Psykologi Ulla-Sisko Lehto-Järnstedt väitteli syövän psykososiaalisista tekijöistä Ystävien tuki helpotti potilaiden stressiä

Psykososiaalisten tekijöiden tiedetään vaikuttavan sekä syöpäpotilaan psyykkiseen hyvinvointiin että taudin biologiseen etenemiseen. Psyykkinen stressi saa aikaan monenlaisia fysiologisia muutoksia, se heikentää mm. elimistön vastustuskykyä. Potilaat taas hallitsevat stressiä parhaiten muiden ihmisten tuen avulla, toteaa Tampereen yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa väitellyt psykologi Ulla-Sisko Lehto-Järnstedt.

Ulla Toikkanen

Yleislääkärikonsulttitoiminta Helsingissä

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön ja koordinaation tarve on lisääntynyt 90-luvulta lähtien. Hoitoketjujen muodostamisesta ja hoitokäytäntöjen yhtenäistämisestä on tullut yhä tärkeämpää. Helsingissä alkoi vuonna 1998 terveysasemien kehittämisprojekti (terveysasemaprojekti), jonka yhtenä tavoitteena oli parantaa erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyötä. Tässä yhteydessä haluttiin kokeilla yleislääkärikonsulttitoimintaa ja sen mahdollisuuksia Suomessa. Kokeilu alkoi maaliskuussa 1999 ja jatkui vuoden 2000 helmikuun loppuun.

Eeva Ketola, Jaana Mäkelä, Erik Hagman, Outi Kupiainen

Lyhyesti: Reisilihassoluja sydäninfarktin hoitoon

Laajan infarktin sairastanut 72-vuotias ranskalaismies sai sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen yhteydessä injektiona infarktialueelle reisilihaksestaan kasvatettuja myosyyttejä. Leikkauksen aikana ruiskutettiin albumiiniin sekoitettuna 5 ml maljalla kasvatettuja vastus lateralis -lihaksesta peräisin olevia soluja. Ennen toimenpidettä potilaan NYHA-luokka oli III ja 5 kuukautta sen jälkeen II. Ejektiofraktio oli suurentunut 21 %:sta 30 %:iin ja positronikuvauksessa nähtiin lihastoiminnan palautumista. Kirjoittajat itsekin pitävät mahdollisena, että luonto on ollut mukana korjaamassa tilannetta. Todellisen efektin puolesta puhuu kuitenkin se, että arpikudosmäärä pieneni kaikukuvauksen mukaan. Tästä tekniikasta kuultaneen jatkossa lisää.

Robert Paul

Lyhyesti: Keuhkoahtaumataudin hoitokulut kasvavat

Yhdysvalloissa keuhkoahtaumatauti on miljoonien ongelma, sekä väessä että taaloissa. Nyt asiaa on arvioitu vuoden 1987 kansallisen terveysselvityksen pohjalta. Yli 40-vuotiailla keuhkoahtaumapotilaiden aiheuttamat keskimääräiset kulut olivat silloisen rahan arvon mukaan keskimäärin 6 469 dollaria vuodessa. Kuluista 25 % oli suoraan keuhkoahtaumatautiin liittyviä. Suorista lääkinnällisistä kuluista 68 % aiheutui sairaalahoidosta. Kun tiedämme tämän sairauden kehitystrendin, voisimme oikeastaan huolestua. Tupakoinnin lopettaminen ja siihen kannustaminen kannattaa.

Hannu Puolijoki

Temporaaliarteriittiin yhdistelmähoitoa

Temporaaliarteriitin lääkehoito perustuu kortikosteroideihin. Annos on alkuun melko suuri ja sitä pyritään nopeasti pienentämään. Ylläpitolääkitystä jatketaan keskimäärin 2 vuotta. Kuitenkin noin 60 % potilaista saa oireita varsinkin, kun steroidiannosta pienennetään, ja 80 % saa haittavaikutuksia. On näyttöä, että lisäämällä hoitoon metotreksaatti voidaan steroidiannosta pienentää ja tulosta parantaa. Madridissa on tehty ansiokas hoitotutkimus, jossa asia vahvistuu.

Robert Paul

Vapreotidi ja tähystys tepsii kohjuvuotoon

Porttilaskimopaineen nousu maksakirroosin vuoksi aiheuttaa ruokatorvi- ja mahalaukkukohjuja, jotka puhjetessaan ovat hengenvaarallisia. Esofagogastroskoopin kautta tehty kumilenkkiligaatio tai sklerosoivan aineen ruiskuttaminen kohjuun auttaa usein. Lisäksi porttipaine laskee somatostatiinianalogeilla. Usein, muttei aina, yhdistelmähoito on ollut pelkkää endoskooppista hoitoa parempi. Ranskalais-sveitsiläisenä yhteishankkeena on nyt tutkittu, miten vapreotidi tai lumelääke yhdessä endoskooppisen hoidon kanssa auttaa vuotavia kirroosipotilaita. Aikaisemmin ei ole tutkittu somatostatiinianalogin käyttöä ennen endohoitoa.

Robert Paul

Lyhyesti: Keuhkotoimintojen heikentyminen johtuu ikääntyneilläkin tupakoinnista

Matalien FEV1- ja FVC-arvojen on tiedetty yhdistyvän monenlaiseen sairastavuuteen ja myös kuolleisuuteen ikääntyneillä. Kalifornialaiset raportoivat 5 242 henkilön seitsemän vuoden seurantatulokset näiltä osin. Sydämen vajaatoimintaa sairastaneilla, korkeaa verenpainetta poteneilla ja beetasalpaajaa käyttäneillä oli muita huonompia ventilaatiofunktioiden arvoja; tosin kahden jälkimmäisen painoarvo pieneni iän karttuessa. Luonnollisesti keuhkosairaudet laskivat arvoja. Kaikkein merkitsevin tekijä, etenkin miehillä, ei liene yllätys: tupakointi ja nimenomaan sen jatkaminen. Tupakoinnin lopettaminen kannattaa siis aina, kaikissa ikäryhmissä.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Mikä tietoinen suostumus?

Kun henkilö osallistuu kliiniseen tutkimukseen, hänelle on kerrottava tutkimuksen edut, riskit ja haitat, jotta hän niiden perusteella tietää täsmälleen, mihin on ryhtymässä. Eräs brittitutkijaryhmä selvitti miten hyvin erään TIA-tutkimuksen osallistujat ymmärsivät tutkimuksen liittyviä asioita. 39 % ei ymmärtänyt, että 25 % vastaa yhtä neljästä, 44 % ei ymmärtänyt, että 25 %:n vähenemä merkitsee neljänneksen vähenemää, eikä 43 % ymmärtänyt, että 25 %:n vähenemä on sama kuin 100:n pieneneminen 25:llä. Tietoista suostumusta parempaakaan tapaa kliinisten tutkimusten eettisyyden turvaamiseen ei ole, mutta siihen liittyy ongelmia, joista tutkijoiden on hyvä olla perillä.

Robert Paul

Alkoholin ja huumeiden käytön vaikutus raskauteen Prospektiivinen seurantatutkimus 1996-1997

Päihdepotilaiden raskaudenaikaista alkoholin ja huumeiden käyttöä seurattiin pääkaupunkiseudulla prospektiivisesti HUS:n Naistensairaalassa lokakuusta 1996 toukokuuhun 1997. Alkoholin suurkulutuksen kriteerit raskauden alussa täyttyivät 13 potilaalla. Näistä 8 synnytti lapsen, jolla oli viitteitä alkoholivauriosta. Äidin korkea ikä ja aikaisemmat raskaudenkeskeytykset olivat riskitekijöitä vaurion syntymiselle. 13 potilasta käytti huumeita tai rauhoittavia lääkkeitä raskauden aikana. Heille syntyneiden lasten kasvukäyrissä syntymähetkellä ei havaittu poikkeavaa.

Taisto Sarkola, Peter Eriksson, Erja Halmesmäki

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 10/2001 Kommentteja

Yhdyskuntailman pienhiukkaset ja terveys

Ilman pienhiukkasille altistuminen pahentaa keuhko- ja sydänsairauksien oireita ja lisää kuolleisuutta. Lääkäreille tehdyn kyselytutkimuksen mukaan hengitettävien hiukkasten terveysvaikutukset vaativat aktiivista huomiota. Huonolaatuinen sisäilma arvioitiin ympäristöterveysongelmana merkittävämmäksi kuin huonolaatuinen yhdyskuntailma. Päästölähteiden ja puhdistustekniikan sekä terveysvaikutusten epidemiologista tutkimusta pidettiin tärkeimpinä tutkimuskohteina.

Jorma Valjus, Markku Koskenvuo, Erkki Terho, Pekka Järvinen

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 10/2001 Kommentteja

Palliatiivinen sädehoito - tehokas lievitys potilaan oireisiin

Palliatiivisella hoidolla pyritään parantamaan potilaan elämänlaatua ja vähentämään erilaisia primaarikasvaimen tai etäpesäkkeiden aiheuttamia oireita, kuten kipua, verenvuotoa, hengenahdistusta ja paineoireita. Se voi myös hidastaa taudin kulkua tai tilapäisesti pysäyttää syövän etenemisen ja joskus pidentää elinaikaa. Palliatiivista sädehoitoa annetaan yleisimmin ulkoisena sädehoitona, mutta myös kudoksen- tai ontelonsisäisenä sädehoitona sekä isotooppihoitona. Se on tehokasta, nopeaa ja suhteellisen halpaa kivunhoitoa.

Pirkko Kellokumpu-Lehtinen, Martti Flander, Eeva Salminen

Voidaanko imeytymishäiriöstä johtuvaa B12-vitamiinin puutosta hoitaa oraalisilla valmisteilla?

Imeytymishäiriöihin liittyvää B12-vitamiinin puutosta on totuttu hoitamaan parenteraalisesti annettavilla valmisteilla. Lääketieteellisistä tietokannoista tehty kirjallisuushaku kuitenkin toi tuloksen, että oraalisesti annettu hoito on yhtä tehokasta. Se tuntuukin mielekkäältä vaihtoehdolta, varsinkin jos potilas sietää huonosti injektioita.

Jukka Pitkänen, Juhani Vilpo

Miksi skitsofreenikko kessuttaa?

Skitsofreniaa sairastavista potilaista jopa 60-90 % tupakoi. Runsaan tupakoinnin on ajateltu johtuvan potilaiden taantumisesta oraaliseen vaiheeseen ja pyrkimyksestä hakea mielihyvää suun kautta. Tupakan nikotiinin on kuitenkin todettu vaikuttavan aivojen otsalohkon dopaminergiseen neurotransmissioon ja lievittävän neuroleptilääkityksen haittavaikutuksia elimistössä sekä vähentävän skitsofrenian negatiivisia oireita, kuten apaattisuutta, vetäytymistä ja anhedoniaa. Silti tupakointi on merkittävä terveysriski ja skitsofreniapotilaitakin tulisi tukea aktiivisesti sen lopettamisessa.

Niko Seppälä, Esa Leinonen

Iloinen opiskelijaelämä on kosteaa: Stressi ja opiskelun pullonkaulat usein terveysongelmien taustalla

Nykyopiskelijat tupakoivat huomattavasti edeltäviä sukupolvia vähemmän, mutta runsas alkoholin käyttö kuuluu edelleen usein iloiseen opiskelijaelämään. Elämä ei kuitenkaan ole pelkkää juhlaa, sillä stressi ja opiskelun ongelmat painavat monia. Muuten opiskelijat eivät yleisesti eroa muista nuorista ihmisistä, toteaa lääketieteen tohtori Kristina Kunttu, joka on tutkinut suomalaisten opiskelijoiden terveyttä.

Tuula Vainikainen

Terveysturva ja sen rahoitus Esitutkimuksen tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Terveysturvan kokonaiskustannusten laskeminen on vaikeaa, kun sen osa-alueita hallinnoivat eri yksiköt. Sairaanhoidon kustannuksista vastaavat pääasiassa kunnat ja sairauspäivärahoista Kela. Pelkästään yhdistämällä näiden kahden rahoittajatahon rekisteritiedot saatiin mielenkiintoista tietoa eräiden tavallisimpien tautien hoidon kokonaiskustannuksista. Viime syksynä 16 kunnassa tehdyssä tutkimuksessa todettiin mm., että toimenpiteeseen jonottaminen voi olla kalliimpaa kuin itse toimenpide ja että toipilasajat vaihtelivat sairaaloittain paljon.

Ilkka Vohlonen, Taru Karhunen, Risto Ihalainen, Juha Palmunen, Marja Pokka-Vuento

Geriatrina perusterveydenhuollossa Ääneseudulla

Suomessa on tällä hetkellä 64 geriatrian erikoislääkäriä. Suuri osa heistä työskentelee yliopistoissa, erikoissairaanhoidossa tai isojen kaupunkien terveydenhuollon organisaatioissa. Geriatrien yhteisenä työsarkana on vanhustenhuollon ja -hoidon organisointi sekä laadun kehittäminen. Väestön ikääntyessä, ja erityisesti yli 75-vuotiaiden suhteellisen osuuden kasvaessa, tarvitaan myös perusterveydenhuollossa yhä enemmän alan asiantuntemusta. Ääneseudun kuntayhtymässä on toiminut kolme vuotta perusterveydenhuollon geriatri, joka kuvaa työtään tässä kirjoituksessa.

Taina Lupsakko

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030