Lääkärilehti

Lyhyesti: Uudet psykoosilääkkeet ehkäisevät paremmin sairaalahoitoon joutumista

Skitsofreniapotilaan sairaalaan joutumista edeltää usein lääkehoidon lopettaminen, usein haittavaikutusten vuoksi. Tutkimusten mukaan uusilla psykoosilääkkeillä on haittavaikutuksia vähemmän kuin perinteisillä, joten palaavatko niiden käyttäjät harvemmin sairaalahoitoon? Israelilainen väestötutkimus vahvisti tämän: ne sairaalasta kotiutetut skitsofreniapotilaat, jotka saivat joko risperidonia tai olantsapiinia, joutuivat kahden vuoden seurannassa uudelleen sairaalaan (33 % ja 31 %) selvästi harvemmin kuin perinteisiä psykoosilääkkeitä saaneet (48 %). Koska sairaalahoito muodostaa pääosan skitsofrenian hoitokustannuksista, uusilla psykoosilääkkeillä - huolimatta niiden kalleudesta - voidaan siis vähentää potilaille aiheutuvien inhimillisten ja sosiaalisten haittojen ohella myös sairaalahoidoista yhteiskunnalle koituvia kustannuksia.

Raimo Kr Salokangas

Lääketieteen maailmasta 14/2001 Kommentteja

Lyhyesti: Hypomaniat esiin uudella seulalla

Mielialan aaltoiluhäiriöt, joissa masennuksen ohella ilmenee joko maanisia tai hypomaanisia vaiheita, jäävät erittäin usein havaitsematta ja siten myös vaille hoitoa. Nyt on kehitetty 13 maniakysymyksen seulamittari, jonka sensitiivisyys (73 %) ja spesifisyys (90 %) ovat varsin hyvät. Menetelmä on helppokäyttöinen ja näyttää tuovan esiin usein huomiotta jäävät hypomaaniset vaiheet. Vaikka mittari oli kehitetty psykiatrista avohoitoa varten, se saattaa olla käyttökelpoinen myös yleislääkärin vastaanotolla, joten siitä vaan mittaria kokeilemaan ja hypomanioita diagnosoimaan.

Raimo Kr Salokangas

Lääketieteen maailmasta 14/2001 Kommentteja

Voidaanko depression hoidolla ehkäistä sydänkuolemia?

Depression tiedetään lisäävän sydänsairaiden sydänperäistä kuolleisuutta. Tutkimusten mukaan sairaalassa hoidettujen sydäninfarktipotilaiden kuolleisuus on 2-4 kertaa tavallista suurempi, jos heillä todetaan vakava masennustila. Sen sijaan on epäselvää, lisääkö masennus sydänperäistä kuolleisuutta myös henkilöillä, joilla ei tiedetä olevan sydänsairautta.

Raimo Kr Salokangas

Lääketieteen maailmasta 14/2001 Kommentteja

Influenssalääkkeen otto voi olla vaikeaa ikääntyneille

Tsanamiviiria on annettu influenssan estoon ja oireiston vähentämiseen inhalaattorilla. Kuinka tämä onnistuu ikääntyneiltä (yli 65 v), joille lääkkeestä olisi juuri ehkä eniten hyötyä komplikaatioiden ehkäisyn kannalta. Britit tutkivat asiaa 38 potilaalla, jotka käyttivät tsanamiviiria Diskhalerista, ja verrokkeina oli 35 Turbuhalerin käyttöopastuksen vastaavalla tavalla saanutta. Tutkittavat olivat varsin korkeassa iässä, keski-ikä ryhmissä 84 ja 83 vuotta, luonnollisesti molemmissa oli naisenemmistö (25 ja 28) ja kognitiivinen taso vastasi ryhmissä toisiaan (Hodgkinsonin testissä tasot 9,28 ja 9,58). Tutkittavat eivät olleet aiemmin käyttäneet hengitettäviä lääkkeitä. Tutkimukseen otetut olivat osastopotilaita, joilla kliininen tila oli stabiili ja poispääsy sairaalasta lähellä.

Hannu Puolijoki

Lääketieteen maailmasta 14/2001 Kommentteja

Lamotrigiinia sentraaliseen kipuun?

Aivoverenkiertohäiriön jälkeisen kipuoireiston frekvenssiksi on arvioitu 8 %. Tälle sentraaliselle oireelle on tyypillistä kivun esiintyminen niillä vartalon alueilla, joista tuntoaisti on heikentynyt verenkiertohäiriön seurauksena. Sentraalisen kivun hoito on vaikeata. Amitriptyliini on tehokas, mutta sivuvaikutukset saattavat rajoittaa sen käyttöä. Muita lääkityksiä ja hoitomuotoja on kokeiltu runsaasti, mutta varmuudella vanhan amitriptyliinin voittajaa ei ole nähty.

Kari Majamaa

Lääketieteen maailmasta 14/2001 Kommentteja

Rokota lapsi niin suojaat vanhuksen?

Influenssaepidemioiden aikana todetaan tilastoissa ylimääräistä kuolleisuutta, eniten vanhusväestössä. Japanissa tämä on erityisen selvää johtuen kenties vanhusten suuresta suhteellisesta osuudesta väestössä. Japanissa toteutettiin ja sittemmin lopetettiin koululaisten influenssarokotus. Sen vaikutusta kuolleisuuteen tutki amerikkalais-japanilainen ryhmä ja tulos on tiiivistetty oheiseen kuvioon. Todennäköisesti laumaimmuniteetti vähensi vanhusten tartuntoja ja siten kuolleisuutta Yhdysvaltain tasolle. Laskelmien mukaan yksi kuolema estyi noin neljänsadan lapsen rokottamisella.

Heikki Arvilommi

Lääketieteen maailmasta 14/2001 Kommentteja

Lyhyesti: Lapsena tehty umpilisäkkeen poisto suojaa haavaiselta koliitilta

Ruotsissa tutkittiin rekistereitä ja havaittiin lähes 213 000 appendektomiapotilaan joukossa mielenkiintoinen yhteys colitis ulcerosaan: Jos umpilisäke poistettiin infektion vuoksi, oli riski sairastua haavaiseen koliittiin pienentynyt seuraavien 30 vuoden aikana verrattuna henkilöihin, joilla umpilisäke oli tallessa. Jos umpilisäke oli puhjennut, oli haavaisen paksusuolitulehduksen riski vain 0,58 (95 %:n luottamusväli 0,38-0,87), kun verrokkeina olivat appendektomialta välttyneet ihmiset. Jos henkilöllä oli todettu lymfadeniitti, riski oli 0,57 (0,36-0,89). Assosiaatio päti vain, jos umpilisäke poistohetkellä oli alle 20-vuotias.

Robert Paul

Lääketieteen maailmasta 14/2001 Kommentteja

Lyhyesti: Vakavat seuraukset Tanskan kuningattaren tupakoinnista?

Belgialainen epidemiologi esittää kysymyksen syistä, jotka ovat johtaneet tanskalaisten 45-74-vuotiaiden naisten ikävakioidun kuolleisuuden suurenemiseen vuoden 1978 jälkeen. Muualla EU-maissa muutos on ollut päinvastainen. Tämä 48 % muusta EU-maiden tasosta suurempaan naisten kuolleisuuteen johtanut kehitys on poikkeuksellisen nopea ja suuri. Syyksi ilmiölle spekuloidaan tanskalaisnaisten runsasta tupakointia. Sama artikkeli vetää rohkeasti esille mahdollisena riskitekijänä 1972 valtaan nousseen kuningatar Margareetta II:n tupakoinnin ja tavan esiintyä julkisesti savuketta poltellen. Suositun kuningattaren antama esimerkki voisi lisätä naisten tupakointia ja sitä kautta kuoleman riskiä. Asian todistaisi, mikäli kuningatar lopettaisi tupakoinnin ja naisten kuolleisuus alkaisi taas vähentyä.

Pertti Kirkinen

Lääketieteen maailmasta 14/2001 Kommentteja

Sydäninfarktin liuotushoidon viive

Sydäninfarktipotilaan nopea pääsy liuotushoitoon on tavoitteena tuoreissa suosituksissa, mutta useiden selvitysten mukaan tämä ei vielä toteudu. Kanta-Hämeen keskussairaalassa saatiin liuotushoidon aloitusviive lyhenemään neljänneksellä, kun asiaan pureuduttiin prosessinhallinnan menetelmin. Laatuprojektin tulosten pysyvyyttä myös seurataan.

Ari Palomäki, Juha Heino, Markku Saksa, Pekka Karhunen

Alkuperäistutkimus 14/2001 Kommentteja

Ystäväpiirin, elämäntapojen ja nuorisokulttuurin piirteitä huumeita käyttäneillä varusmiehillä vuonna 1999

Vuoden 1999 heinäkuussa varusmiespalvelukseen astuneista miehistä 20 % oli kokeillut huumeita ainakin kerran ja 12 % toistamiseenkin. Huumeita oli tarjottu 46 %:lle, ja 50 % tunsi huumeiden käyttäjän. Vuoteen 1998 verrattuna luvut eivät muuttuneet olennaisesti. Kokeilualttiuden vähenemisestä on kuitenkin viitteitä, mikä voisi olla seuraus julkisesta huumekeskustelusta. Huumeita kokeilleet ilmoittivat selvästi muita useammin kohdanneensa huumeiden tarjontaa, tuntevansa huumeiden käyttäjän ja tupakoivansa.

Vesa Jormanainen, Heikki Korpela, Timo Seppälä, Timo Sahi

Alkuperäistutkimus 14/2001 Kommentteja

Reisiluun yläosan murtumien epidemiologia ja ehkäisymahdollisuudet

Reisiluun yläosan murtumat ovat Suomessa viisinkertaistuneet viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana ja kasvusuuntaus näyttää edelleen jatkuvan. Vuonna 1998 murtumia oli 7 700 ja niistä valtaosa (noin 95 %) sattui yli 50-vuotiaille. Reisiluun murtuma tekee aiemmin täysin itsenäisesti toimeen tulevan henkilön joko kokonaan tai osittain riippuvaiseksi ulkopuolisesta avusta. Kehitystä voidaan muuttaa ainoastaan laajoja väestönosia koskevilla ehkäisytoimilla, joilla pyritään joko hidastamaan luun haurastumista, ehkäisemään kaatumisia tai vaimentamaan niitä suojainten avulla.

Peter Lüthje, Ilona Nurmi, Mika Palvanen, Pekka Kannus

Katsausartikkeli 14/2001 Kommentteja

Tarvitaanko selkäydinnestetutkimuksia 2000-luvulla?

Tässä kirjoituksessa esitellään eräitä hermostovaurioiden tai sairauksien toteamiseen soveltuvia määrityksiä sekä tavallisimpia sairaustiloja, joiden diagnostiikassa tarvitaan edelleen selkäydinnesteen tutkimuksia. Vaikka hermoston infektioiden diagnostiikka on ehkä tärkein käytännön lääkäriä koskettava osa selkäydinnesteen tutkimistarpeesta sekä nykyään että todennäköisesti myös tulevaisuudessa, käsitellään se tässä kirjoituksessa hyvin lyhyesti. Harvinaisten metabolisten sairauksien diagnostiikassa käytettyjä selkäydinnesteen metaboliittien määrityksiä ei käsitellä lainkaan.

Tuula Pirttilä, Jarmo Oksi

Katsausartikkeli 14/2001 Kommentteja

Lapsen seksuaalisen hyväksikäyttöepäilyn selvittäminen perheneuvolassa

Kirjoitus perustuu psykologian lisensiaatin tutkimukseeni Perheneuvolan työkäytännöt selvitettäessä lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäilyä, joka tarkastettiin syksyllä 1999 Jyväskylän yliopistossa. Tutkimuksessa tarkasteltiin 54 Jyväskylän perheneuvolaan vuosina 1985-1995 hakeutunutta asiakastapausta, joissa oli käsitelty lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä. Tulokset osoittivat mm., että hyväksikäytön yleisyyteen nähden alueen lapsista vain murto-osa tuli tutkimuksiin, he olivat iältään odotettua nuorempia ja hyväksikäyttäjä oli yleensä isä tai isäpuoli.

Annaliisa Heikinheimo

Katsausartikkeli 14/2001 Kommentteja

Lääkärilakko eteni uusille paikkakunnille

Neljäs lakkoviikko on hiljentänyt kuusi keskussairaalaa ja kuusi terveyskeskusta. Maanantaina lakkosairaaloiden lääkärit marssivat ulos työpaikaltaan hillityissä tunnelmissa, mutta päättäväisin mielin. "Ei ole mitään syytä antaa periksi!" totesivat lääkärit.

Ulla Järvi, Irene Konttinen