Pitkävaikutteisen inhaloitavan sympatomimeetin käytön turvallisuudesta lisätietoa

Hollantilaiset julkaisivat tutkimuksen, jossa verrattiin esivaiheiden jälkeen 12 viikon hoidossa suihkeena annettavan 100 myyg:n salbutamoliannoksen (2 x 4/vrk) ja 12 myyg:n formoteroliannoksen (1 x 2/vrk) sekä lumelääkkeen vaikutuksia. Kohteena oli 145 kotipölypunkille herkkää astmaatikkoa, jotka luonnollisesti satunnaistettiin hoitoryhmiin. Tarkoituksena oli selvittää, heikentääkö säännöllinen beeta2-sympatomimeetin käyttö astman tasapainoa. Potilailta oli keskeytetty inhalaatisteroidihoito ja esivaiheessa oli käytössä fenoterolin sekä ipratropiumin yhdistelmä. Pahenemisvaiheen varalta sallittiin systeemisen kortikosteroidin käyttö.

Hannu Puolijoki

Vanhempien käyttäytyminen ennakoi murrosikäisten mielenterveyshäiriöitä

Psykiatrian eräs keskeinen kysymys koskee psyykkisen häiriön välittymistä perheen sisällä: onko kyse perimän määräämästä häiriön siirtymisestä lapseen vai sosiaalisen vuorovaikutuksen kautta tapahtuvasta lapsen häiriintymisestä? Mm. tätä kysymystä tutkittiin vuosien 1975 ja 1993 välisenä aikana New Yorkin valtiossa haastattelemalla lapsia ja heidän biologisia vanhempiaan. Molemmista ryhmistä arvioitiin vanhempien ja lasten psykiatrinen oireilu ja lisäksi kotioloissa ilmenevä vanhempien käyttäytymisen häiriintyneisyys, tosin vain äidin haastattelun perusteella. Tutkimuksen alussa lapset olivat keskimäärin 6-vuotiaita ja sen päättyessä keskimäärin 24-vuotiaita.

Raimo Kr Salokangas

Hypotyreoottisten naisten tyroksiinintarve lisääntyy estrogeenihoidon aikana

Hypotyreoosin takia tyroksiinilääkitystä saavan naisen tyroksiinintarve kasvaa jopa 45 % raskauden aikana. Yhtenä syynä muutokseen voi olla istukkaperäisen estrogeenin aiheuttama tyroksiinia sitovan globuliinin määrän kasvu, joka tapahtuu myös estrogeenilääkityksen seurauksena terveillä naisilla. Näin ollen oli perusteltua selvittää klimakteeristen oireiden hoitoon ja osteoporoosin ehkäisyyn käytetyn estrogeenihoidon vaikutuksia aivolisäke-kilpirauhas-akselilla.

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: Pullahiivan sukulainen pärjää 5000 geenillä

Pullahiiva, Saccharomyces cerevisiae, ja sen sukulaiset ovat primitiivisimpiä eukaryootteja eli aitotumallisia. Sanger-keskuksen koordinoima 12 laboratorion konsortio sekvensoi Schizosaccharomyces pombe -hiivan 14 miljoonaa emästä käsittävän perimän. Sekvenssiä verrattiin aiemmin tunnettuihin bakteerien ja eukaryoottien sekvensseihin. Hiivan perimästä löytyi vain 5 000 geeniä. Bakteereista hiivan erottivat geenit, jotka liittyivä solun orientaa- tioon, proteiinien hajoamiseen tai kulkeutumiseen kalvojen läpi ja kromosomien järjestäytymiseen. Näillä eväillä hiiva kykenee rakentamaan esimerkiksi tuman, solun tukirakenteet ja mitokondriot, joita prokaryoo-teilla ei ole.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Skitsofrenian positiiviset oireet ja nucleus caudatuksen tilavuus

Tutkimukset ovat osoittaneet, että aivojen tyvitumakkeiden (mm. nucleus caudatus) tilavuus kasvaa antipsykoottisen (neuroleptisen) lääkityksen aikana mutta pienenee kun lääkitys vaihdetaan klotsapiiniin. Nyt tutkijat saattoivat todeta, että sellaisilla hoitoresistenteillä skitsofreniapotilailla, joiden positiiviset ja yleiset psyykkiset oireet klotsapiinihoidon aikana paranivat, myös nucleus caudatus pieneni. Vastaavaa muutosta ei klotsapiinihoitoon reagoimattomilla ilmaantunut. Näyttääkin siltä, että nucleus caudatus voi näytellä merkittävää osaa skitsofrenian positiivisten ja yleisten oireiden synnyssä.

Raimo Kr Salokangas

Suomalainen huumekuolema 1990-1996

Oikeuslääketieteellisissä ruumiinavauksissa vuosina 1990-96 todetuista huumelöydöksistä lähes 90 % todettiin miehiltä, puolet alle 30-vuotiailta. Joukossa oli keskimääräistä enemmän nuoria eläkeläisiä, alempia toimihenkilöitä ja työntekijöitä. Kannabista käyttäneet olivat muita useammin sosiaalisesti syrjäytyneitä. Aiempia huumetuomioita oli 42 %:lla, ja 34 % oli ollut sairaalahoidossa huume- tai lääkediagnoosin vuoksi. Opioideja käyttäneitä oli 57 %, kannabista käyttäneitä 47 % ja amfetamiinia käyttäneitä 27 %. Alkoholia todettiin 42 %:ssa tapauksista. Huumekuolema on väkivaltainen: lähes puolet kuoli itsemurhaan ja lähes puolet tapaturmiin, henkirikokseen kuolleita oli 9 %.

Erkki Vuori, Kari Poikolainen, Osmo Kontula, Ari Virtanen

Nilkan ja jalkaterän vaikeiden hermokipujen leikkaushoito

Hermojen pinnetilat ja vauriot aiheuttavat ilman hoitoa usein pitkään kestäviä tai pysyviä kiputiloja. Hermovaurion taustalla voi olla rakenteellinen hermon kulkureitin ahtaus, hankinnainen muutos tai suora ja epäsuora vamma. Suurin osa hermopinnepotilaista hyötyy konservatiivisista hoitomenetelmistä, mutta myös leikkaushoitoja tarvitaan. Hermon yhden kohdan pinteen diagnoosi ja hoito on tavallisesti selvä. Vaikeampaa sen sijaan on hermon ruhjevamman tai venytyksen aiheuttaman vaurion diagnosointi ja hoito, etenkin kun samalla syntyy muita kudosvaurioita. Potilaalle voi jäädä pitkäaikainen vaiva, jonka hoidossa tarvitaan myös leikkausta.

Mikko Hautamäki, Jussi Rantanen, Sakari Orava

Tapaturmaisen hypotermiapotilaan hoito Mikkelin keskussairaalassa vuosina 1992-2000

Hypotermia uhkaa, kun kehon ydinlämpötila laskee vain asteen verran. Oireet voivat edetä nopeasti, eikä elimistöllä ole keinoja korjata tilannetta, kun kehon lämpötila on pudonnut alle 32 C. Syvä hypotermiatila muistuttaa jo kuolemaa. Potilaan selviytymismahdollisuudet ovat paremmat, jos kylmäaltistus on tapahtunut nopeasti, esim. jäihin putoamisen seurauksena. Artikkelissa kuvataan Mikkelin keskussairaalassa vuosina 1992-2000 hoidettua 26 hypotermiapotilasta, joista selvä enemmistö oli nuoria ja keski-ikäisiä miehiä. Potilaiden kylmäaltistusaika vaihteli 30 minuutista 10 tuntiin.

Bogdan Lewandowski

Kannabis päihteenä

Kannabis on huumausaineista tavallisimmin käytetty, ja lääkärien on tärkeää oppia tunnistamaan sen käyttöön liittyvät oireet ja riskit. Potilaan haastattelu, kliininen tutkiminen ja joissakin tilanteissa virtsan huumetestit auttavat tunnistamisessa. Luottamuksellinen hoitosuhde on hoidon perusta. Moniongelmaisten potilaiden hoito edellyttää yhteistyötä päihdehoitoihin erikoistuneiden hoitoyksiköiden kanssa.

Pekka Heinälä

Suomen Akatemian tutkimusjohtaja Anneli Pauli: Terveyden tutkimus ei jää biotieteiden jalkoihin

Biotieteet, kärjessään geenitutkimus, ovat nuoren tutkijasukupolven suosiossa. Aina välillä joku joskus urahtaa, että onhan ihminen paljon muutakin kuin vain geenejä. Jääkö terveyden ja terveyspalvelujen tutkiminen geenien jalkoihin silloin kun jaetaan raakaa rahaa?

Ulla Järvi

Nyt pitäisi tutkia, mitä terveydelle tapahtuu nousukaudella! Terveysbarometri ja TERO-tutkimus kertovat päinvastaista terveyserojen kasvusta

Viime viikolla julkaistiin samaan aikaan tutkimustuloksia, jotka antavat aivan päinvastaista tietoa, mitä suomalaisten terveyseroille on laman jälkeen tapahtunut.

Ulla Järvi

Alkoholin haitat yhteiskunnalle yhä moninkertaiset huumeisiin verrattuna Huumeilla pelottelu vääristänyt käsityksiä päihdetilanteesta

Huumeet pelottavat suomalaisia. Pelko kohdistuu paitsi aineisiin, myös niiden käyttäjiin. Alkoholin aiheuttamat haitat ja kustannukset yhteiskunnalle ovat kuitenkin moninkertaiset huumeisiin verrattuina. Alkoholin haitoista on ilmeisesti kärsitty niin kauan, että edes tilanteen paheneminen ei herätä yhtä kiivaita intohimoja kuin huumeiden käyttö.

Ulla Järvi

Huumeiden käytön yleistyminen ei jatkunut vuosina 1998 ja 2000

Huumerikosten määrä, huumehoidon palvelujen käyttö ja huumekuolemien lukumäärän kehitys on osoittanut huumeiden käytön jatkuvaa kasvua. Sen vuoksi uusimman, syksyllä 2000 tehdyn väestökyselyn tulokset ovat yllättäviä: huumeiden käytön yleistyminen ei ole vuosien 1998 ja 2000 välillä enää jatkunut. Huumeiden käyttöä koskeva erillistutkimus tehtiin Stakesin alkoholi- ja huumetutkimusryhmän Juomatapa 2000 -tutkimuksen yhteydessä. Kyselyyn vastasi 1 789 henkilöä, ja kohdejoukko edustaa 15-69-vuotiaita suomalaisia.

Ulla Toikkanen

Sähköiset potilastietojärjestelmät - osa telelääketiedettä

Sähköisen tiedonhallinnan työkalut ovat tuoneet uusia mahdollisuuksia tallentaa, siirtää ja hyödyntää potilaan hoidossa tarvittavaa tietoa. Uutta toimintatapaa on haettu saumattomien hoitoketjujen tarjoamista varten potilaalle (telelääketiede, sähköinen lähete, tiedon välitys aiemmista tutkimuksista kulloiseenkin hoitopaikkaan) sekä sairaaloiden kustannusten ja toiminnan järkeistämisen vuoksi (arkistotilan hallinta, järjestelevän henkilökunnan työajan käyttö).

Jarmo Reponen

Lääkärien elinikä Katsaus menneeseen ja uusia tutkimuksia

1800-luvun puolivälissä elettiin aikaa, jolloin lääketiede kehittyi nopeasti. Se näkyi myös siinä, että lääkärien työtä ruvettiin arvostamaan ja perustettiin lisää alan virkoja. Mutta palkka oli vaatimaton ja työ rasittavaa varsinkin maaseudulla. Lisäksi lääkärin työhön liittyi tarttuvien tautien aheuttamia riskejä. Toisaalta oli luonnollista, että lääkäreitä pidettiin asiantuntijoina, jotka osasivat torjua ja hoitaa omia vaivojaan. Oli siis odotettavissa, että heidän elinikänsä olisi huomattavan pitkä. Näin olikin, jos arvio perustuu lääketieteen historian maineikkaimpiin lääkäreihin.

Sakari A. Härö

Kuulohermon kasvain: toipuminen leikkauksen jälkeen

20.4.2001 Helsingin yliopisto

Hilla Levo

Kuinka ehkäistä laskimosiirteiden tukkeutumista?

27.4.2001 Helsingin yliopisto

Petteri Kauhanen

Seramidi, apoptoosin toisiolähetti

27.4.2001 Helsingin yliopisto

Juha Holopainen

ApoE-genotyypin yhteys varhaisiin ja edenneisiin ateroskleroosimuutoksiin

27.4.2001 Tampereen yliopisto

Erkki Ilveskoski

Ihonalaisen ja vatsaonteloon annettu insuliini dialyysihoidossa olevilla diabeetikoilla

27.4.2001 Tampereen yliopisto

Pasi Nevalainen