Katse sairaaloiden lääkehuoltoon

ROHTO-hankkeeseen kuuluva työryhmä teki maamme keskussairaaloiden lääkeneuvottelukuntia ja lääkevalikoimaa koskevan selvityksen. Sen mukaan sairaaloiden lääkehankintamenettelyt ja -päätökset vaihtelevat, ja käytössä olevien lääkkeiden määrissä voi olla jopa kymmenkertaiset erot eri sairaaloiden välillä. Selvityksen perusteella työryhmä pitää tarpeellisena lääkeneuvottelukuntien toiminnan kehittämistä ja suosituksen laatimista sairaaloiden lääkevalikoimista ja tarjousmenettelyistä.

Terhi Hermanson, Eija Järviluoma, Veikko Mäkelä, Pertti Neuvonen, Outi Raitoaho

Kun rahhoo on vuan panna likkoon, niin kyllä sitä jottaen tietoo lähtis - Potilaiden kokemuksia kivun hoidosta

Kroonisesta kivusta kärsivien potilaiden mielestä kivun syyn löytyminen on tärkeää. Vaikka potilaat kääntyvät ensimmäiseksi lääkärin puoleen kivun vuoksi, he eivät ole kovin tyytyväisiä etenkään julkisessa terveydenhuollossa saamaansa kohteluun. Kuopiossa tehdyn haastattelututkimuksen mukaan kipupotilaat hakeutuivat yksityislääkärin vastaanotolle, koska he kokivat, etteivät saaneet terveyskeskuksesta haluamiaan tutkimus- tai hoitotoimenpiteitä. Kipupotilailla oli myös runsaasti kokemuksia vaihtoehtolääketieteestä, jonka harjoittajat näyttävät oivaltaneen myös psykologisten tekijöiden vaikutuksen kivun hoidossa.

Anne Kumpusalo-Vauhkonen, Riitta Ahonen, Esko Kumpusalo, Pekka Mäntyselkä, Jorma Takala

Vanhat ja uudet infektiomarkkerit aikuisten syöpäpotilaiden infektioiden erotusdiagnostiikassa

12.1.2001 Oulun yliopisto

Raija Kallio

Perinataalikaudella saadun indometasiinilääkityksen vaikutukset ennenaikaisesti syntyneillä lapsilla

12.1.2001 Tampereen yliopisto

Riitta Ojala

Terveen ja vajaatoimisen sydämen hapenkäyttö ja työteho

12.1.2001 Turun yliopisto

Heikki Ukkonen

Aivovammapotilaiden pitkän ajan toiminta- ja työkykyennuste

12.1.2001 Helsingin yliopisto

Ilmari Asikainen

Maligni pleuran mesoteliooma

12.1.2001 Helsingin yliopisto

Aija Knuuttila

Lyhyesti: Oksitosiiniantagonisti ennenaikaisen synnytyksen estossa

Ennenaikaisen synnytyksen estoon käytetyt hoidot eivät ole olleet kovin tehokkaita ja sivuvaikutuksiakin on usein. Viime vuosina on haettu tehokasta hoitoa synnytyksen siirtämiseksi 24 tuntia eteenpäin, jotta sikiön keuhkojen kypsymiseen annettu kortikosteroidihoito ehtisi vaikuttaa ja jotta äiti ja sikiö ehtisivät oikeaan hoitopaikkaan. Oksitosiiniantagonisti atosibaani on uusin ennenaikaisten supistusten estolääke. Satunnaistetussa tutkimuksessa 733 potilaan aineistossa (raskauden kesto alle 37 vk) se oli yhtä tehokas kuin beetasympatomimeetti siirtämään synnytystä 48 tuntia eteenpäin (88,1 % vs 88,9 %). Atosibaania saaneilla äideillä esiintyi merkitsevästi vähemmän kardiovaskulaarisia sivuvaikutuksia, joten se näyttää käyttökelpoisemmalta hoidolta tähän tärkeään ongelmaan. Tehokasta supistuksia estävää hoitoa kaivataan silti edelleen.

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: Lentomelu heikentää koululaisten luetun ymmärtämistä

Tutkimusten mukaan melu voi heikentää lasten menestymistä koulussa ja akateemisella uralla ja olla jopa uhka terveydelle. Vertailututkimuksessa asuinpaikassaan lentomelulle altistuneet lapset häiriintyivät meluärsykkeestä enemmän ja heidän luetun ymmärtämisensä oli huonompaa kuin meluttomalla alueella asuneilla verrokeilla. Mielenterveyden ja stressireaktion välillä ei eroja ollut. Krooninen melu näyttää siis heikentävän lasten koulumenestystä. Herää myös kysymys, mitä haitallisia vaikutuksia ajallemme tyypillisellä melusaasteella on lasten ja nuorten koulumenestymiselle.

Raimo Kr Salokangas

Imeväisiän nuhanenä pienentää astmariskiä

Vastasyntyneen immuunijärjestelmä on painottunut atopioita suosivan Th2-vasteen suuntaan. Hygieniahypoteesin mukaan varhaislapsuuden infektiot voimistavat Th1-tyypin vastetta ja sitä kautta vähentävät atopiataipumusta. Laaja ja perusteellinen saksalaistutkimus osoittaa, että immuunijärjestelmän oikeaan virittämiseen pysyvät lievätkin hengitysteiden virusinfektiot. Edellytyksenä on, että infektiot pysyvät ylähengitysteissä ja ilmenevät ensimmäisen ikävuoden aikana.

Matti Viljanen

Maksa-arvot koholla - entä sitten?

Usein lääkäri pyytää laboratoriota määrittämään potilaan maksa-arvoja, jos potilaalla on vatsavaivoja tai epämääräisiä oireita. Kuinka usein tällaiset seulontamielessä otetut kokeet, kuten GT, ALAT ja AFOS, antavat kliinisesti merkittävää lisätietoa?

Robert Paul

Viagraa keuhkovaltimoa laajentavien lääkkeiden impotenssiin?

Tällä otsikolla löytyy pääkirjoitus tuoreesta amerikkalaislehdestä. Ajatus juontaa juurensa siihen, että keuhkovaltimopainetta alentavilla lääkkeillä ei oikein saada pysyvää tehoa, ainakaan ilman merkittäviä systeemivaikutuksia kuten hypotoniaa.

Hannu Puolijoki

Vaihtoehto metanolimyrkytyksen hoitoon

Metanolimyrkytyksen klassinen hoito on hemodialyysi ja etanolin anto. Etanoli ja metanoli tarvitsevat molemmat alkoholidehydrogenaasia metaboloituakseen. Metanolista syntyvä muurahaishappo on kuitenkin emäainettaan toksisempi ja aiheuttanee metanolimyrkytykseen liittyvän kuolleisuuden ja sokeutumisen. Etanolilla voidaan hidastaa metanolin muuttuminen muurahaishapoksi, koska tämä kilpailee alkoholidehydrogenaasista. Etanolin käyttö saatetaan kokea ongelmalliseksi mm. sen takia, että sen terapeuttinen leveys ei ole järin suuri. Siitä humaltuu, mikä voi vahingoittaa myrkytystilassa olevaa elimistöä ja hypoglykemia uhkaa. Sen tehosta ei myöskään ole kontrolloituja tutkimuksia, eikä niitä liioin ole fomepitsolista, jota on rapakon takana tutkittu metanoli-intoksikaation hoidossa - laajaa kontrolloitua tutkimusta näin harvinaisen tilan vertailuhoidoista onkin vaikea ajatella.

Robert Paul

Lyhyesti: Sarkoidoosipotilailla masennusta

Melko laajassa yhdysvaltalaistutkimuksessa on todettu, että sarkoidoosiin liittyy paitsi somaattisia (mm. keuhkot, maksa, iho, silmät, hermot) myös mielentilaan liittyviä oireita, ennen kaikkea masennusta jopa 60 %:lla potilaista. Depressiolle alttiimpia ovat naiset ja hengenahdistusta enemmän kokevat. Havainto on uusi ja kriittiselle tarkastelulle hyvä kohde, mutta löydös sopii aiempiin tuloksiin mm. keuhkoahtaumataudin ja masennuksen yhteydestä. Lisätutkimuksia kaivataan, mutta tämänkin yhteyden mahdollisuus on hyvä muistaa suunniteltaessa hoitointerventioita.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Cave - kolonoskopian aiheuttama hyponatremia

Monenlaiset ärsykkeet kuten kipu voivat stimuloida vasopressiinin eritystä, mikä aiheuttaa veden retentiota ja hyponatremiaa. 40 kolonoskopiapotilaasta kolmelle (7,5 %) kehittyi hyponatremia (pitoisuus alle 130 mm/l) toimenpiteen loppuun mennessä. Tunti skopian jälkeen arvot olivat viitealueen tuntumassa. Gastroskopiaverrokeissa ei muutosta tapahtunut. Havainto on tärkeä, sillä joskus muuten terveelle potilaalle on kolonoskopian yhteydessä kehittynyt vakava hyponatreeminen enkefalopatia. Jos potilas on kolonoskopian jälkeen poikkeuksellisen pitkään unelias tai pöpperöinen, on syytä mitata seerumin natriumpitoisuus pikaisesti.

Robert Paul

Pitkäaikaiseen masentuneisuuteen liittyvät tekijät yleisväestössä

Selvitimme tutkimuksessamme pitkäaikaiseen masentuneisuuteen yhteydessä olevia tekijöitä yleisväestössä. Pitkäaikaisesti masentuneet (13,9 % koko aineistosta) olivat muita vanhempia ja harvemmin naimisissa tai avoliitossa. He olivat useammin työttöminä, sairauslomalla tai eläkkeellä ja arvioivat terveydentilansa ja taloudellisen tilanteensa usein huonoksi. He olivat tyytymättömämpiä elämäänsä ja heillä oli myös enemmän aleksityymisiä piirteitä. Pitkäaikaisen masentuneisuuden hoitamattomuus oli yleistä.

Heimo Viinamäki, Kirsi Honkalampi, Jukka Hintikka, Heli Koivumaa-Honkanen, Risto Antikainen, Antti Tanskanen

Toimintakykyindeksien validointi suomalaisilla selkärankareumaa tai spodylartropatiaa sairastavilla potilailla

Spondylartropatioissa toiminnallisten haittojen 'mittaaminen' on tärkeää. Suositeltujen Bath Ankylosing Spondylitis Functional Indexin (BASFI) ja Dougados Functional Indexin (DFI) soveltuvuutta, toistettavuutta ja validiteettia tutkittiin suomalaisilla potilailla ja verrattiin niitä aktiviteetti-indeksiin (BASDAI), selän rtg-löydöksiin ja liikkuvuusmittoihin. Indeksien kysymykset olivat ymmärrettäviä ja hyvin toistettavia (ICC: 0,97-0,99) korreloituen merkitsevästi tautimuutoksiin; poikkeuksena DFI:n heikko korrelaatio SI-rtg-löydöksiin. Lisäksi DFI oli enemmän riippuvainen iästä, kumpikaan indeksi ei sensijaan korreloinut taudin kestoon tai laskoon.

Jorma V. Viitanen, Sirpa Heikkilä

Lääkkeiden haittavaikutukset suussa

Lähes kaikilla lääkeaineilla on sivuvaikutuksia, joista osa ilmenee haittavaikutuksina suun limakalvolla ja joskus myös hampaistossa. Muutokset voivat ilmetä limakalvon värjäytyminä, syöpyminä, liikakasvuna tai tulehduksena sekä neurologisina tai suun puolustusmekanismien häiriöinä. Hampaistohaittoja ovat ohimenevät tai pysyvät värjäytymät sekä lisääntynyt hampaiden reikiintyminen. Limakalvomuutokset voivat ilmaantua vasta vuosien päästä pysyvän lääkityksen aloittamisesta.

Panu Peitsaro, Marianne Lenander-Lumikari, Asko Kuusilehto

Lääkeaineihottumat

Ihottumat ovat tavallisimpia yliherkkyyden aiheuttamista lääkkeiden sivuvaikutuksista. Eksanteema ja urtikaria ovat tavallisimmat lääkeaineihottumat, mutta molempia aiheuttavat yleisesti myös muut syyt. Erythema fixum on ainoa ihoreaktiotyyppi, joka on aina ja yksinomaan lääkeaineen aiheuttama. Lääkeaineihottuman diagnoosi tehdään yleensä esitietojen ja taudinkuvan perusteella, ja epäillyn lääkeaineihottuman syytä tutkittaessa on ensisijainen toimenpide lääkkeen käytön lopettaminen. Diagnoosi voidaan varmistaa lääkeainealtistuksella. Lääkeaineihottumien immunologista taustaa ei juurikaan tunneta, mikä vaikeuttaa tutkimusmenetelmien kehittämistä.

Kristiina Alanko, Kirsti Kauppinen

Finländsk Cochrane-översikt: Psykoedukation vid schizofreni

Psykoedukativa insatser minskar risken för psykotisk relaps enligt en ny Cochrane-översikt. Den systematiska översikten bygger på data från 10 randomiserade studier av psykoedukation i grupp eller individuellt. Psykoedukation bör ingå som en del i behandlingsprogrammen för patienter med schizofreni eller besläktade psykoser.

Kristian Wahlbeck