Passiivinen tupakointi ja valtimonkovettumataudin synty

16.3.2001 Helsingin yliopisto

Miia Valkonen

Vastasyntyneen lapsen kivun hoito

23.3.2001 Helsingin yliopisto

Elina Saarenmaa

Imetyksen aikainen luukato on tilapäistä

23.3.2001 Tampereen yliopisto

Doris Holmberg-Marttila

Vakavien sappisairauksien kuvantamisdiagnostiikka ja hoito

23.3.2001 Oulun yliopisto

Heljä Oikarinen

Akuutin pankreatiitin diagnosointi inflammaatiomarkkerien avulla

23.3.2001 Helsingin yliopisto

Marja-Leena Kylänpää-Bäck

Keskosten aivotutkimukset ja kuulonseulonta apuna vammaisuuden ennustamisessa

23.3.2001 Oulun yliopisto

Marita Valkama

Inhaloitavat steroidit ja luukato

Inhalaatiosteroidien on todettu vaikuttavan astmapotilaan luuston tilaa heikentävästi; toisaalta myös vastakkaisia havaintoja on julkaistu. Selvyyden saamiseksi tehtiin etupäässä eurooppalaisten kollegojen voimin monikeskustutkimus, jossa verrattiin perustasoltaan 400 myyg/pv budesonidiannoksen (toteutunut keskiannos 133-1 906 myyg/pv), 500 myyg/pv bek- lometasoniannoksen (toteutunut 176-1 906 myyg/pv) ja steroideja käyttämättömän ryhmän luuston ja astman tasapainon ym. käyttäytymistä kahden vuoden aikana. Annoksia muuteltiin vasteen ym. mukaan, ja verrokeillekin sallittiin pahenemisvaiheen hoito oraalisella steroidilla, mikä luonnollisesti muodostaa virhelähteen. Tutkimuksessa oli mukana 374 aikuispotilasta (55 % naisia, ikä 20-60 v, FEV1 yli 65 % viitetasosta, käytössä beeta-agonisti edeltävästi).

Hannu Puolijoki

Tympanostomiaputket ja puheenkehitys

Tärykalvoputkien asennuksen yleisin aihe on pitkittynyt liimakorva. Sen yhtenä tarkoituksena on varmistaa pienen lapsen normaali puheen ja kuulon kehitys. Vaikka ajatus onkin looginen, tärykalvoputkien hyödystä kehitysviiveen estämisessä ei juuri ole luotettavaa dokumentaatiota. Amerikkalainen tutkimusryhmä teki varsin kunnianhimoisen yrityksen asian selvittämiseksi.

Per Ashorn

Lyhyesti: Ikä ja verenpaineen sydänvaarat

Framinghamin väestötutkimuksessa on nyt selvitelty verenpaineen eri komponenttien vaikutusta sepelvaltimotaudin kehittymiseen. Tutkimukseen osallistui noin 6 500 miestä ja naista, joita seurattiin 20 vuoden ajan. Diastolinen paine oli voimakkain vaaratekijä alle 50-vuotiaiden ryhmässä. Kaikki kolme verenpainearvoa olivat yhtä tärkeitä 50-59-vuotiailla, mutta yli 60-vuotiailla korkea pulssipaine oli tärkein vaaratekijä ja diastolisen paineen merkitys jäi vähäiseksi. Valtimoiden jäykistymistä ilmentävä pulssipaineen nousu näyttää siis muodostuvan aikaisempaa tärkeämmäksi vaaratekijäksi verenpainepotilaiden ikääntyessä.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Geeneillä antibioottiresistenssin kimppuun

Harward Medical Schoolin tutkijaryhmä on onnistunut geeninsiirtoa käyttäen muuttamaan vankomysiinille resistentin enterokokin takaisin herkäksi. Bakteeripopulaatioon siirrettiin vankomysiinin resistenssistä vastaavan geenin antisense-DNA:ta, jonka koodaama RNA estää resistenssigeenin koodaaman RNA:n toiminnan. Teknologian lisensioinut yhtiö aikoo käyttää bakteriofageja geenien kuljettimina. Vaikka fagit ovat tehokkaita geenien siirtäjiä, nähtäväksi jää, saadaanko geeni tunkeutumaan riittävän kattavasti potilaan bakteeripopulaatioon. Monia muitakin ongelmia firmalla on ratkaistavanaan, ennen kuin sen ihmelääke on apteekin hyllyillä.

Matti Viljanen

Tyytymättömyys elämään ennakoi itsemurhia pitkällä aikavälillä

Tyytyväisyys elämään on laaja-alai-nen hyvinvointia kuvaava käsite. Tyytymättömyyden kokemus ennakoi kuolleisuutta ja psykiatrista sairastamista. Lyhyellä aikavälillä tämä on ymmärrettävää, mutta elämäntyytyväisyydellä näyttää olevan vaikutusta vuosikymmenien päähän. Suomalainen tutkimusryhmä selvitti, miten elämäntyytyväisyys ennakoi itsemurhia kaksoisaineistossa, jota seurattiin 20 vuotta. Tutkimuksessa verrattiin toisiinsa mittarin tyytymättömien ja tyytyväisten ääripäitä.

Raimo Kr Salokangas

Tahdistimestako apua vaikeaan sydämen vajaatoimintaan?

Jopa kolmanneksella vaikeaoireisista vajaatoimintapotilaista on leveänä QRS-kompleksina ilmenevä kammionsisäinen johtumishäiriö. Se hidastaa impulssin kulkua kammiolihaksessa aiheuttaen sydänlihaksen epätahdissa tapahtuvan supistumisen, mikä saattaa vaikeuttaa entisestään pumppaushäiriötä. Alustavissa tutkimuksissa on jo havaittu, että tahdistamalla perinteisen oikean kammion ohella samanaikaisesti vasenta kammiota sydänlaskimon kautta asennettavalla elektrodilla voidaan pumppaustoimintaa synkronoida ja mahdollisesti parantaa potilaan vointia.

Juhani Airaksinen

Kuntoutuuko myosiittia sairastava?

Dermatomyosiitti, polymyosiitti ja inklusio body myosiitti ovat etiologialtaan tuntemattomia, harvinaisia autoimmuunitauteja, joissa lihastulehdus on keskeinen oire. Tulehdus aiheuttaa etenevää lihaskatoa, josta seuraa voiman heikkenemistä sekä liike- ja liikkumisvaikeuksia. Inflammatoristen myosiittien hoitoon käytetään oraalisten glukokortikoidien ohella tarvittaessa solunsalpaajalääkitystä. Tulehduksen rauhoittuessa toimintakyvyn palauttaminen kuntoutuksen ja fysioterapian keinoin, erityisesti lihasharjoituksin, on keskeinen osa hoitoa.

Jorma V. Viitanen, Sirpa Heikkilä

Maha-suolikanavan sairauksien aiheuttamat suumuutokset

Maha-suolikanavan sairaudet voivat aiheuttaa tulehdusmuutoksia myös suun alueelle. Yleisimpiä ovat kielen ja suun limakalvojen pitkäaikainen tulehdus ja aftaa muistuttavat haavaumat. Gastroesofageaalista refluksia sairastavilla esiintyy hampaiden eroosiovaurioita, ja keliaakikoilla on usein hammaskiilteen kehityshäiriöitä. Crohnin tautia sairastavilla voi ilmetä kasvojen ja huulten turvotusta sekä poskien limakalvopaksunnoksia. Maha-suolikanavan sairauksiin liittyvien suumuutosten tunnistaminen voi jouduttaa potilaan taudinmääritystä ja hoidon aloitusta.

Kristiina Heikinheimo, Tia Turunen, Veikko Luostarinen, Asko Kuusilehto

Ensilinjan hoito hormoniherkässä rintasyövässä

Hormoniherkkien rintasyöpien hoidossa tapahtuu jatkuvasti kehitystä ja hoitokäytännöt muuttuvat uusien lääkkeiden ansiosta. Viime vuosikymmenellä käyttöön otetut ei-steroidaaliset aromataasientsyymin estäjät ovat osoittautuneet tehokkaammiksi ja vähintään yhtä turvallisiksi kuin aikaisemmin käytetyt antiestrogeenivalmisteet.

Eeva Salminen, Outi Ahokoski

Estrogeenia tarvitaan myös paikallishoitona emättimeen

Estrogeenia käytetään vaihdevuosiongelmiin varsin yleisesti joko laastarina, tabletteina tai geelinä. Tämän systeemisen hormonikorvaushoidon lisänä voidaan käyttää myös paikallisesti emättimeen annosteltavaa estrogeenia. Usein paikallishoito yksinään riittää erityisesti ikääntyneille naisille helpottamaan urogenitaalialueen oireita, kuten tulehduksia, virtsankarkailua, emättimen kirvelyä ja kuivuutta sekä yhdyntäkipua.

Juha Mäkinen, Seija Meltomaa, Otto Neirama, Pekka Klemi, Tiina Miettunen, Juha Kenraali, Jukka Mäenpää

Johtavat lääkärit toivovat lakon loppuvan nopeasti

Johtavat lääkärit toivovat lääkärilakon loppuvan mahdollisimman pian.

Suvi Sariola

Vapaaehtoista hoitovakuutusta esitetään vanhuuden turvaksi

Moni kysyy, miksi maksaisi verojen lisäksi vielä riskivakuutusta, joka voi jäädä käyttämättä

Ulla Järvi

Aktivoiva fysioterapia aivohalvauspotilaiden kuntoutuksessa Fysioterapiapalvelujen alueellinen kehittämisprojekti

Aivohalvauspotilaat tarvitsevat usein pitkäaikaista kuntoutusta, jossa fysioterapialla on keskeinen osuus. Fysioterapian toteutumisen ongelmana on kuntoutuspalvelua antavien tahojen yhteistyön puute, mikä haittaa potilaiden tehokkaan ja järkevän kuntoutuksen järjestämistä. Fysioterapeuttien tiedonkulkua vaikeuttaa myös yhteneväisen arviointi- ja seurantakäytännön puuttuminen.

Ulla Talvitie, Outi Pyöriä, Merja Reunanen, Hannu Nyrkkö

Yleiskirurgia - dinosaurus vai feenix-lintu?

Kirurgian erikoisalojen eriytyessä uusien pääspesialiteettien myötä on perinteinen yleiskirurgia menettämässä merkitystään. Raskaana pidetty yleiskirurgian koulutusmalli on väistymässä ja omaan erikoisalaan keskittyvä malli on tulossa sen tilalle. Yleiskirurgien kouluttamiseksi on Helsingin yliopistossa käynnistynyt uusi koulutusohjelma. Sen avulla pyritään mm. takaamaan valmiudet toimia suuren tai keskisuuren sairaalan päivystyskirurgian vetäjänä, kirurgisen teho- ja valvontahoidon konsulttina sekä sairaalan valmiusjohtajana.

Ari Leppäniemi, Ari Harjula, Juhani Ahonen