Potilastietojärjestelmissä on yhä paljon parannettavaa
Lääkärien kokemukset käytettävyydestä vuosilta 2010–2021
Lähtökohdat Terveydenhuolto, järjestelmätoimittajat sekä valtionhallinto ovat sijoittaneet paljon aikaa ja rahaa potilastietojärjestelmiin.
Menetelmät Lääkärien kokemukset järjestelmistä on tutkittu kyselytutkimuksilla vuosina 2010, 2014, 2017 ja 2021. Kokosimme yhteen tulokset yhdeksästä ydinväittämästä.
Tulokset Lääkärien tyytyväisyys potilastietojärjestelmiin parani seuranta-aikana vain hieman. Tekninen laatu koettiin vuonna 2021 aiempaa paremmaksi, mutta tyytyväisyys yhteenvetonäkymiin oli heikentynyt. Kolmannes vastaajista koki edelleen, että järjestelmien virheellinen toiminta voi vaarantaa potilasturvallisuuden. Vuoteen 2017 verrattuna järjestelmien arvioitiin tukevan rutiinitehtävien suorittamista ja tiedonvaihtoa aiempaa paremmin, mutta tyytyväisten osuus jäi edelleen matalaksi. Vuoden 2021 tuloksissa näkyy Apotin käyttöönoton negatiivinen vaikutus.
Päätelmät Vaikka lääkärien kokemukset olivat muuttuneet myönteisimmiksi, tietojärjestelmien käytettävyydessä on edelleen kehitettävää. Tutkimusperustainen seuranta on tärkeää. Sen avulla voidaan tuottaa tietojärjestelmistä tilannekuva ja ohjata niiden kehitystä.
Suomen terveydenhuollossa on monella toimijalla menossa jo toinen tai kolmas tietojärjestelmien sukupolvi.
Terveydenhuollon tietoteknologian ensimmäinen strategia julkaistiin vuonna 1995 (1), ja sitä on päivitetty vastaamaan 2000-luvun tarpeita (2,3). Perusterveydenhuollossa ensimmäinen potilastietojärjestelmä tuli käyttöön vuonna 1979 (4). Sairaaloissa digitalisaatio eteni vaiheittain (5,6).
Terveydenhuollon tieto- ja viestintäteknologian saatavuutta sekä käyttöastetta on seurattu valtakunnallisilla eKartta-kyselyillä vuodesta 2004 alkaen (6,7).
Kuvio 1 esittää keskeisimmät muutokset 1990-luvulta lähtien.
Järjestelmien käyttöönotto on vaatinut toimijoilta paljon resursseja. He ovat saaneet suoraa tukea valtiolta, ja valtio on tukenut työtä myös kehittämishankkeilla (8,9). Samaan aikaan on kehitetty kansallisia tietovarantoja ja tiedonvaihtopalveluita (10,11).
Sujuvan ja potilasturvallisen järjestelmän keskeinen edellytys on käytettävyys (12,13,14,15). Käyttäjäkokemuksia on kysytty Suomessa lääkäreiltä vuodesta 2010 alkaen (16,17,18,19). Vastaavia kyselyjä on toteutettu myös muissa maissa (20,21,22).
Kyselyt pohjautuvat käytettävyystutkimukseen (12,13,14,23) sekä tietojärjestelmien menestystekijöitä kuvaavaan malliin (23,24). EKartta- ja käyttäjäkokemuskyselyt olivat vuosina 2013–2023 osa Steps-hanketta, jonka tavoite oli tuottaa kansallista tietoa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmistä (9,25).
Tämä artikkeli kuvaa potilastietojärjestelmien kehitystä ja perustuu kymmenen vuoden aikana lääkäreille tehtyihin kyselyihin käyttäjäkokemuksista. Artikkelissa ei tarkastella yksittäisiä tuotemerkkejä.
Menetelmät
Aineistona olivat valtakunnalliset "Potilastietojärjestelmät lääkärin työvälineenä"-kyselyt vuosilta 2010, 2014, 2017 ja 2021 (16,17,18,19).
Kyselyt olivat sähköisiä. Ne lähtivät Lääkäriliiton rekisterissä oleville työikäisille lääkäreille, joiden sähköpostiosoite oli tiedossa. Kyselyistä poimittiin yhdeksän väittämää kuvastamaan järjestelmien kehitystä ja vaikutusta lääkärien työhön. Tulokset esitetään suorina jakaumina.
Tulokset
Lääkärien käyttäjäkokemusten kehitys näkyy kuvioista 2 ja 3. Vertailtavuuden helpottamiseksi vuodelta 2021 on tulokset myös ilman Apotti-järjestelmää. Sen käyttöönotto alkoi vuonna 2018.
Kokemukset järjestelmien vakaudesta ja nopeudesta huononivat vuoteen 2017 asti. Vuoden 2021 kyselyssä tyytyväisten osuus oli noussut selvästi. Kolmannes koki edelleen, että järjestelmien virheellinen toiminta voi vaarantaa potilasturvallisuuden. Osuus näyttää vakiintuneen.
Entä miten järjestelmät tukivat rutiinitehtäviä?
Tyytyväisten osuus laski vuoteen 2017 asti, mutta nousi vuoden 2021 kyselyssä.
Yhteenvetonäkymiin tyytyväisten osuus laski hieman, mutta niiden osuus, joilta yhteenvetonäkymät puuttuivat kokonaan, oli laskenut (v. 2010 43 %, v. 2021 24 %) (kuvio 2).
Organisaatioiden tiedonvaihto, lääkitystiedon saatavuus ja järjestelmien tuki lääkärin ja potilaan yhteistyölle arvioitiin vuonna 2021 aiempaa paremmaksi.
Tyytyväisten osuus jäi kuitenkin edelleen matalaksi (kuvio 3). Tyytyväisyys organisaation sisäiseen tiedonvaihtoon vaikuttaa huonontuneen.
Päätelmät
Potilastietojärjestelmiin tulee jatkuvasti uusia toiminnallisuuksia ja markkinoille uusia tuotemerkkejä. Muutosten vaikutuksia lääkärien työhön on tärkeä seurata systemaattisesti.
Keskeisiä järjestelmien tehokkuudelle ja käytettävyydelle ovat vakaus sekä nopeus. Käyttäjien kokemukset niistä näyttävät muuttuneen positiivisemmiksi vasta vuonna 2021.
Taustalla voi olla useita syitä: tietokoneet ja -verkot ovat kehittyneet, ohjelmistojen vakaus sekä suorituskyky ovat parantuneet ja käyttäjäpalautteeseen on reagoitu.
Lisäksi Kanta-palveluiden reseptikeskuksen ongelmat vuosina 2010–2014 heijastunevat kokemuksiin nopeudesta (26,27).
Yhteenvetonäkymät, joiden tavoitteena on tuottaa kokonaiskuva potilaan tilanteesta esimerkiksi ajan funktiona, nousivat vuoden 2010 kyselyssä keskeisiksi kehittämiskohteiksi (16). Ominaisuutta vailla olevien vastaajien määrä on laskenut (v. 2010 43 %, v. 2021 24 %), mutta tyytyväisten osuus on noussut vain vähän (9 %:sta 14 %:iin). Lääkärien vaatimustaso on luultavasti noussut, kun näkymät ovat yleistyneet ja kehittyneet. Kyselytulokset (17,18) ovat todennäköisesti myös vaikuttaneet järjestelmätoimittajiin korostamalla näkymien tärkeyttä.
Käytettävyys heijastuu käyttäjien tyytyväisyyden ja toimintatapojen lisäksi työn tehokkuuteen ja virheettömyyteen (12,13). Laajoissa järjestelmissä kaikkia toiminnallisuuksia ei tulisi tarjota kaikille. Järjestelmän tulee mukautua työn ominaispiirteisiin ja tarpeisiin.
Yli puolet vastaajistamme koki edelleen, ettei rutiinitehtävien suorittaminen potilastietojärjestelmän tukemana ole sujuvaa ja suoraviivaista. Tyytyväisten osuus oli vuoteen 2017 asti laskussa, mutta nousi vuonna 2021, jos analyysissä ei huomioitu Apottia. Osa parantuneista arvioista selittynee tottumuksella ja osaamisen lisääntymisellä.
Järjestelmä ovat todennäköisesti myös parantuneet. Kehittämistyö käytettävyyteen näyttää kuitenkin heijastuvan käyttäjäkokemuksiin hitaasti.
Kanta-palvelut ovat seuranta-aikana muuttaneet potilastietojärjestelmiä ja työnkulkuja (10). Ne ovat syöneet resursseja käytettävyyden kehittämisestä. Kannan ja potilastietojärjestelmien yhteensovittamiseen tulisi jatkossa kiinnittää enemmän huomiota, jotta tiedon yhteiskäyttö olisi saumatonta.
Organisaation sisäiseen tiedonvaihtoon tyytyväisten osuus on laskenut. Tämä selittyy pitkälti Apotilla ja lääkärien tarpeella hakea tietoa vanhoista järjestelmistä. On myös mahdollista, että muiden tuotemerkkien käyttäjät ovat alkaneet kaivata parempia integraatiota (28). Lisäksi joillain alueilla lainsäädäntö edelleen hankaloittaa tiedonkulkua sosiaali- ja terveydenhuollon välillä.
Organisaatioiden välistä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä lääkärit kokevat tietojärjestelmien tukevan enenevästi. Tyytyväisten osuus on edelleen matala.
Kokemukset lääkitystiedon saatavuudesta olivat vuonna 2021 varsin negatiivisia, vaikka sähköinen resepti on hieman parantanut tilannetta.
Samaa tuotemerkkiä alueellisesti käyttävät olivat vuoden 2014 aineiston analyysimme mukaan tiedonvaihtoon tyytyväisempiä kuin aluetietojärjestelmien käyttäjät (29). EKartta-tutkimuksen perusteella toiminnallisuudet kehittyivät 2010–2020 parhaiten sairaanhoitopiireissä, joissa oli yhteinen tietohallinto ja sama tuotemerkki kaikilla tasoilla (30).
Vaikka Kanta on käytössä, organisaatioiden väliseen tiedonvaihtoon käytettiin vuonna 2021 laajasti aluetietojärjestelmiä.
Tyytymättömyyttä niihin selittänee se, että monet järjestelmät eivät näytä Potilastiedon arkiston tietoja selkeästi. Tiedonhallintapalvelu, joka näyttää koosteita diagnooseista ja laboratoriotutkimuksista, ei myöskään ole vielä laajassa käytössä.
On myös mahdollista, ettei Kannan arkistorakenne tue riittävästi organisaatiorajat ylittävää hoitoa.
Lääkärin ja potilaan yhteistyöhön järjestelmien tuki vaikuttaa parantuneen, mutta edelleen vain neljäsosa pitää sitä hyvänä. Yksi syy on se, että kaksisuuntainen vuorovaikutus ammattilaisen ja potilaan välillä ei Kannassa onnistu. Organisaatiot ovat siksi hankkineet erillisiä asiointikanavia. Niitä käyttävät pääasiassa muut kuin lääkärit (31). Lääkärin näkökulma potilaan kirjaamien tietojen hyödynnettävyyteen lienee siksi jäänyt liian vähälle huomiolle.
Potilastietojärjestelmien keskeinen tavoite on potilasturvallisuuden parantaminen. Esimerkiksi lääkityksiin ja lääkkeenjakoon liittyviä virheitä onkin pystytty vähentämään (32,33).
Aiempien tutkimusten perusteella suurin osa vaaratilanteista on liittynyt yllättävään käyttökatkoon (34). Myös käytettävyysongelmat aiheuttavat vaaratilanteita (35,36). Näin siitä huolimatta, että tietojärjestelmien tulisi tarjota ehdotuksia tiedon syöttömuodoista, antaa varoituksia ja virheilmoituksia, joissa on ohjeet tilanteen korjaamiseksi (12).
Vuoden 2021 tuloksissa Apotin käyttäjät antoivat tässä muita negatiivisemmat arviot (22 % ilman Apottia vs. 34 % kaikki vastaajat).
Eri vuosien kyselyissä vastaajat edustavat varsin hyvin koko lääkärikuntaa (16,17,18,19), ja vastausprosentti on ollut korkeampi kuin sairaanhoitajille ja sosiaalialan korkeakoulutetuille (9,37) suunnatuissa kyselyissä. Myös kansainvälisesti lääkärikunnan vastaajamääriä (3 781–4 682) voidaan pitää korkeina (20,38).
On kuitenkin todennäköistä, että vastaajissa on yliedustettuna tietojärjestelmistä kiinnostuneet tai näihin kriittisesti suhtautuvat lääkärit.
Suomessa yli 10 vuoden ajan toteutettu seuranta on kansainvälisestikin ainutlaatuinen. Alun perin lääkäreille kehitettyyn ja sittemmin validoituun (23) käyttäjäkokemuskyselyyn pohjautuvia kyselyjä on räätälöitynä toteutettu sairaanhoitajille (39), sosiaalialan ammattilaisille (40,41) ja lähihoitajille (42). Lisäksi kyselyjä on hyödynnetty Pohjoismaisessa tutkijaverkostossa indikaattorien kehittämistyössä (21,43).
Lääkäreille kysely on tarkoitus toteuttaa seuraavan kerran vuonna 2025.
Kyselyyn sisällytetään silloin ajankohtaisia (44) teemoja, kuten etävastaanottojen toimivuus, kansalaisille suunnattujen palvelujen integraation vaikutukset, tietoturvauhat ja hyvinvointialuemuutos.
Lopuksi
Käytettävyyden ja käyttäjäkokemusten systemaattinen seuranta on tärkeää, jotta tietojärjestelmäpalveluista saadaan ajantasainen tilannekuva ja niiden kehitystä voidaan ohjata. Tutkimukseen perustuva palautekehä auttaa myös seuraamaan kansallisten strategioiden toteutumista.
Käytettävyydessä on paljon parannettavaa. Järjestelmien tulisi tarjota käyttäjille loogisesti ominaisuudet, jotka ovat keskeisiä heidän työtehtävilleen. Hyvä käytettävyys vaikuttanee siten työvoiman riittävyyteen.
Tietojärjestelmien kokonaisuus, johon kuuluu myös Potilastiedon arkisto, ei lääkäreiden kokemuksen mukaan tukenut organisaatioiden välistä tiedonvaihtoa riittävästi vuonna 2021.
Johanna Viitanen: Ei sidonnaisuuksia.
Jarmo Reponen: Apuraha (STM), Matkakorvaus (STM), palkkio osallistumisesta tutkimuksen toteutukseen (STM), luentopalkkiot (sosiaali- ja terveydenhuollon ATK-päivät), muu tuki (STM:n tuki Steps 3.0 -hankkeelle).
Tinja Lääveri: Työsuhde (Apotti Oy).
Peppiina Saastamoinen: Ei sidonnaisuuksia.
Tarja Heponiemi: Työsuhde (THL).
Tuulikki Vehko: Työsuhde (THL), muu tuki (STM:n tuki Steps 3.0 -hankkeelle).
Jukka Vänskä: Ei sidonnaisuuksia.
Tämä tiedettiin
• Sähköiset potilastietojärjestelmät ovat olleet laajassa käytössä terveydenhuollossa vuosikymmeniä.
• Käyttäjäkokemuksia on seurattu kansainvälisestikin erittäin vähän.
• Lääkärit ja muut sote-ammattilaiset ovat olleet järjestelmiinsä tyytymättömiä.
Tutkimus opetti
• Tietojärjestelmien käytettävyyden ja käyttäjäkokemusten systemaattinen seuranta on tärkeää kehityksen ohjaamiseksi.
• Käytettävyydessä on edelleen paljon kehitettävää.
• Käyttäjäkokemukset paranevat hitaasti.
- 1
- Sosiaali- ja terveysministeriö. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologian hyödyntämisstrategia. 1995. Työryhmämuistioita 27/1995.
- 2
- Coordination Group for international cooperation on eHealth. eHealth roadmap – Finland. Ministry of Social Affairs and Health (Sosiaali- ja terveysministeriö) 2007. urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-2286-0 (siteerattu 1.11.2023).
- 3
- Ministry of Social Affairs and Health (Sosiaali- ja terveysministeriö). Information to support well-being and service reneval – eHealth and e-social strategy 2020, 2015. urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3575-4 (siteerattu 1.11.2023)
- 4
- Hosia P. Finstar – a comprehensive information system for primary care. Scand J Prim Health Care 1984;2:163–6. doi.org/10.3109/02813438409017715
- 5
- Koskimies J. Sairaalatietojärjestelmien historiaa. Kirjassa: Saranto K, Korpela M, toim. Tietotekniikka ja tiedonhallinta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Porvoo: WSOY 1999;63–85.
- 6
- Reponen J, Kangas M, Hämäläinen P, Keränen N. Tieto- ja viestintäteknologian käyttö terveydenhuollossa vuonna 2014, Tilanne ja kehityksen suunta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Raportti 12/2015. ISBN 978-952-302-487-8. urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-486-1 (siteerattu 1.11.2023).
- 7
- Reponen J, Keränen N, Ruotanen R, Tuovinen T, Haverinen J, Kangas M. Tieto- ja viestintäteknologian käyttö terveydenhuollossa vuonna 2020. Tilanne ja kehityksen suunta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Raportti 11/2021. urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-771-5 (siteerattu 1.11.2023).
- 8
- Hyppönen H, Doupi P, Hämäläinen P, Ruotsalainen P. Kansallisten terveydenhuollon tietojärjestelmäpalvelujen arvioinnin suunnittelu. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Raportti 12/2015. Helsinki: Yliopistopaino. ISBN 978-952-245-146-0
- 9
- Vehko T, toim. E-health and e-welfare of Finland. Check Point 2022. Finnish Institute for Health and Welfare (THL), Report 6/2022. urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-891-0 (viitattu 1.11.2023)
- 10
- Jormanainen V. Large-scale implementation and adoption of the Finnish national Kanta services in 2010–2017: a prospective, longitudinal, indicator-based study. FinJeHeW 2018;10:381–95. doi.org/10.23996/fjhw.74511
- 11
- Jormanainen V, Parhiala K, Niemi A, Erhola M, Keskimäki I, Kaila M. Half of the Finnish population accessed their own data: comprehensive access to personal health information online is a corner-stone of digital revolution in Finnish health and social care. FinJeHeW, 2019;11:298–310. doi.org/10.23996/fjhw.83323
- 12
- Nielsen, J. Usability Engineering. San Diego: Morgan Kaufmann 2014. ISBN: 0-12-518406-9
- 13
- International Organization for Standardization. ISO 9241 Ergonomics of human-system interaction – Part 210: Human-centred design for interactive systems. 2019.
- 14
- Viitanen J, Hyppönen H, Lääveri T, Vänskä J, Reponen J, Winblad I. National questionnaire study on clinical ICT systems proofs: physicians suffer from poor usability. Int J Med Inform 2011;80:708–25.
- 15
- Middleton B, Bloomrosen M, Dente MA ym. Enhancing patient safety and quality of care by improving the usability of electronic health record systems: recommendations from AMIA. Journal of the American Medical Informatics Association 2013;20(e1):e2–8.
- 16
- Vänskä J, Viitanen J, Hyppönen H ym. Lääkärien arviot potilastietojärjestelmistä kriittisiä. Suom Lääkäril 2010;65;4177–83.
- 17
- Vänskä J, Vainionmäki S, Kaipio J, Hyppönen H, Reponen J, Lääveri T. Potilastietojärjestelmät lääkärin työvälineenä 2014: Käyttäjäkokemuksissa ei merkittäviä muutoksia. Suom Lääkäril 2014;69:3351–8.
- 18
- Saastamoinen P, Hyppönen H, Kaipio J, Lääveri T, Reponen J, Vainionmäki S, Vänskä J. Lääkärien arviot potilastietojärjestelmistä ovat parantuneet hieman. Suom Lääkäril 2018;34:1814–9.
- 19
- Saastamoinen P. Structure of the 2021 survey and comparison to earlier surveys. Raportissa: Vehko T. toim. E-health and e-welfare of Finland. Check Point 2022. Finnish Institute for Health and Welfare (THL), Raportti 6/2022. urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-891-0 (siteerattu 1.11.2023).
- 20
- Lloyd S, Long K, Alvandi AO, Di Donato J, Probst Y, Roach J, Bain C. A National Survey of EMR Usability: Comparisons between medical and nursing professions in the hospital and primary care sectors in Australia and Finland. Int J Med Inform 2021;154:p104535.
- 21
- Koch S, Vimarlund V, Harðardóttir GA ym. Nordic eHealth Research Network (NeRN). Executive summary of activities 2020 to 2022.
- 22
- Stüer T, Juhra C. Usability of electronic health records in Germany – An overview of satisfaction of university hospital physicians. German Medical Data Sciences 2022 – Future Medicine: More Precise, More Integrative, More Sustainable! 2022;90–7.
- 23
- Hyppönen H, Kaipio J, Heponiemi T ym. Developing the national usability-focused health information system scale for physicians: validation study. J Med Internet Res 2019;21:e12875.
- 24
- Delone W, McLean E. Information Systems Success: The Quest for the Dependent Variable. Inf Syst Res 1992;3:61–95.
- 25
- Vehko T, Ruotsalainen S, Hyppönen H toim. E-health and e-welfare of Finland: Check point 2018. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, raportti 7/2019. urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-326-7 (siteerattu 1.11.2023).
- 26
- Nenonen M. E-resepti tappaa ilon työstä. Suom Lääkäril 2013;68:2823–4.
- 27
- Moilanen L. E-reseptin hyväksyntä ja käyttäjätyytyväisyys eri käyttäjäryhmien näkökulmasta. Oulun yliopisto 2015. Pro gradu -tutkielma.
- 28
- Kenkimäki H, Keränen N, Haverinen J, Reponen J. EHR-connected specialty specific auxiliary systems in public specialized healthcare 2014–2020. FinJeHeW 2021;13:237–52.
- 29
- Hyppönen H, Reponen J, Lääveri T, Kaipio J. User experiences with different regional health information exchange systems in Finland. IJMI 2014;83:1–18.
- 30
- Haverinen J, Keränen N, Tuovinen T, Ruotanen R, Reponen J. eHealth Maturity in Finnish Public Health Care – National Development and Regional Differences: Survey Study. JMIR Medical Informatics 2022;10:e35612.
- 31
- Kyytsönen M, Vehko T, Jormanainen V, Aalto AM, Mölläri K. Terveydenhuollon etäasioinnin trendit vuosien 2013–2020 Avohilmon aineistossa. THL 2021. www.julkari.fi/handle/10024/141162 (siteerattu 1.11.2023)
- 32
- Shermock SB, Shermock KM, Schepel LL. Closed-loop medication management with an electronic health record system in U.S. and Finnish hospitals. Int J Environ Res Public Health 2023;20:6680. doi.org/10.3390/ijerph20176680
- 33
- Lindén-Lahti C, Kivivuori S-M, Lehtonen L, Schepel L. Implementing a new electronic health record system in a university hospital: The effect on reported medication errors. Healthcare 2022;10:1020. doi.org/10.3390/healthcare10061020
- 34
- Doupi P. Health Information Systems (HIS)-induced patient safety incidents – experiences of physicians in Finland. Eur J Public Health 2017;27:3. doi.org/10.1093/eurpub/ckx187.596
- 35
- Vuokko R, Vakkuri A, Palojoki S. Preliminary exploration of main elements for systematic classification development: Case study of patient safety incidents. JMIR Form Res 2022;6:e35474. doi.org/10.2196/35474
- 36
- Borycki EM, Kushniruk AW, Bellwood P, Brender J. Technology-induced errors. Methods Inf Med 2012;51:95–103.
- 37
- Viitanen J, Tyllinen M, Tynkkynen E, Lääveri T. Usability of information systems: Experiences of outpatient physicians, outpatient nurses, and open care social welfare professionals from three large cross-sectional surveys in Finland. IJMI 2022;165:104836.
- 38
- Garabedian PM, Rui A, Volk LA ym. A multiyear survey evaluating clinician electronic health record satisfaction. Appl Clin Inform 2023;14:632–43.
- 39
- Hyppönen H, Lääveri T, Hahtela N ym. Smart systems for capable users? Nurses’ experiences on patient information systems 2017. FinJeHeW 2018;10:30–59.
- 40
- Ylönen K, Salovaara S, Kaipio J ym. Sosiaalialan asiakastietojärjestelmissä paljon parannettavaa: Käyttäjäkokemukset 2019. FinJeHeW 2020;12:30–43. doi.org/10.23996/fjhw.88583
- 41
- Salovaara S, Ylönen K, Silén M, Viitanen J, Lääveri T, Hautala S. Social welfare professionals’ experiences on client information systems in 2020. FinJeHeW 2022;14:191–207. doi.org/10.23996/fjhw.113710
- 42
- Saranto K, Ikonen J, Koponen S, Kyytsönen M, Kinnunen U-M, Vehko T. Practical nurses’ experiences of client and patient information systems support for performance – cross-sectional study. FinJeHeW 2023;15:174–98. doi.org/10.23996/fjhw.125360
- 43
- Nøhr C, Faxvaag A, Tsai CH ym. Nordic eHealth Benchmarking. Nordic Council of Ministers, report 2020.
- 44
- Sosiaali- ja terveysministeriö. Digitalisaatiolla kestävää hyvinvointia ja terveyttä. Strategialuonnos, elokuu 2023. Saatavilla 18.10.2023. stm.fi/-/anna-palautetta-sosiaali-ja-terveydenhuollon-digitalisaation-ja-tiedonhallinnan-strategialuonnokseen (siteerattu 1.11.2023).
Usability of electronic health record systems needs improvements – physicians' experiences from 2010-21
Background The development of electronic health record systems (EHRs) has required financial and human resources from healthcare organizations, EHR vendors, as well as national authorities.
Methods Survey studies on physicians' experiences of EHRs were conducted in 2010, 2014, 2017, and 2021. This article reports the results of nine core statements.
Results Physicians' satisfaction with EHRs had only slightly improved during the years. Particularly technical quality was considered better in 2021 than before, however, the proportion of those satisfied with the summary views had decreased. One-third of respondents still had encountered situations with faulty system function possibly causing a serious adverse event for the patient. Compared to 2017, the EHR support for routine tasks and health information exchange were assessed better in 2021 than before, but the proportion of those satisfied remained low. The negative impact of the implementation of the Apotti system can be seen in the results of 2021.
Conclusions Although physicians' experiences had become somewhat more positive during 2010–2021, improvements are still needed in the usability of EHRs. Research-based monitoring of user experiences is important for providing a situational overview of health information systems and guiding development.
Johanna Viitanen, Jarmo Reponen, Tinja Lääveri, Peppiina Saastamoinen, Tarja Heponiemi, Tuulikki Vehko, Jukka Vänskä
