. Salbutamolin pitoisuudet veressä olivat astmaan kuolleilla 2,5-kertaisia verrokkien arvoihin nähden, mikä kuvastaa liikakäyttöä kohtaustilanteessa. Toisaalta oraalisten steroidien käyttö astman vaikeutumisvaiheessa vähensi kuoleman riskiä peräti 90 %. Kaikki nämä myönteiset vaihtoehdot ovat asioita, joita Suomessa on korostettu vuosia. Ehkä siinä on syy hyviin tilastoihimme.

Hannu Puolijoki

Huumepikatestien luotettavuuden ja käyttökelpoisuuden arviointi virtsa- ja sylkinäytteistä

Huumepikatestaus huumeiden käytöstä epäiltyjen virtsasta tai syljestä tehdään usein päivystyksenä. Testin suorittaja voi olla muu kuin terveydenhuollon ammattilainen, esim. poliisi tai vanginvartija. Hyvän testin ominaisuuksiin kuuluvat luotettavuus, helppo testaustapa ja selkeä tulkittavuus. Tutkimuksessa mukana olleiden virtsatestien keskimääräinen oikeellisuus oli 96 %, sensitiivisyys 92 % ja spesifisyys 98 %. Sylkitestit sen sijaan olivat huomattavasti epäluotettavampia ja ovat vielä kehitysvaiheessa. Positiivisen pikatestin tulos tulee lopullisesti varmistaa myös akkreditoidussa huumelaboratoriossa.

Marielle Grönholm, Aila Leino, Jukka Saarimies, Pirjo Lillsunde

Masennuspotilaiden elämänlaatu

Vakava masennus heikentää yksilön toimintakykyä ja elämänlaatua merkittävästi ja laaja-alaisesti. RAND-36 mittarilla masennuspotilaiden elämänlaatu oli kaikilta osiltaan selvästi huonompi kuin väestöotoksen verrokeilla. Masennuksen hoitoon tarvitaan kokonaisvaltaista otetta.

Simo Saarijärvi, Jouko K. Salminen, Tuula Toikka, R. Raitasalo

Rytmihäiriötahdistin

Rytmihäiriötahdistin on yleistynyt nopeasti ja vakiinnuttanut asemansa myös meillä Suomessa henkeä uhkaavien rytmihäiriöiden hoidossa. Ennen hoitopäätöstä potilas tutkitaan laajasti. Elektrofysiologisessa tutkimuksessa selviävät potilaan henkeä uhkaavan rytmihäiriön ominaisuudet. Rytmihäiriötahdistin ohjelmoidaan kullekin potilaalle yksilöllisesti tehtyjen tutkimusten perusteella.

Sinikka Yli-Mäyry

Glukosamiinisulfaatti nivelrikon hoidossa

Nivelrikkoa ei voida parantaa, mutta sen oireita voidaan lieventää. Nivelrikon kivun hoidossa on perinteisesti käytetty anti-inflammatorisia analgeetteja. Nyt käytössämme on ollut muutaman vuoden ajan suun kautta annosteltava glukosamiinisulfaattivalmiste nivelrikon oireenmukaiseen hoitoon. Hoitoa suositetaan käytettävän 4-12 viikkoa ja tarvittaessa pitempäänkin.

Jari P.A. Arokoski, Mikko J. Lammi

Paniikkihäiriö - kliininen kuva, kulku, ennuste ja lääkehoito

Paniikkihäiriö on pitkäaikainen sairaus, joka heikentää elämänlaatua ja toimintakykyä. Siihen liittyy usein masennusta, muita ahdistuneisuushäiriöitä, persoonallisuushäiriöitä tai somaattisia sairauksia. Hoitomuodot ovat kehittyneet vilkkaan tutkimuksen ansiosta. Ensisijaishoitona käytetään nykyisin serotoniinin takaisinoton estäjiä ja kognitiivista psykoterapiaa.

Ulla Lepola

Euroopan Unionin kiinnostus terveyspolitiikkaan kasvamassa

Ympäristösaasteiden ja tehomaatalouden riskit huolestuttavat eurooppalaisia. Eurooppa ikääntyy, mikä tuottaa lisärasitusta ja lisää kuluja terveydenhuollolle. Yhteiset huolet alkavat näkyä myös Euroopan Unionin politiikassa.

Ulla Järvi

EU suunnittelee omia ohjelmia kansanterveydelle ja bioteknologialle

Terveyspolitiikkaan ja tieteelliseen tutkimukseen liittyvät asiat jäävät EU-julkisuudessa yleensä talouspolitiikan varjoon. Toimittajat keskittyvät raportoimaan kauppapolitiikasta, vaikka samaan aikaan komissiossa tai parlamentissa tehtäisiin huomattavia taloudellisia satsauksia esimerkiksi tutkimukseen.

Ulla Järvi

Tupakka-askeihin isot varoitustekstit, joiden sanamuotoa nyt hiotaan

Euroopan Unionin historian ehkä nopeimmin edennyt direktiivi koskee tupakkatuotteita.

Ulla Järvi

Ketkä käyvät yksityislääkärissä?

Yksityislääkärin vastaanotolla käyntien osuus kaikista sairauden vuoksi tehdyistä avohoidon vastaanottokäynneistä on nykyisin vajaa viidennes. Näitä palveluja käytetään eniten pääkaupunkiseudulla ja suurissa kaupungeissa, mutta käyttäjiä on kaikissa Suomen kunnissa. Tuloiltaan ylimpään viidennekseen kuuluvien henkilöiden osuus käynneistä on vähän alle 30 %, eli kävijöiden selvä enemmistö tulee muista tuloluokista.

Timo Klaukka, Timo Maljanen

Kävikö oikeus? HYKS:n sisäilmapoliklinikan oikeudenkäyntilausuntojen kohtalo

Vuosina 1995-1998 neljäkymmentäkolme perhettä sai HYKS:n Iho- ja allergiasairaalan sisäilmapoliklinikan asiantuntijapaneelin hyväksymän oikeudenkäyntilausunnon. Vuoden 1999 lopussa näistä 13 tapausta oli päätöksessä, 13 kesken ja 17 ei ollut kuitenkaan johtanut oikeudenkäyntiin. Päättyneistä tapauksista neljä oli johtanut toivottuun tulokseen. Viisi perhettä oli saanut haluamansa tuloksen ilman oikeudellisia toimia. Lopuilla 34 perheellä tulos oli vähemmän tyydyttävä tai prosessi oli kesken. Kysely osoitti, että mielummin kannattaa sovitella kuin riidellä oikeudessa. Oikeudenkäynti koettelee perheen psyykkisiä ja taloudellisia voimavaroja.

Sirkka-Liisa Piippo, Helena Mussalo-Rauhamaa, Kimmo Sarekoski, Tari Haahtela

Yli 75-vuotiaiden vanhusten yksityisten ja julkisten lääkäri- ja kotipalvelujen käyttö

Kuopiossa on selvitetty 75 vuotta täyttäneiden sairauksia ja toimintakykyä sekä palvelujen käyttöä ja tarpeita. Osana Kuopio 75-tutkimusta selvitettiin vanhusten yksityisten ja julkisten lääkäri- ja kotipalvelujen käyttöä. Tutkimukseen osallistuneista 40 % oli käynyt yksityislääkärin vastaanotolla edeltäneen vuoden aikana ja 79 % julkisen terveydenhuollon lääkärin vastaanotolla. Palvelun valinta ei ollut yhteydessä vanhuksen toimintakykyyn, tuloihin tai varallisuuteen. Sen sijaan julkisen kotipalvelun asiakkaista suurempi osa oli heikompikuntoisia ja pienituloisia kuin yksityisen kotipalvelun asiakkaista.

Sari Rissanen, Terhi Rahkonen, Kaija Hämäläinen, Aija Vatanen, Ulla Eloniemi-Sulkava, Raimo Sulkava