Vakavan raskauspahoinvoinnin, hyperemeesin ilmaantuvuus Suomessa on 1,3 prosenttia. Hyperemeesiraskauksista 60 prosenttia vaati useamman kuin yhden poliklinikkakäynnin tai sairaalahoitojakson. Nämä havainnot teki FM Miina Nurmi väitöstutkimuksessaan.

Hyperemeesin kokeneilla naisilla oli enemmän raskaudenkeskeytyksiä ja sterilisaatioita kuin verrokkihenkilöillä.

Hyperemeesiä mahdollisesti selittäviä tekijöitä löytyi vain vähän. Hedelmöityshoidot, monisikiöraskaus ja tyttösikiö olivat yhteydessä suurempaan hyperemeesiriskiin, raskaudenaikainen tupakointi puolestaan pienempään.

Hyperemeesi toistui 24 prosentissa aiempaa hyperemeesiraskautta seuranneista raskauksista, mutta toistumista ei voitu ennustaa taustatekijöiden perusteella.

Tutkimukseen valittiin naiset, joilla oli 2004–2017 vähintään yksi synnytys. Mukana oli 9 315 naista, joilla oli hyperemeesidiagnoosi vähintään yhdessä raskaudessa sekä verrokkihenkilöiksi 428 150 naista, joilla ei ollut diagnosoitu hyperemeesiä yhdessäkään raskaudessa.

Nopea hoitoon pääsy tärkeää

Normaaliin raskauspahoinvointiin verrattuna hyperemeesi on melko harvinainen ja huonosti tunnettu tila.

Hyperemeesin tunnistaminen on Nurmen mukaan tärkeää sekä oikean diagnoosin että hoitoon pääsyn ja hoidon onnistumisen varmistamiseksi.

– Olisi hienoa voida ennakoida, kuka sairastuu hyperemeesiin ja kuka ei, tai kenelle se tulee uudestaan seuraavassa raskaudessa ja kenelle ei. Mutta koska se ei ole osoittautunut mahdolliseksi, nopean hoitoon pääsyn ja hyvän hoidon merkitys korostuu entisestään. Tämä onkin keskeinen teema jatkotutkimuksissamme, Nurmi sanoo tiedotteessa .

FM Miina Nurmen väitöskirja Hyperemesis gravidarum. Incidence, recurrence, hospitalizations, outpatient care and effect on family planning tarkastetaan Turun yliopistossa 2. syyskuuta.