Palliatiivisen lääketieteen mahdollisuudet

Lääkäreiden perusasenne hyvää palliatiivista hoitoa ja terminaalihoitoa kohtaan on varmasti tavattoman positiivinen, mutta se ei riitä, ellei tälle toiminnalle anneta riittäviä voimavaroja. Näin kirjoitti Ilkka Vartiovaara Suomen Lääkärilehdessä vuonna 1989. Artikkeli oli otsikoitu vielä tähänkin päivään sopivasti, Palliatiivinen lääketiede - vasta lapsenkengissä (1).

Kaija Holli

Lyhyesti: Alttius pre-eklampsiaan periytyy sekä isältä että äidiltä

Äidin kautta tuleva alttius pre-eklampsian synnyssä keskeisiin endoteelimuutoksiin on ollut tiedossa. Äidin ja sikiön isältään perimien tekijöiden immunologista yhteensopimattomuutta on pohdittu vaikuttavana tekijänä. Vanhemmilta perittyjen tekijöiden tutkimiseksi analysoitiin pre-eklampsian esiintyvyys raskauksissa, joissa isä tai äiti itse olivat syntyneet pre-eklampsian komplisoimasta raskaudesta. Tällainen isä näytti aiheuttavan 2,1-kertaisen riskin pre-eklampsiaan verrattuna normaalista raskaudesta syntyneen isän tilanteeseen, ja äideillä vastaava riskiluku oli 3,3. Taipumus pre-eklampsiaan näyttää siten tulevan sekä isän että äidin puolelta, ja perintötekijät ovat mukana taudin synnyssä.

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: Tiedätkö mitä hoitoja ahdistunut potilaasi käyttää?

Merkittävä osa väestöstä käyttää uskomuslääkinnän keinoja, eivätkä lääkärit aina tiedä niiden käytöstä. Amerikkalaisessa väestötutkimuksessa yli puolet ahdistuneisuushäiriöstä ja masennuksesta kärsivistä käytti vaihtoehtohoitoja, noin viidennes oli vuoden aikana käynyt vaihtoehtoterapeutin luona ja kaksi viidennestä terveydenhuollon työntekijän luona. Terveydenhuoltopalveluja käyttäneistä 2/3 käytti samanaikaisesti vaihtoehtohoitoja. Onko tilanne Suomessa samanlainen? Joka tapauksessa on tärkeää, että potilailta kysytään, mitä muita hoitoja he käyttävät, jotta voitaisiin välttää hoitojen haittavaikutuksia ja edistää vaikuttaviksi todettujen hoitojen käyttöä.

Raimo Kr Salokangas

Hormonikorvaushoito ja aivohalvausvaara

Vaikka estrogeenilla on lukuisia edullisia vaikutuksia sydän- ja verisuonitautien vaaratekijöihin, on hormonikorvaushoidon hyöty sydän- ja verisuonitautitapahtumien ehkäisyssä edelleen avoin.

Juhani Airaksinen

Viljelynegatiivisen sepsiksen aiheuttaja voi olla seinämältään puutteellinen bakteeri

Bakteerit ja sienet ovat yleisimpiä kuumeisten infektioiden aiheuttajia luuytimensiirron jälkeen ja muissa neutropeenisissa tiloissa. Kuumeen aiheuttajabakteeri saadaan kuitenkin viljelyllä kiinni vain vajaassa viidesosassa tapauksista. Neutropeeniset potilaat ovat useimmiten saaneet moniakin erilaisia mikrobilääkkeitä, jotka voivat indusoida seinämältään puutteellisten bakteerien kehittymistä. Nämä bakteerit eivät yleensä kasva tavallisissa veriviljelyelatusaineissa.

Matti Viljanen

ApoE ja MS-tauti

Apolipoproteiini E (ApoE) osallistuu lipidien kuljetukseen ja on osallisena aksonien ja myeliinin regeneraatiossa keskushermoston tai perifeerisen hermoston vaurioissa. ApoE:lla on kolme alleelista muotoa e2, e3 ja e4, joista alleelin e4 on osoitettu olevan Alzheimerin taudin riskitekijä ja ennustavan suurempaa invaliditeettia aivovammojen jälkeen. Kun ApoE:n ajateltu toimintamekanismi liittyy aksonien ja myeliinin regeneraatioon, ei ole ihme, että tutkijat ovat kiinnostuneet myös sen osuudesta MS-taudissa.

Kari Majamaa

Naisille työttömyys voi olla suurempi itsemurhan riskitekijä kuin miehille

Työttömyyden ajatellaan heikentävän yksilön sosiaalisia yhteyksiä ja sosiaalista ja taloudellista tilannetta sekä aiheuttavan eristäytymistä, jolloin myös itsemurhariski suurenee. Mm. suomalaisissa tutkimuksissa on saatu ristiriitaisia tuloksia: yhdessä tutkimuksessa työttömyys liittyi miesten itsemurhakuolleisuuteen, kun taas toisessa itsemurhakuolleisuus suureni taloudellisen nousukauden aikana. Erot voivat johtua tutkimusmenetelmistä.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Ehkäiseekö statiinihoito diabetesta?

WOSCOPS-tutkimuksen alle kuuden vuoden seurannassa 139:lle osallistuneelle keski-ikäiselle henkilölle puhkesi diabetes. Kaikkiaan tähän satunnaistettuun tutkimukseen osallistui 5 974 henkilöä. Pravastatiinia käyttäneessä hoitoryhmässä ilmeni diabetesta 30 % vähemmän kuin lumeryhmässä (p = 0,04). Diabeteksen ilmaantumista ennakoivia tekijöitä olivat lihavuus, korkea triglyseriditaso ja verensokeri. Koska kyseessä on tutkimuksen jälkianalyysi, vaatii tämä mielenkiintoinen havainto vielä varmentavia lisätutkimuksia.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Inhalaatiosteroidien systeemivaikutukset terveillä ja astmaa sairastavilla erilaiset

Britit tutkivat, onko systeemivaikutuksissa eroa, kun annetaan seitsemän päivän ajan flutikasonia 1 500 myyg/pv, budesonidia 1 600 myyg/pv tai lumelääkettä terveille (n = 46) ja astmaa sairastaville (n = 31) (jälkimmäisille ei lumetta). Terveillä oli perustasolla virtsan kortisonimetaboliittien (TCM) pitoisuudet suuremmat kuin astmaatikoilla. Flutikasoni pienensi näitä pitoisuuksia terveillä, mutta budesonidi ei merkitsevästi; astmaatikoilla taas ei lääkkeiden välillä näillä annoksilla ollut oleellista eroa. Virtsan TCM-tasot osoittautuivat jälleen selvästi herkemmäksi kortisoniefektin mittariksi kuin seerumin aamukortisoli tai osteokalsiini; mielenkiintoista on, että budesonidi vähensi viimeksi mainittua. Inhalaatiosteroidien vaikutuksissa hypotalamus-hypofyysi-lisämunuaisakseliin ja luumetaboliaan näyttää siis olevan eroja. Lisäksi astmaatikolla ja terveellä vaikutukset ovat erilaiset.

Hannu Puolijoki

Iäkäs lonkkamurtumapotilas oppii harvoin varausrajoituksen

Vanhusten lonkkamurtumat hoidetaan useimmiten leikkauksella, ja potilaalle saatetaan määrätä leikkauksen jälkeen usean viikon ajaksi varausrajoitus. Tämän selvityksen perusteella varausrajoituksella ei kuitenkaan ollut merkitystä potilaiden toipumisennusteen kannalta. Useimmat potilaat eivät oppineet noudattamaan varauskieltoa, ja heidän kuntoutusaikansa oli poikkeuksellisen pitkä ja laitostumisriskinsä suuri. Toipumista ennakoivat selvimmin leikkausta edeltänyt liikuntakyky ja kognitiivinen taso.

Minna Raivio, Raimo Niskanen, Olli Korkala, Juha-Pekka Kaukonen, Reijo Tilvis

Tulisiko antibioottien käyttöä sairaaloissa rajoittaa?

Antibioottien käyttöön liittyy aina resistenssiongelma. Sairaaloissa antibioottien käytön rajoittamista on perusteltu mikrobien paremman lääkeherkkyyden lisäksi myös taloudellisilla säästöillä. Jokaiselle potilaalle yksilöllisesti määrättävään antibioottiin on sairaaloissa vaikea päästä, ja useassa sairaalassa on käytössä infektiotyyppikohtaiset suositukset antibioottivalinnoista. Kirjoittaja kehottaa lääkäreitä suhtautumaan entistäkin kriittisemmin antibioottien käyttöön, koska näin voidaan hidastaa epätoivottua kehitystä ja pyrkiä jopa kääntämään sen suuntaa.

Jukka Lumio

Kohti toimivaa endokrinologista diagnoosiluokittelua Suomen Endokrinologiyhdistyksen suositus ICD-10-diagnoosien käytöstä

Suomessa käytössä olevaa ICD-10-tautiluokitusta kehitetään jatkuvasti. Tavoitteena on sairauksien yhdenmukainen ja vertailukelpoinen luokittelu. Endokrinologisten sairauksien osalta on nyt valmistunut täydennys, jossa on pyritty ottamaan huomioon mm. muiden samanaikaisten sairauksien ja komplikaatioiden merkitseminen.

Tapani Ebeling, Timo Sane, Jorma Viikari

Mihin hypnoosi perustuu?

Hypnoosiin liitetään paljon mystiikkaa, ja ehkä siksi se on myös helposti ohitettu pelkkänä hölynpölynä. Ilmiöstä on kuitenkin lukuisia tieteellisiä tutkimuksia, varsinkin viime vuosina myös lääketieteen ja neurotieteen julkaisuissa. Hypnoosi määritellään nykyisin sosiaaliseksi vuorovaikutustilanteeksi ottamatta kantaa tajunnassa tapahtuviin muutoksiin. Varsinkin lavahypnoosiesityksien yhteydessä nousee esille kysymys näiden ilmiöiden oikeellisuudesta. Kokevatko ihmiset todellakin jotain vai onko kyse jostain muusta, kuten miellyttämisen halusta tai roolipelistä, vai onko ehkä kaikkia hypnotisoijia vedetty vain nenästä kohta jo 200 vuoden ajan?

Sakari Kallio

Kun julkinen sektori työntää, vaihtoehdot alkavat vetää

Julkisen sektorin vetovoiman vähennyttyä entistä useampi siellä työskentelevä lääkäri tähyää vaihtoehtoja. Yksityispraktiikka kiinnostaa yhä useampaa nuorta lääkäriä, mutta myös työuran toisessa päässä voi tehdä valinnan ja siirtyä esimerkiksi osa-aikaeläkkeelle. Niin tekee yhä useampi sairaalalääkäri.

Suvi Sariola

TAYS:ssa ohjeet lasten pahoinpitelyn tunnistamiseksi Lääkärit arvelevat, että suurinta osaa pahoinpitelyistä ei huomata

Moniammatillinen työryhmä on luonut Tampereen yliopistollisessa sairaalassa toimintaohjeet lasten fyysisen pahoinpitelyn tunnistamista, hoitoa ja jatkotoimenpiteitä varten. Ryhmä on laatinut kaavion, jota käytetään aina lapsen fyysistä pahoinpitelyä koskevan epäilyn herätessä: toiminta on tällöin yhtenäistä, ja selkeät ohjeet helpottavat tilanteeseen puuttumista. Ohjeet siirretään tämän kevään aikana TAYS:n sisäiseen tietoverkkoon ja sen jälkeen koulutetaan Pirkanmaan sairaanhoitopiirin terveyskeskukset ja sairaalat havaitsemaan lasten pahoinpitelyjä sekä puuttumaan niihin.

Ulla Toikkanen

Ajankohtaista lääkintäoikeudesta: Korvaako laki stetoskoopin?

Tieto oikeudellisista kysymyksistä ei ole vielä läheskään riittävää. Lääketieteen ja oikeustieteen yhteistyö sekä vuoropuhelu on tärkeää lainsäädännön, koulutuksen ja käytännön tasoilla. Sekä lääkärin että juristin on syytä tuntea oikeudellisia perusasioita, jotka liittyvät terveydenhuollon eri alueisiin. Valokeilassa on nimenomaan potilas.

Merja Koivuniemi

Voiko geenin patentoida?

Ihminen ei voi olla omistusoikeuden kohteena, mutta voidaanko ihmisen ainesosia, mukaan lukien geenejä, patentoida? Tähän epäinhimilliseen kysymykseen on ollut pakko vastata ihmisen geenien ja ennen pitkää koko genomin tullessa selvitetyksi. Alan lainsäädäntö on uudistunut sekä kansallisella että EU-tasolla. Jo aiemmin alkaneena trendinä ns. henkisen pääoman - yksinkertaisimmillaan patentti- ja tavaramerkkisalkun - osuus yhtiöiden arvosta on jatkuvasti lisääntynyt. Myös biolääketieteen tutkijoiden on syytä tuntea biolääketieteellisten keksintöjen suojaamisedellytykset ja hyödyntämismahdollisuudet.

Riina-Riitta Helminen, Antti Heikinheimo

Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito - fuusio, yhteistoiminta vai kilpailu?

Erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto eroavat keskenään hallinnollisesti, vaikka ne ovat saman hoitojärjestelmän osia ja palvelevat samoja asiakkaita. Usein ne jopa toteuttavat toistensa tehtäviä. Kirjoittaja tarkastelee yhteistyön mahdollisuuksia historiallisen ja hallinnollisen kehityksen näkökulmasta ja ehdottaa hallintomallia, joka turvaisi pientenkin sairaanhoitopiirien asukkaille pääsyn korkeatasoiseen erikoissairaanhoitoon.

Aki Linden

Synnynnäisen kloridiripulin tautigeenin genominen tutkimus ja ilmentymisanalyysi

9.2.2001 Helsingin yliopisto

Siru Haila

Lonkan destruktiivinen artriitti ja Charnleyn tekonivelen pitkäaikaisseuranta

9.2.2001 Tampereen yliopisto

Mauri Lehtimäki