Myrkytyskuolemien kokonaismäärä pienenee – huumemyrkytyksiä edelleen paljon
Lähtökohdat Alkoholiin, lääkkeisiin, huumeisiin ja muihin myrkkyihin liittyviä tilastoja on tehty oikeuslääketieteelliseen kuolemansyyn selvittämiseen liittyvien oikeuskemiallisten tutkimusten pohjalta vuosikymmenten ajan.
Menetelmät Tutkimuksessa tarkasteltiin vuosina 2018–2022 oikeuskemiallisen tutkimuksen läpikäyneitä vainajatapauksia.
Tulokset Myrkytyskuolemien vuosittainen kokonaismäärä väheni tutkimusjaksolla 756:sta 592 tapaukseen. Erityisesti yli 45-vuotiaiden alkoholimyrkytysten määrä väheni. Lääkkeiden ja huumeiden päihdekäyttöön liittyvien myrkytyskuolemien määrä on kasvanut merkittävästi 2000-luvun alusta mutta pysyi viime vuosina melko tasaisena ollen noin 200 vuosittain. Muuntohuumeiden merkitys huumekuolemissa oli vähäinen. Muuhun kuin päihdekäyttöön liittyvien lääkemyrkytysten määrä pieneni erityisesti itsemurhien vähetessä. Palokaasu- tai muiden myrkytysten määrässä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Palokaasumyrkytyksen uhreista suuri osa oli kuollessaan päihtyneitä.
Päätelmät Suomalainen myrkytyskuolema muistuttaa enenevässä määrin eurooppalaista: alkoholin sijaan pääosassa ovat huumeet. Tappavin huume on meillä kuitenkin heroiinin sijaan buprenorfiini.
Myrkytyksessä peruuttamaton kuolemaan johtava tapahtumasarja alkaa yleensä otetun huumeen, lääkkeen tai muun myrkyn aiheuttamalla aivojen tai sydämen toimintahäiriöllä. Se johtaa hengitystoiminnan lamaantumiseen, minkä seurauksena aivot eivät saa happea. Usein hapenpuute johtaa kouristamiseen ja tämä taas aspiraatioon (1).
Myrkytyskuolema voi olla tapaturma, itsemurha, henkirikos tai kuolemanluokaltaan epäselvä, tai se voi liittyä lääketieteelliseen hoitoon.
Vuonna 2021 Suomessa tehtiin oikeuslääketieteellinen kuolemansyyn selvittäminen 14 %:lle kaikista vainajista. Näistä noin 76 %:ssa tehtiin myös oikeuskemiallinen tutkimus. Suomessa oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvittämisen osuus on kansainvälisesti vertaillen suuri, mikä mahdollistaa laadukkaat kuolemansyytilastot ja oikeuskemiallisiin tutkimuksiin perustuvan epidemiologisen tutkimuksen.
Tarkastelemme vuosina 2018–2022 tapahtuneita myrkytyskuolemia ja vainajista todettuja päihdekäyttöön liittyviä huume- ja lääkeainelöydöksiä verraten saatuja tuloksia aiempien vuosien tuloksiin.
Aineisto ja menetelmät
Tutkimusaineisto poimittiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylläpitämän oikeuskemialliset tutkimukset -aineiston tiedoista, jotka sisälsivät laboratoriotulosten ohella demografisia tietoja vainajasta sekä oikeuslääkärin laatiman kuolintodistuksen tietoja, kuten esimerkiksi kuolemansyyn, kuolemanluokan ja lyhyen tapahtumakertomuksen.
Tutkimukselle on myönnetty lupa tietojen saamiseksi salassa pidettävistä asiakirjoista THL:n päätöksellä THL/1922/6.02.00/2017.
Myrkytyskuolemia tarkasteltiin seuraavissa aineryhmissä: alkoholit, lääkkeet ja huumeet, palokaasut sekä muut myrkyt. Kirjoittajat arvioivat aineiden päihdekäytön laboratoriotulosten ja muiden tietojen perusteella. Päihdekäyttötapauksiksi määriteltiin tapaukset, joissa todettiin joko laittomia huumeita tai dokumentoitua lääkkeiden päihdekäyttöä.
Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen (EMCDDA) määritelmän mukaisesti yksinomaan rauhoittavien aineiden aiheuttamia myrkytyskuolemia ei laskettu huumemyrkytyskuolemiksi, vaikka myrkytyksen aiheuttajia olisikin käytetty päihtymystarkoituksessa.
Myrkytyskuoleman yhteydessä oikeuslääkärin tulee kuolemansyytä kirjatessaan määritellä myrkytyksen aiheuttaneet aineet. Aineista tärkein kirjataan ensimmäiseksi. Suomessa myrkytyskuolemat tilastoidaan tämän tärkeimmän löydöksen mukaan.
Tulokset
Myrkytyskuolemien kokonaismäärän kehitys on esitetty kuviossa 1 a ja eri myrkytystyyppien määrät vuosittain taulukossa 1.
Alaikäisiä myrkytyskuoleman uhreja oli tutkimusajanjaksolla 39. Alaikäisistä kolme oli henkirikoksen uhreja, neljä myrkyttämällä itsemurhan tehneitä ja viisi häkämyrkytykseen kuolleita. Kaikkiaan 29 alaikäisten kuolemista liittyi huumeiden tai lääkkeiden päihdekäyttöön.
Kuolemaan johtaneista alkoholimyrkytyksistä yli 80 % tapahtui 45-vuotiaille tai sitä vanhemmille henkilöille. Alle 45-vuotiaiden ikäryhmässä alkoholimyrkytyskuolemien määrä pysyi tutkimusajanjaksolla jokseenkin tasaisena, mutta 45-vuotiaiden ja sitä vanhempien ryhmässä alkoholimyrkytyskuolemien määrä väheni vuodesta 2018 vuoteen 2022 kaikkiaan 55 %.
Metanolin aiheuttamia myrkytyskuolemia tapahtui kaikkina muina vuosina paitsi vuonna 2022. Valtaosa metanolimyrkytyksistä oli tapaturmaisia. Etyleeniglykoli aiheutti vuosittain yhdestä kahdeksaan myrkytyskuolemaa. Niistäkin valtaosa oli tapaturmaisia (liitetaulukko 1).
Lääkkeiden ja huumeiden aiheuttamien myrkytyskuolemien kokonaismäärä pysyi muutaman viime vuoden ajan lähes samalla tasolla (kuvio 1 a). Ryhmän sisällä havaittiin kuitenkin eroja: huumemyrkytyskuolemien määrä kasvoi ja muiden kuin päihdekäyttöön liittyvien lääkemyrkytysten määrä pieneni (kuvio 1 b).
Lääke- ja huumemyrkytyskuoleman tärkeimpänä löydöksenä olivat useimmiten kipu- ja korvaushoitolääkkeenä käytetty buprenorfiini ja muut opioidit, kuten oksikodoni ja tramadoli (taulukko 2). Myös amfetamiiniryhmän aineet olivat usein myrkytyskuoleman tärkeimpänä löydöksenä. Amfetamiinin aiheuttamia myrkytyskuolemia oli 6–14, metamfetamiinin 0–2 ja metyleenidioksimetamfetamiinin (MDMA) aiheuttamia 3–7 vuosittain.
Taulukossa 3 on esitetty merkittävimpiin päihdekäytössä oleviin aineisiin liittyvien löydösten määrä vainajissa. Heroiinia todettiin 0–5 kertaa ja kokaiinia 26–36 kertaa vuodessa. Uusia psykoaktiivisia aineita (”muuntohuumeita”) todettiin tutkimusajanjaksolla 289 kertaa yhteensä 185 tapauksessa.
Bentsodiatsepiiniryhmään lukeutuvista muuntohuumeista todettiin eniten flualpratsolaamia, etitsolaamia ja bromatsolaamia. Stimulanttiryhmän aineista todettiin eniten voimakkaita katinoneja alfa-PVP:tä (alfa-pyrrolidiinivalerofenoni), alfa-PHP:tä (alfa-pyrrolidiiniheksanofenoni) ja alfa-PHiP:tä (alfa-pyrrolidiini-isoheksafenoni), vuonna 2022 jopa 30 vainajasta. Lisäksi erityisesti vuonna 2021 todettiin paljon fluorimetamfetamiinia.
Tutkimusajanjaksolla oli neljä fentanyylijohdannaisiin liittyvää kuolemaa, kaikki vuonna 2018. Furanyylifentanyyliin ja karfentaniiliin liittyi kumpaankin yksi tapaus ja syklopropyylifentanyyliin kaksi tapausta. Vuonna 2021 oli lisäksi yksi isotonitatseeniin liittyvä kuolema.
Suurin osa häkään ja muihin palokaasuihin liittyvistä myrkytyskuolemista tapahtui tulipaloissa (liitetaulukko 2). Kaikista palokaasumyrkytyksen uhreista 52 %:lla todettiin alkoholia veressä. Vähintään 1 ‰:n humalatila oli 41 %:lla kaikista palokaasumyrkytyksen uhreista.
Muihin kategorioihin kuulumattomia myrkytyskuolemia tapahtui vuosittain muutamia (taulukko 1), ja niistä suurin osa oli itsemurhia. Useat tämän ryhmän myrkytyskuolemat aiheutuivat erilaisten kaasujen, kuten heliumin tai typpikaasun, hengittämisestä. Joukossa oli myös esimerkiksi saippuan, strykniinin ja natriumnitriitin nauttimisesta aiheutuneita myrkytyksiä.
Päätelmät
Myrkytyskuolemien kokonaismäärä on Suomessa pienentynyt vuodesta 2006 alkaen (2). Kaikkiaan myrkytyskuolemien vuosittainen kokonaismäärä pieneni viiden vuoden tutkimusajanjaksolla 22 % ollen vuonna 2022 ensimmäistä kertaa 2000-luvulla alle 600. Merkittävimpänä tekijänä laskussa on ollut alkoholimyrkytyskuolemien voimakas väheneminen (3).
Tutkittavana ajanjaksona vuodesta 2018 vuoteen 2022 alkoholimyrkytyskuolemien määrä lähes puolittui. Alkoholimyrkytysten määrän on todettu seurailevan varsin suoraviivaisesti alkoholin kokonaiskulutusta, joka samoin on pääsääntöisesti vähentynyt vuodesta 2007 alkaen (4).
Alkoholi aiheuttaa kuitenkin edelleen merkittävän osan työikäisten kuolemista erityisesti sairauskuolemina (5), minkä vuoksi kulutuksen laskevan trendin jatkumista on tärkeä pyrkiä ylläpitämään käytön vähentämistä tukevin yhteiskuntarakentein.
Tilastoja vainajien oikeuskemiallisista tutkimuksista on julkaistu jo yli sadan vuoden ajalta. Sinä aikana analytiikassa on luonnollisesti tapahtunut monia kehitysaskeleita (6). Märkäkemialliset menetelmät suurten kudosnäytteiden tutkimisessa ovat historiaa, ja nykyään alle gramman näytemäärästä voidaan massaspektrometrisesti seuloa ja kvantitoida satoja aineita.
Käytetyissä menetelmissä tai kuolemansyyn selvittämisen prosesseissa ei kuitenkaan viimeisten 20 vuoden aikana ole tapahtunut mitään sellaisia muutoksia, jotka selittäisivät havaittuja trendejä myrkytyskuolemien tai löydösten määrissä.
Toisin kuin alkoholimyrkytysten määrä, vainajista todetut huumausainelöydökset ja lääkkeiden päihdekäyttöön liittyvät löydökset ovat lisääntyneet 2000-luvulla. Tämän voidaan katsoa viittaavan huumausaineiden ja lääkkeiden päihdekäytön lisääntymiseen väestötasolla. Myös muut indikaattorit, kuten väestökyselyt ja huumeiden ongelmakäytön arvio, ovat osoittaneet huumeiden käytön lisääntyneen Suomessa (7,8).
Käytön lisääntyessä on selvää, että myös haitat lisääntyvät – äärimmäisenä haittana myös kuolemat. Tästä on osoituksena se, että huumeiden ja lääkkeiden päihdekäyttöön liittyvien myrkytysten määrä on yli kaksinkertaistunut vuoden 2000 alusta.
Muut kuin päihdekäyttöön liittyvät myrkytykset ovat sen sijaan vähentyneet merkittävästi viimeisten 15 vuoden aikana, mikä liittyy erityisesti myrkyttämällä tehtyjen itsemurhien määrän pienenemiseen. Itsemurhat ovat ylipäätään vähentyneet Suomessa 2000-luvulla merkittävästi (9).
Tämän tutkimuksen tarkasteluajanjaksolle osui niin yksilöitä kuin yhteiskuntaakin koetellut koronapandemia. Pandemian ensimmäisen aallon aikana alkoholin kulutuksen todettiin vähentyneen oletettua enemmän. Vähentymistä tapahtui erityisesti matkustajatuonnin pysähtymisen ja anniskelupaikkojen sulkeutumisen takia (10).
Vainajien oikeuskemiallisissa määrityksissä havaittiin pandemian alkuvaiheessa merkittävimpien huumeiden löydösmäärien merkittävää kasvua (11), ja vuonna 2020 myös huumemyrkytysten määrä kasvoi. Vaikuttaa siltä, että monen haittoja vähentävän toiminnon supistettua toimintaansa koronarajoitusten alkaessa päihteitä käyttävät henkilöt käyttivät aiempaa enemmän huumeita, mikä johti myös kuolemien lisääntymiseen.
Suomessa huumemyrkytyksissä on vuosikymmenten ajan merkittävimpänä kuoleman aiheuttajana ollut buprenorfiini (12), toisin kuin muissa Pohjoismaissa tai Baltiassa. Buprenorfiinin aiheuttama myrkytyskuolema tapahtuu usein viiveellä, tunteja aineen annostelun jälkeen. Monesti sen keskushermostoa lamaava vaikutus saattaa johtaa kuolemaan vasta unen aikana, jolloin keskushermosto on muutenkin luonnollisella tavalla rauhoittuneessa tilassa (13). Aiemman tutkimuksen mukaan buprenorfiinimyrkytys on yleensä sekamyrkytys, joista peräti 94 %:ssa todettiin bentsodiatsepiineja (14).
Oksikodonin merkityksen lisääntyminen huumekuoleman tärkeimpänä löydöksenä herättää huolta, onhan aine ollut keskeisenä tekijänä Pohjois-Amerikan opioidikriisin alkuvaiheessa. Suomessa väärinkäytetty oksikodoni lienee peräisin sekä hoidosta että salakuljetettuna buprenorfiinin tavoin ulkomailta. Aineen päihdekäyttöpotentiaali onkin tärkeä huomioida kipua hoidettaessa (15).
Myös parasetamolin aiheuttamien myrkytyskuolemien määrä on vuosi vuodelta kasvanut. Tutkimusajanjakson parasetamolimyrkytyksistä 38 % oli tapaturmaisia, mikä herättää kysymyksen, onko suurten parasetamoliannosten vaarallisuus riittävästi kansalaisten tiedossa.
Uudet synteettiset opioidit ovat maailmalla aiheuttaneet suuren määrän myrkytyskuolemia. Erityisen hankala tilanne on Yhdysvalloissa, missä varsinkin laittomasti valmistetun fentanyylin ja fentanyylijohdannaisten aiheuttamien myrkytyskuolemien määrä on kasvanut huimiin lukemiin (16).
Myös Euroopassa nämä aineet ovat aiheuttaneet kuolemia, erityisesti Ruotsissa ja Baltian maissa. Muutamia fentanyylijohdannaisiin liittyviä kuolemia on ollut myös Suomessa (2).
Viime vuosina huumemarkkinoille ovat tulleet erittäin voimakkaat bentsimidatsoliryhmän opioidit (nitatseenit). Myös näitä on todettu Euroopassa eniten Baltian maissa, mutta muutamia yksittäisiä tapauksia myös Suomessa. Sen sijaan muualla melko yleisesti päihdekäytössä olevia synteettisiä kannabinoideja ei edelleenkään Suomessa tavata merkittävässä määrin.
Edelliseen myrkytyskuolemakatsaukseen (2) verrattuna vuosina 2018–2022 tapahtui keskimäärin vähemmän palokaasumyrkytyksiä (2018–2022 keskimäärin 53 kuolemaa, 2014–2017 keskimäärin 76 kuolemaa vuosittain). Sähkön hinnannousun mukanaan tuoma pelko tulisijojen käyttöön liittyvien haittojen lisääntymisestä ei vaikuta toteutuneen, koska vuonna 2022 ei nähty piikkiä palokaasumyrkytyksissä (taulukko 1).
Alaikäisten myrkytyskuolemia tapahtui sen sijaan enemmän vuosina 2018–2022 kuin aiemmassa katsauksessa (39 kuolemaa vuosina 2018–2022, 22 kuolemaa vuosina 2014–2017). Merkittävin tekijä tässä muutoksessa oli alaikäisten päihteiden käyttöön liittyvien myrkytyskuolemien lisääntyminen.
Erityisesti alle 25-vuotiaiden päihdekäyttöön liittyvien myrkytysten määrä kasvoi vuonna 2018 aiempaa suuremmaksi (17). Kun aiemmin 2000-luvulla nuorten huumemyrkytyskuolemia on ollut 18–36 vuosittain, vuodesta 2018 lähtien luku on ollut 50 tai enemmän.
Vaikka jokainen tapaturmainen huumemyrkytyskuolema on tragedia ja lähtökohtaisesti estettävissä, ovat nuorten kuolemat erityisen huolestuttavia, koska menetettyjen elinvuosien määrä on suuri. Huumekuolemien ehkäisyn asiantuntijatyöryhmä on esittänyt useita tutkittuun tietoon perustuvia toimenpide-ehdotuksia, joilla huumekuolemia olisi mahdollista vähentää (18).
Suomalainen myrkytyskuolema on muuttunut muutamassa kymmenessä vuodessa alkoholimyrkytysten ja lääke- ja häkäitsemurhien dominoimasta pohjoisesta kuriositeetista (19) eurooppalaistyyppiseksi huumekuolemaksi (20), jossa kotoperäistä on kuitenkin buprenorfiinin määräävä osuus.
LIITETAULUKKO 1. Alkoholien aiheuttamat myrkytyskuolemat vuosina 2018–2022LIITETAULUKKO 2. Palokaasujen aiheuttamat myrkytyskuolemat sisältäen itsemurhat
Pirkko Kriikku: Luentopalkkiot (Päihdelääketieteen yhdistys), muu (Duodecim: palkkio erikoistoimittajana toimimisesta, EMCDDA: palkkio osallistumisesta EMCDDA:n riskinarviointiin).
Ilkka Ojanperä: Johtokunnan/hallituksen jäsenyys (Alkoholitutkimussäätiö), luentopalkkiot (Suomen kliinisen kemian erikoislääkäriyhdistys), lisenssitulot ja tekijänpalkkiot (Duodecim), muu (Hus-yhtymä: kokouspalkkio).
- 1
- Goebeler S, Kriikku P. Odottamaton myrkytyskuolema vuodeosastolla. Duodecim 2022;138:1257–60.
- 2
- Kriikku P, Ojanperä I. Alkoholimyrkytyskuolemat ovat vähentyneet, huumekuolemat eivät. Suom Lääkäril 2020;3:126–30.
- 3
- Kriikku P, Ojanperä I. Significant decrease in the rate of fatal alcohol poisonings in Finland validated by blood alcohol concentration statistics. Drug Alcohol Depend 2020;206:107722.
- 4
- THL Tilastoraportti 20/2023. Alkoholijuomien kulutus 2022. urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023050842120
- 5
- THL Raportti 7/2022. Vuonna 2018 voimaan tulleen alkoholilain jälkiarviointi. urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-893-4
- 6
- Hämäläinen R, Oikeuskemiallisista tutkimuksista Suomessa viimeisten 50:n vuoden aikana. Duodecim 1929;5:392–402.
- 7
- Karjalainen K, Hakkarainen P, Salasuo M. Suomalaisten huumeiden käyttö ja huumeasenteet 2022. Tilastoraportti 15/2023. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2023. urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023041236168 (siteerattu 2.10.2023).
- 8
- Rönkä S, Ollgren J, Alho H ym. Amfetamiinien ja opioidien ongelmakäytön yleisyys Suomessa vuonna 2017. Duodecim 2020;136:927‒35.
- 9
- Isometsä E. Itsemurhien ehkäisy eilen, tänään, huomenna. Duodecim 2022;138:1937–9.
- 10
- Mäkelä P, Ylöstalo T, Warpenius K, Karlsson T, Jääskeläinen M, Ståhl T. Koronaepidemian vaikutukset suomalaisten alkoholinkulutukseen – kokonaisarvio kevään ja kesän 2020 muutoksista. Tutkimuksesta tiiviisti 30/2020. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-556-8
- 11
- Mariottini C, Ojanperä I, Kriikku P. Increase in drugs‐of‐abuse findings in post‐mortem toxicology due to COVID‐19 restrictions – First observations in Finland. Drug Test Anal 2021;13:867–70.
- 12
- Kriikku P, Häkkinen M, Ojanperä I. High buprenorphine-related mortality is persistent in Finland. Forensic Sci Int 2018;291:76–82.
- 13
- Nagappa M, Weingarten TN, Montandon G, Sprung J, Chung F. Opioids, respiratory depression, and sleep-disordered breathing. Best Pract Res Clin Anaesthesiol 2017;31:469–85.
- 14
- Mariottini C, Kriikku P, Ojanperä I. Concomitant drugs with buprenorphine user deaths. Drug Alcohol Depend 2021;218:108345.
- 15
- Häkkinen M, Särkilä H, Stenius-Ayoade A, Putkonen H. Lääkkeiden väärinkäytön tunnistaminen ja hoito. Duodecim 2023;139:541–6.
- 16
- Ayoo K, Mikhaeil J, Huang A, Wąsowicz M. The opioid crisis in North America: facts and future lessons for Europe. Anaesthesiol Intensive Ther 2020;52:139–47.
- 17
- Kriikku P, Häkkinen M, Ojanperä I. Huumemyrkytyskuoleman uhreista yhä useampi on alle 25-vuotias: myös nuori voi hyötyä opioidikorvaushoidosta. Duodecim 2020;136:1389–91.
- 18
- Kailanto S, Viskari I, toim. Huumekuolemien ehkäisyn Suomen malli – Toimenpide-ehdotuksia ja ohjeita käytännön toteutukseen. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Ohjaus 13/2023. 115 sivua. ISBN 978-952-408-112-2. urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-112-2
- 19
- Vuori E, Ojanperä I, Ruohonen A, Penttilä A. Myrkytyskuolemat vuosina 1988–1990. Suom Lääkäril 1992;13:2117–22.
- 20
- European Monitoring Centre for Drugs and Drug Addiction. European Drug Report 2023: Trends and Developments. (siteerattu 19.10.2023). www.emcdda.europa.eu/publications/european-drug-report/2023_en
Poisoning deaths are decreasing in Finland – drug poisonings are still common
Background Forensic toxicology in connection with the medico-legal cause-of-death investigations forms the basis for statistics on fatal poisonings caused by alcohols, drugs, medicines, and other poisons. In Finland, the rate of medico-legal investigations and forensic toxicology is high allowing for accurate epidemiology.
Methods The aim of this study was to investigate all fatal poisonings between 2018 and 2022 in Finland and to compare the results to those from previous years. The study material consisted of the results of the postmortem toxicological analyses and death certificates from cases determined by the forensic pathologist to be fatal poisonings.
Results The total number of poisoning deaths decreased over the study period. The decrease was especially pronounced with fatal alcohol poisonings, and especially among individuals aged 45 years and older, which is also the largest age group in fatal alcohol poisonings. The number of fatal drug poisonings has increased since the early years of 2000 but has levelled off in the recent years. The number of fatal poisonings related to prescription medicines has decreased markedly, in particular due to a decrease in suicides. There were no changes in the number of deaths related to carbon monoxide. Similar to previous studies, most of the victims of carbon monoxide poisoning death had been under the influence of alcohol at the time of death.
Conclusions For decades, the Finnish poisoning death scene was dominated by alcohol poisonings and suicides by prescription drugs or carbon monoxide. Today, fatal poisonings are more often caused by abused drugs and especially opioids, like in most European countries. However, instead of heroin, that is considered the main drug of abuse in much of the world, the primary drug causing dependence and deaths in Finland is buprenorphine.
Pirkko Kriikku, Ilkka Ojanperä
