Paksusuolisyövän seulonta toi esiin tähystysten tarpeen

Paksusuolisyövän seulonnan tarkoituksena on havaita paksu- ja peräsuolisyövät jo varhaisvaiheessa. Tavoitteena on parantaa syöpäpotilaiden ennustetta sekä vähentää syöpiin liittyvää kuolleisuutta.

Euroopan unioni suosittelee jäsenmaitaan seulomaan suolistosyöpää 50–74-vuotiailta kansalaisiltaan (1). Suomessa seulonta käynnistyi maanlaajuisesti vuonna 2022, jolloin kohderyhmänä olivat 60-, 62-, 64-, 66- ja 68-vuotiaat miehet ja naiset. Seulonnan on tarkoitus laajentua koskemaan kaikkia 56–74-vuotiaita vuoteen 2031 mennessä.

Seulontaan kutsutaan kahden vuoden välein. Kutsutut saavat postitse seulonnassa käytettävän ulostetestin (ulosteen kvantitatiivinen immunokemiallinen veritesti (FIT)) sekä näytteenotto-ohjeet. Valmis ulostenäyte lähetetään seulontakeskukseen analysoitavaksi. Mikäli ulostenäytteen hemoglobiini on > 25 μg/g, henkilö kutsutaan paksusuolen tähystykseen. Seulontatähystykseen ei kutsuta niitä, joilla suoliston tilannetta kontrolloidaan säännöllisesti esimerkiksi tulehduksellisen suolistosairauden tai hoidetun suolistosyövän vuoksi.

Varsinais-Suomen hyvinvointialueella tähystykset järjestetään Tyksin gastroenterologian poliklinikalla. Hyvinvointialueen kunnat tekivät ennen seulontatoiminnan aloitusta päätöksen siirtää vastuun seulonnan järjestämisestä erikoissairaanhoidolle.

Kansainvälisen syöväntutkimuslaitoksen IARC:n suolistosyöpäseulontaa koskevan raportin mukaan suolistosyövästä johtuvaa kuolleisuutta voidaan seulonnan avulla vähentää merkittävästi, jopa 10–40 % (2). Myös Suomessa on jo ennen maanlaajuisen suolistosyöpäseulonnan käynnistymistä saatu tuloksia seulonnasta pilottihankkeen perusteella.

Seulontapilottiin osallistui noin 22 000 henkilöä, joista positiivisen ulostenäytteen sai 2,6 %. Syöpiä löydettiin yhteensä 37 ja edenneitä adenoomia eli syövän esiasteita yhteensä 116. Suomalaisten osallistumisprosentti (79,3 %) seulontapilottiin oli kiitettävä ja muihin Euroopan maiden suolistosyöpäseulontoihin verrattuna korkein. (3) 

Tutkimuksen tavoitteena oli analysoida seulontatähystysten löydöksiä. Syöpälöydösten osalta selvitettiin syövän sijainti paksusuolessa sekä hoitoon pääsyn kesto Varsinais-Suomen hyvinvointialueella. Lisäksi tutkimuksessa analysoitiin tähystystoimenpiteeseen liittyvien komplikaatioiden ilmenemistä ja veren hyytymiseen vaikuttavan lääkityksen vaikutusta komplikaatioriskiin.

Aineisto ja menetelmät

Tutkimukseen kerättiin Varsinais-Suomen hyvinvointialueelta suolistosyövän seulontaan 1.3.–16.9.2022 aikana osallistuneet henkilöt. Koko vuoden 2022 aikana seulontaan kutsuttiin yhteensä 30 990 henkilöä, joista 23 914 (77,2 %) osallistui antamalla ulostenäytteen. Tutkimallamme ajanjaksolla osallistujia oli 6 356.

Positiivisen ulosteen verinäytteen antoi 331 (5,2 %) henkilöä. Positiivisen tuloksen saaneista 261 (78,9 %) osallistui paksusuolen tähystykseen.

Tutkimusaineiston keräämiseen käytettiin REDCap-järjestelmää. Potilaista kirjattiin ikä, sukupuoli, toimenpiteen päivämäärä, tähystykseen liittyvät tiedot (esilääkitys, tyhjennyksen onnistuminen, tähystyksen ulottuvuus, rajoittavat tekijät, löydökset, tehdyt toimenpiteet, komplikaatiot), veren hyytymiseen vaikuttava lääkitys, kontrollitähystyksen ajankohta sekä myöhäiskomplikaatiot.

Tiedot kerättiin potilastietojärjestelmästä. Rekisteritutkimukselle haettiin sairaanhoitopiirin tutkimuslupa T216/22.

Tähystyslöydöksistä erityistä huomiota kiinnitettiin polyyppi- ja karsinoomalöydöksiin. Polyyppien osalta huomioitiin polyyppien lukumäärä, suurimman polyypin läpimitta sekä poistettujen polyyppien histologinen löydös patologis-anatomisen diagnoosin (PAD) perusteella. Polyyppien lukumääräksi kirjattiin joko 1–3, 4–10 tai yli 10 kappaletta. Suurimman polyypin läpimitaksi kirjattiin joko 0–5 mm, 5–10 mm, 10–20 mm tai yli 20 mm. Mikäli polyyppeja poistettiin 1–3, histologinen löydös kirjattiin 1–3 polyypista. Mikäli polyyppeja poistettiin 4–10 tai yli 10, histologinen löydös kirjattiin enintään viiden polyypin osalta.

Karsinoomalöydöksistä kirjattiin aika (päivissä) tähystyksestä gastrokirurgin vastaanotolle ja leikkaukseen, karsinooman pTNM-luokitus ja läpimitta, sekä leikkauksen jälkeisen neoadjuvanttihoidon tarve. Huomioitavaa on, että kaikkien karsinoomalöydösten osalta ei päädytty leikkaushoitoon.

Potilaan mahdollisesta veren hyytymiseen vaikuttavasta lääkityksestä kirjattiin käytössä oleva lääke ja annos sekä lääkityksen tauon pituus (päivissä) ennen toimenpidettä.

Myöhäiskomplikaatioiksi laskettiin 30 vuorokauden sisällä toimenpiteestä ilmenneet oireet/vaivat (vatsakipu, verenvuoto, kuume, anemisoituminen, perforaatio), joiden vuoksi potilas oli yhteydessä sairaalaan tai joutui sairaalahoitoon. Mikäli potilaalla ilmeni jokin edellä mainituista komplikaatioista, kirjattiin vielä sairaalahoidon kesto (päivissä).

Tulokset

Seulontatähystykseen osallistuneista (n = 261) miehiä oli 148 (56,7 %) ja naisia 113 (43,3 %). Seulonta kohdistui 60-, 62-, 64-, 66- ja 68-vuotiaisiin, joista tähystyksissä eniten edustettuina olivat 68-vuotiaat (26,4 %). Veren hyytymiseen vaikuttava lääkitys oli käytössä 30 potilaalla (11,5 %).

Suurimmalta osalta (n = 190; 73,4 %) seulontaan osallistuneista henkilöistä löydettiin polyyppeja, jotka poistettiin tähystyksen yhteydessä. Näistä potilaista yli puolella polyyppeja löytyi 1–3 kappaletta (n = 122; 64,6 %), noin kolmasosalla 4–10 kappaletta (n = 58; 30,7 %) ja lopuilla yli 10 kappaletta (n = 9; 4,8 %). Suurimman polyypin läpimitta oli enemmistöllä (30,1 %) 5–10 mm (taulukko 1). Polyyppilöydösten vuoksi yhteensä 101 (38,7 %) henkilölle varattiin kontrollitähystys, jonka ajankohdan mediaani oli kolme vuotta seulontatähystyksestä.

Polypektomianäytteen histologinen löydös kirjattiin yhteensä 510 muutoksesta. PAD-lausuntojen perusteella lähes puolet (47,3 %) polyypeista oli histologisesti matalan dysplasia-asteen tubulaarisia adenoomia (taulukko 2).

Seulonnan avulla syöpä löydettiin yhteensä 17 (6,5 %) potilaalta. Näistä yksi todettiin tietokonekerroskuvauksella ja muut tähystyksessä otetussa koepalassa.

Miehiä oli lievä enemmistö (58,8 %) syöpäpotilaista. Syöpälöydökset jakautuivat melko tasaisesti sekä nuorempien että vanhempien ikäryhmien kesken. Kaikki syövät, lukuun ottamatta yhtä maksamutkan (flexura hepatica) alueelta löytynyttä syöpää, löydettiin vasemmanpuoleisesta paksusuolesta tai peräsuolesta (taulukko 3).

Syöpälöydösten kohdalla tutkimuksessa kiinnitettiin huomiota aikaan, jonka kuluessa potilas pääsi seulontatähystyksen jälkeen gastrokirurgin vastaanotolle sekä leikkaukseen. Kaikkien syöpäpotilaiden (n = 17) tilanne arvioitiin gastrokirurgin vastaanotolla, mutta leikkaushoitoon päädyttiin 15 potilaan kohdalla. Vastaanotolle pääsi keskimäärin alle kuukaudessa (mediaani 20 päivää) ja leikkaukseen alle kahdessa kuukaudessa (mediaani 49 päivää). Tuloksissa huomioitavaa on, että osalle potilaista tehtiin muita toimenpiteitä ennen vastaanottoaikaa tai leikkausta.

Yhdelle potilaalle tehtiin seulontatähystyksen jälkeen uusi tähystystoimenpide, jonka vuoksi vastaanotolle pääsy kesti kauemmin (107 päivää). Kyseistä potilasta ei myöskään leikattu, sillä syöpämuutos saatiin poistettua radikaalisti toisen tähystyksen yhteydessä ja päädyttiin seurantalinjaan. Lisäksi yhdelle potilaalle tehtiin ennen paksusuolisyövän leikkausta munuaisresektio, jonka vuoksi leikkauksen ajankohta oli keskimääräistä pidempi (88 päivää). 

Veren hyytymiseen vaikuttava lääkitys oli käytössä 30 henkilöllä. Yleisin käytössä oleva lääke oli asetyylisalisyylihappo (n = 13; 43,3 %) (taulukko 4). Keskimääräinen lääkityksen tauon pituus ennen tähystystoimenpidettä oli 0,8 päivää (vaihteluväli 0–2). 

Tutkimuksessa selvitettiin myös veren hyytymiseen vaikuttavan lääkityksen vaikutusta verenvuotokomplikaatioihin. Komplikaatioksi tutkimuksessa katsottiin tilanne, jossa vuoto ei ollut endoskooppisesti hallittavissa. Potilailla, joilla oli käytössä veren hyytymiseen vaikuttava lääkitys, ei ilmennyt vuotokomplikaatioita toimenpiteen aikana tai sen jälkeen. 

Kaikista seulontatähystyksistä ainoastaan yhdellä potilaalla (n = 1; 0,4 %) ilmeni tähystyksen yhteydessä komplikaatio. Kyseessä oli pieni suolen puhkeama, joka todettiin ja suljettiin tähystyksen aikana eikä potilaalle koitunut komplikaatiosta pitkäaikaisempaa haittaa.

Lisäksi vain yksi potilas (n = 1; 0,4 %) otti yhteyttä sairaalaan 30 vuorokauden sisällä toimenpiteestä ja hakeutui päivystykseen kuumeen vuoksi. Potilaalla ei ollut muita tutkimuksessa huomioituja oireita tai löydöksiä, kuten vatsakipua, verenvuotoa tai anemisoitumista. Hän kotiutui päivystyksestä saman päivän aikana.

Päätelmät

Paksusuolisyöpälöydöksiä oli tutkimassamme aineistossa yhteensä 17 (6,5 % tähystetyistä). Tutkimallamme ajanjaksolla suolistosyövän ilmaantuvuus oli seulontaan osallistuneiden varsinaissuomalaisten (n = 6 356) keskuudessa 267,5/100 000.

Suolistosyövän seulonnasta on muualla Euroopassa saatu lähes vastaavia tuloksia. Alankomaissa ensimmäisen seulontavuoden (2014) aikana seulontatähystykseen osallistui 31 759 henkilöä, joiden joukosta syöpiä löydettiin yhteensä 2 483 (7,8 %) (4).

Tanskassa syöpälöydösten osuus seulontatähystyksistä oli miehillä 6,3 % ja naisilla 5,1 % (5). Siellä paksusuolisyövän ilmaantuvuuden havaittiin olevan seulottujen joukossa noin kaksinkertainen ei-seulottuun väestöön verrattuna (339,4/100 000 vs. 169,6/100 000. Lisäksi syövän esiasteita löydettiin ei-seulottuihin verrattuna lähes kolminkertaisesti (6).

Varsinaissuomalaisten seulottujen syöpälöydöksistä lähes kaikki olivat vasemmanpuoleisen paksusuolen tai peräsuolen syöpiä. Vastaavia löydöksiä tulee esiin myös muissa Euroopassa tehdyissä tutkimuksissa.

Alankomaissa seulonnan avulla löydetyt syövät sijaitsivat todennäköisemmin paksusuolen vasemmalla puolella verrattuna kliinisesti löydettyihin syöpiin (7). Sloveniassa seulonnan avulla löydetyistä paksusuolisyövistä jopa 80 % oli vasemmanpuoleisen paksusuolen tai peräsuolen syöpiä (8). Mielenkiintoista on, löytääkö käytössä oleva seulontamenetelmä enemmän vasemmanpuoleisia ja distaalisia syöpiä.

Käytössä olevaa seulontamenetelmää voidaan pitää turvallisena tapana seuloa suolistosyöpää. Kokeneiden tekijöiden suorittamana komplikaatioiden ilmeneminen tähystyksen aikana tai sen jälkeen on harvinaista. Tutkimassamme kohderyhmässä ainoastaan yhdellä potilaalla ilmeni tähystyksen aikainen komplikaatio, joka sekin todettiin ja hoidettiin tähystyksen aikana aiheuttamatta potilaalle pitkäaikaisempaa haittaa. 

Komplikaatioiden vähäisyys tulee esiin myös muissa tutkimuksissa. Sloveniassa vuosien 2009–2014 aikana tehdyissä yli 44 000 seulontatähystyksessä vakavampia komplikaatiota ilmeni yhteensä vain 59, ja näistäkin operatiivista hoitoa vaati vain 17 (8). Lisäksi eräässä vuonna 2017 julkaistussa systemaattisessa katsauksessa todettiin seulontatähystysten aiheuttaman vakavan verenvuodon riskin olevan 0,8/1 000 ja perforaatioriskin 0,07/1 000 (9).

Tutkimassamme aineistossa veren hyytymiseen vaikuttavalla lääkityksellä ei havaittu olevan vaikutusta tähystyksen aikana tai sen jälkeen ilmenevään vuotoriskiin.

Seulonnan järjestäminen vaatii resursseja hyvinvointialueilta. Tyksin gastroenterologian poliklinikan toimipisteissä seulontatähystyksiä teki tutkimallamme ajanjaksolla kuusi kokenutta gastroenterologian erikoislääkäriä. Lisäksi toiminnan käynnistyessä saatiin yksi uusi apulaisylilääkärin virka ja kolme hoitajan toimea.

Pisimmillään viive positiivisen ulostenäytteen antamisesta seulontatähystykseen oli syksyllä 2022 noin kaksi kuukautta, mutta tällä hetkellä tähystysaikaa tarjotaan noin neljän viikon päähän. Seulottava kohderyhmä laajenee vuosittain uusiin ikäryhmiin, jolloin tähystettävien määrä tulee kasvamaan. Tähystysten määrää lisäävät myös jo seulontaan osallistuneiden kontrollitähystykset.

Mikäli seulontatähystyksessä havaitaan syövälle altistavia muutoksia, seurataan suoliston tilannetta kontrollitähystyksin kansallisen seurantasuosituksen mukaisesti. Jos syöpää tai sen esiasteita ei havaita, henkilö kutsutaan uudelleen seulontaan kuuden vuoden kuluttua. 

Tutkimassamme aineistossa seulontatähystykseen osallistuneiden joukosta noin 39 %:lle varattiin kontrollitähystys kolmen vuoden päähän. Tähystysresurssien priorisoiminen vaatii tulevaisuudessa kansallista keskustelua.

Tutkimuksen vahvuutena voidaan pitää aineiston edustavuutta. Tulosten voidaan olettaa kuvaavan hyvin varsinaissuomalaista väestöä. Kaikki Varsinais-Suomen hyvinvointialueen seulontatähystykset tekivät Tyksin gastroenterologian poliklinikan toimipisteiden kokeneet gastroenterologit, sillä alueen kunnat tekivät päätöksen seulontatutkimusten tekemisestä erikoissairaanhoidossa.

Tutkimuksen heikkoutena voidaan pitää sitä, että seulonnan alkaessa Varsinais-Suomen hyvinvointialueella seulottujen potilaiden määrä jäi melko vähäiseksi ensimmäisen kuuden kuukauden aikana ja muutama positiivisen ulostenäytteen saanut henkilö hakeutui yksityiselle jatkotutkimuksiin. Käytössä olevia resursseja rajoittivat myös hoitohenkilökunnan työtaistelut sekä kesäajan sulut.

Lue lisää: Suolistosyövän seulonta toimii