Työperäisten sairauksien rekisteriin ilmoitettiin vuosina 1990-99 yhteensä 11 532 ammatti-ihotautitapausta (1,2). Viivästyneestä allergiasta johtuneita allergisia kosketusihottumia oli 3 667. Metallit ja niiden yhdisteet aiheuttivat näistä 570 tapausta (15,5 %); vain kumikemikaalien ja erilaisten muovikemikaalien aiheuttamia tapauksia oli enemmän. Allergisista kosketusihottumista nikkelin ja sen yhdisteiden aiheuttamia oli 263, kromin ja sen yhdisteiden aiheuttamia 215 ja koboltin ja sen yhdisteiden aiheuttamia 62 tapausta (1,2).

Metalliallergian esiintyvyyttä eri ammateissa on äskettäin tutkittu Työperäisten sairauksien rekisteriin pohjautuvassa tutkimuksessa (3). Suomessa ei sen sijaan ole tietääksemme viime aikoina tutkimuksellisesti selvitetty työperäisen metalliallergian altistumista, kuten aiheuttaja-aineita. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli saada lisätietoa erityisesti työperäiseen metallien aiheuttamaan allergiseen kosketusihottumaan sairastuneiden ihottuman sijaintiin ja altistumiseen liittyvistä tekijöistä.

AINEISTO JA MENETELMÄT

Tutkimusaineiston muodostivat Työterveyslaitoksen ammatti-ihotautien poliklinikalla vuosina 1991-99 todetut uudet metallien aiheuttamat allergiset ammatti-ihotautitapaukset (78 henkilöä). Tapaukset kerättiin potilastietorekisteristä siten, että metallien aiheuttama allerginen kosketusihottuma eli kosketusekseema (viivästynyt kosketusallergia) tuli olla tutkittavan päädiagnoosina. Muita ammatti-ihotautitapauksia ei otettu huomioon. Kyseisenä aikana Työterveyslaitoksessa tutkittiin yhteensä 1 893 henkilöä epäillyn ammatti-ihotaudin vuoksi. Ammattitauti todettiin 1 117:lla (59,0 %). Kaikista ammatti-ihotaudeista allergisia kosketusihottumia oli 50,0 % (558 tapausta), ärsytyskosketusihottumia 33,5 % (374 tapausta) ja proteiinikosketusihottumia tai kosketusurtikarioita 14,8 % (165 tapausta) sekä muita diagnooseja 1,8 % (20 tapausta).

Tutkimusaineistoon kuuluvilta kerättiin potilastietorekisterin ja potilaspapereiden perusteella seuraavat tiedot: sukupuoli, ikä tutkimushetkellä, metallien aiheuttaman työperäisen allergisen kosketusihottuman sijainti ja ilmenemisvuosi sekä tutkimusvuosi Työterveyslaitoksessa. Lisäksi selvitettiin aineistoon kuuluvien atopiaominaisuus ja altistumistiedot sekä diagnoosin tehneen ihotautilääkärin arvio siitä, kykenikö tutkittava jatkamaan entistä työtään.

Atopiaominaisuus katsottiin olevan olemassa, jos tutkittavalla oli allergeenispesifisiä vasta-aineita (ainakin yksi vähintään 3 mm:n suuruinen paukama ihon pistokokeessa) tavallisia ympäristöallergeeneja, kuten siitepölyjä tai eläinepiteelejä, kohtaan. Atoopikoksi luokittelu edellytti lisäksi, että hänellä oli atooppisena pidetty IgE-välitteinen iho- tai hengityselinsairaus. Tutkittavalla katsottiin olevan pelkkä atooppinen taipumus, jos hänellä oli allergeenispesifisiä vasta-aineita, mutta ei oireita (4).

Altistumistietoina selvitettiin altistumiseen liittyvä ammatti luokiteltuna Tilastokeskuksen vuoden 1987 ammattiluokituksen mukaan (5), työtehtävät ja allergian aiheuttajat sekä altistumisaika ennen työperäisen metallien aiheuttaman allergisen kosketusihottuman puhkeamista.

TULOKSET

Tapausmäärät

Vuosina 1991-99 Työterveyslaitoksessa todettiin 78:lla metallien aiheuttama allerginen kosketusihottuma pääasiallisena ammatti-ihotautidiagnoosina. Kaikista työperäisistä allergisista kosketusihottumatapauksista metallien aiheuttamia oli 14,0 %. Ensisijaisena aiheuttajana olivat kromiyhdisteet 38 tapauksessa, nikkeli 28 tapauksessa ja koboltti 12 tapauksessa. Tutkimusaineistosta kromiallergia oli 40:llä, nikkeliallergia 37:llä ja kobolttiallergia 35:llä.

Niistä, joilla kromiyhdisteet olivat ensisijaisena työperäisen allergisen kosketusihottuman aiheuttaja, 6:lla oli lisäksi nikkeliallergia (3 allergioista oli työperäisiä) ja 12:lla kobolttiallergia (4 työperäisiä). Niistä, joilla nikkeli oli ensisijainen allergisen ammatti-ihottuman aiheuttaja, 11:llä oli lisäksi kobolttiallergia (7 työperäisiä) ja 2:lla kromiallergia. Vastaavasti niistä, joilla ammatti-ihottuman ensisijaisena aiheuttajana oli koboltti, 3:lla (1 työperäinen) oli lisäksi nikkeliallergia.

Yhdessätoista (39 %) nikkelin aiheuttamista tapauksista ja yhdessä koboltin aiheuttamista tapauksista ammatti-ihotautitutkimuksiin johtanut ihottuma aiheutui työperäisestä altistumisesta nikkelille tai koboltille, mutta kosketusallergia nikkeliä tai kobolttia kohtaan oli alunperin syntynyt työn ulkopuolisessa altistumisessa. Kyseessä olevissa tapauksissa henkilön "oma" tauti eli nikkelin tai koboltin aiheuttama allerginen kosketusihottuma oli olennaisesti pahentunut työssä. Pahenemavaiheisiin sovelletaan ammattitauteja koskevaa lainsäädäntöä ja nämä 12 tapausta kuuluvat tutkimusaineistoon ammattitauteina.

Tutkimusajankohta

Kromiyhdisteiden aiheuttamissa tapauksissa 16:lle tutkimukset tehtiin samana tai seuraavana vuonna kuin kromiallergiaan liittyvän työperäisen ihottuman katsottiin alkaneen, 9:lle 2-10 vuoden ja 13:lle (34 %) yli 10 vuoden kuluttua ihottuman puhkeamisesta.

Nikkelin aiheuttamissa tapauksissa 12:lle tutkimukset tehtiin samana tai seuraavana vuonna, 14:llä 2-10 vuoden ja 2:lle (7 %) yli 10 vuoden kuluttua nikkeliallergiaan liittyneen työperäisen allergisen kosketusihottuman puhkeamisesta.

Koboltin aiheuttamissa tapauksissa 8:lle tutkimukset tehtiin samana tai seuraavana vuonna, 2:lle 2-10 vuoden ja samoin 2:lle (17 %) yli 10 vuotta kuluttua kobolttiallergiaan liittyneen työperäisen kosketusihottuman puhkeamisesta.

Sukupuoli

Tutkimusaineistoon kuuluvista tasan puolet oli miehiä. Kuitenkin sukupuolijakauma oli erilainen eri tapausryhmissä: niistä, joilla oli kromiyhdisteiden tai koboltin aiheuttama ammatti-ihotauti, noin 70 % oli miehiä. Niistä, joilla oli nikkelin aiheuttama ammatti-ihotauti, vain 14% oli miehiä.

Ikä tutkimushetkellä

Tutkimusaineistoon kuuluvien keski-ikä tutkimushetkellä oli 39,6 vuotta. Kromiyhdisteiden aiheuttamissa tapaukissa se oli 40,9 vuotta, nikkelitapauksissa 38,8 vuotta ja kobolttitapauksissa 37,3 vuotta.

Ihottuman sijainti

Tutkimusaineistossa ammatti-ihottumaan liittyvää ihottumaa oli sormissa 79 %:lla, kämmenissä 46 %:lla, käden selkäpuolella 35 %:lla ja ranteissa tai kyynärvarsilla 23 %:lla (taulukko 1). Viidellä (6 %) ihottumaa ei ollut ollenkaan edellä luetelluilla käden alueilla: Kromiallergiasta johtuen pesulatyöntekijä sai ihottumaa alaraajoihinsa ja jalkateriinsä työkenkien nahasta ja remontin aikaisesta sementtipölystä, talonrakennustyöntekijä kaakelointityössä kaulalle, niskaan, alaraajoihin ja olkavarsille sementtipitoisesta laastista ja muurarin apulainen kasvoille sementistä. Nikkeliallergiasta johtuen toimistotyöntekijä sai kasvoihottumaa kolikkojen käsittelystä ja kylmäkalusteiden asentaja alaraaja- ja vartaloihottumaa kuuma- ja sähkösinkittyjen teräslevyjen käsittelystä. Vain kromiyhdisteiden aiheuttamissa tapauksissa ammatti-ihottumaa esiintyi myös jalkaterissä (21%:lla tapauksista) (taulukko 1).

Atopia

Atoopikkoja (positiivinen ihopistokoe ja atooppinen sairaus) tutkimusaineistoon kuuluvista oli 18 % (14 tapausta). Lisäksi 19 %:lla (15 tapausta) oli atopiataipumus (vain positiivinen ihopistokoe). Kromiyhdisteiden aiheuttamista tapauksista 7 (18 %) oli atoopikkoja ja 8:lla atopiataipumus, nikkelin aiheuttamista tapauksista 5 (18 %) atoopikkoja ja 4:llä atopiataipumus ja koboltin aiheuttamista tapauksista 2 (17 %) atoopikkoja ja 3:lla atopiataipumus.

Ammatit

Ammatit on esitetty taulukossa 2 Tilastokeskuksen ammattiluokituksen 1987 mukaan (5). Metallien aiheuttamista allergisista kosketusihottumista 64 % aiheutui altistumisesta teollisessa valmistustyössä, erityisesti talonrakennus- (ammattiryhmä 62, 12 tapausta) ja sähkötyössä (ammattiryhmä 76, 5 tapausta), jalkine- ja nahkatyössä (ammattiryhmä 72, 5 tapausta) sekä konepaja- ja rakennusmetallityössä (ammattiryhmä 75, 12 tapausta). Nikkelin aiheuttamat kosketusihottumat syntyivät pääasiassa muussa kuin teollisuuden valmistustyössä, erityisesti hallinto- ja toimistotyössä sekä palvelutyössä.

Aiheuttaja ja työtehtävät

Kromiyhdisteet

Kromiyhdisteiden aiheuttaman allergisen kosketusihottuman syynä oli tavallisimmin joko kromiparkittu nahka (20 tapausta, 53 %) tai sementtituotteet (18 tapausta, 47 %) (taulukko 3). Viidessä tapauksessa aiheuttajana oli sekä kromiparkittu nahka (käsineet) että sementtituotteet. Nahkakäsineet olivat aiheuttajana 14 allergiatapauksessa ja yhden tapauksen aiheutti työkengän nahkaremmi. Nahkakäsineitä oli käytetty suojaamaan ihoa mekaanista rasitusta, kylmyyttä tai sementtituotteita vastaan maatilan emännän, metsurin, kirvesmiehen, auton- ja trukinkuljettajan sekä vanginvartijan työssä, hitsaustyössä, metallilevyjen, puutavaran ja vanerin käsittelyssä sekä sementin ja betonin valussa. Märät tai kosteat kromiparkitut nahat aiheuttivat kromiallergian neljälle nahkatehtaan työntekijälle. Heistä yhdellä oli myös työperäinen nikkeliallergia, joka johtui työhaalarin nikkelipitoisista napeista. Lisäksi yksi jalkinetyöntekijä sai kromi-ihottuman nahan tikkaus- ja ompelutyössä.

Märän sementin, betonin tai laastien aiheuttamaa kromiallergiaa ilmeni sementin ja betonin valussa, raudoituksessa, kaakelointi- ja laatoitustyössä sekä muurauksessa. Sementin- tai betonin pöly aiheutti kromiallergian rakennuksilla työskenneelle kirvesmiehelle, sähköasentajalle ja rakennussiivoojalle sekä työpaikan remontin aikana pesulatyöntekijälle. Kromiallergian lisäksi yhdelle betonivalajalle ja yhdelle sähköasentajalle kehittyi kobolttiallergia, valajalle märästä sementistä ja asentajalle betonin pölystä.

Yksittäistapauksina kromiallergian aiheuttajina olivat seripainoväripigmentit ja lasitteet painokoneiden huoltotyössä ja työnjohtajan työssä värinvalmistuksessa, kromatoidut painolevyt ja värit painotyössä, kromatointiliuokset sinkityslinjan hoitajan työssä ja kromisuoloilla kyllästetty puu kirvesmiehen työssä. Kirvesmies altistui kromiyhdisteille myös sementistä ja nahkakäsineistä. Lisäksi yhden tapauksen aiheuttivat leikkuunesteet ja yhden metallipurkit. Kummassakin näistä tapauksista tutkittavalla todettiin työperäinen kosketusallergia myös nikkeliä ja kobolttia kohtaan.

Nikkeli

Suurimmalla osalla nikkeliallergisista ihottuman aiheuttajana oli metallimuodossa oleva nikkeli. Nikkelin aiheuttama allerginen kosketusihottuma johtui tavallisimmin työssä tarvittavien välineiden (kiintoavain, soljet ja sakset, kynsileikkurit, purkinavaaja, pihdit ja sivellin), sähkötarvikkeiden metalliosien (kaapelin pään metallisuojus, ruuvit, nikkelilangat, metallilevyt ja komponentit), metallirahojen sekä koneiden ja laitteiden (mm. teippirullan pidike sekä painokoneen ja hoitolaitteen osat) käsittelystä ja (taulukko 3). Kahdessa tapauksessa aiheuttajana olivat käytetty leikkuuneste, ompelutarvikkeet (mm. neulat, vetoketjut ja metallipidikkeet) ja toimistotarvikkeet: tilinpidossa työskenneellä toimistopäälliköllä kynät, klemmarit ja sakset ja puhelunvälittäjällä laskujen postitus- ja mapitustyössä klemmarit ja mappien lukkolaitteet. Yksittäistapauksissa aiheuttajina olivat muut esineet, kuten avaimet, pullonkorkit, viinimitat, verhonkiinnittimet, lautasenpidikkeet, astiat ja rahalipas. Kolmessa tapauksessa aiheuttajana oli metallipöly ja yhdessä mineraalipöly. Kolmessa tapauksessa aiheuttajana oli metallikappaleiden tai -levyjen, kuten valuraudan, kuuma- ja sähkösinkityn sekä ruostumattoman ja nikkelipinnoitetun teräksen, käsittely (taulukko 3). Kahdeksassa tapauksessa työperäisen nikkeliallergian aiheuttajia oli useampia, esimerkiksi työvälineet ja sähkötarvikkeiden osat.

Ensisijaisesti nikkelin aiheuttamista ammattitautitapauksista 7:llä oli lisäksi työperäinen kobolttiallergia: kaksi käytetyn leikkuunesteen aiheuttamaa tapausta sekä viisi metallipölyn, solkien ja saksien, sähkökomponenttien, painokoneen osien sekä kolikoiden ja rahalippaan aiheuttamaa yksittäistä tapausta.

Koboltti

Koboltin aiheuttamista allergisista kosketusihottumista kolme aiheutui kobolttipitoisen kovametallin tai stelliitin hionta-, teroitus- ja sorvaustyöstä, kolme polyesterihartsin kobolttikiihdyttimistä (laminointityöstä 2 tapausta ja polymeeribetonituotteiden valmistuksesta 1 tapaus), kaksi metallipölystä siivoustyössä, yksi muovipinnoitetuista koboltilla esikäsitellyistä teräslevyistä kylmäkoneiden valmistuksessa ja yksi sementistä saumausaineiden valmistuksessa. Sementin aiheuttamassa tapauksessa oli kyse pahenema-ammattitaudista sillä kobolttiallergia oli syntynyt työn ulkopuolisessa altistumisessa. Lisäksi painovärien kobolttipitoiset kuivikkeet aiheuttivat offsetpainajalle painovärien käsittelystä ja toimistovirkailijalle itsejäljentävien papereiden käsittelystä allergisen kosketusihottuman (taulukko 3). Toimistovirkailijan käyttämiä itsejäljentäviä lomakkeita valmistava kirjapaino oli käyttänyt 0,9 % kobolttia sisältäviä painovärejä. Kobolttiallergian kehityttyä ihottuma paheni laaja-alaiseksi työpaikalla olleen remontin aikaisesta runsaasta sementtipölystä. Yhdelle tutkituista kehittyi työperäisen kobolttiallergian lisäksi työperäinen nikkeliallergia kovametallin ja stelliitin sorvaustyössä.

Työn jatkaminen

Niistä, joilla oli kromiyhdisteiden aiheuttama työperäinen allerginen kosketusihottuma, 23 (60 %) ei lääkärin arvion mukaan voinut jatkaa entistä työtään. Kaksi heistä pyrki eläkkeelle, toinen muun kuin ihottuman vuoksi. Yhdentoista (39 %) nikkelitapauksista ja viiden kobolttitapauksista (molemmat siivoojat ja veneenrakennuksessa ja muovituotteiden valmistuksesa työskennelleet laminoitsijat sekä kylmäkoneiden valmistuksessa työskennellyt levyseppä) ei katsottu voivan jatkaa entistä työtään.

Altistumisaika

Altistumisaika ennen metallien aiheuttaman työperäisen allergisen kosketusihottuman puhkeamista oli keskimäärin 8,7 vuotta, kromiyhdisteiden aiheuttamissa tapauksissa se oli 9,0 vuotta, nikkelin aiheuttamissa 8,8 vuotta ja koboltin aiheuttamissa tapauksissa 7,8 vuotta (taulukko 4). Yhdessätoista nikkelialtistumiseen liittyneessä pahenema-ammattitaudissa altistumisaika oli keskimäärin 8,2 vuotta ja yhdessä kobolttialtistumiseen liittyneessä tapauksessa 8 vuotta.

Taulukossa 4 altistumisaika on esitetty ryhmiteltynä kahdeksaan luokkaan ja kuviossa 1 kolmeen luokkaan. Kromiyhdisteiden aiheuttamaan allergiseen kosketusihottumaan sairastuneilla altistumisaika oli korkeintaan 1 vuosi 24 %:lla, yli 1 vuosi mutta korkeintaan 10 vuotta 39 %:lla ja yli 10 vuotta 37 %:lla tapauksista. Nikkelin aiheuttamissa tapauksissa altistumisaika oli korkeintaan 1 vuosi 36 %:lla, 1 vuosi mutta korkeintaan 10 vuotta 28 %:lla ja yli 10 vuotta 36 %:lla tapauksista. Koboltin aiheuttamissa tapauksissa altistumisaika oli korkeintaan 1 vuosi 50 %:lla, yli 1 vuosi mutta korkeintaan 10 vuotta 33%:lla ja yli 10 vuotta 17 %:lla tapauksista.

POHDINTA

Kromiallergia

Metalleista eniten työperäistä kosketusallergiaa aiheuttavat kromiyhdisteet. Yleensä kromin kuusi- ja kolmiarvoiset yhdisteet ovat syynä kosketusallergiaan. Kosketus metalliseen kromiin, esimerkiksi kromattuun pintaan, ei aiheuta herkistymistä (6,7).

Kromiyhdisteiden aiheuttamat työperäiset allergiset kosketusihottumat syntyvät pääasiassa sementin käsittelystä, metallin pintakäsittelytyössä ja graafisella alalla tai kromiparkitusta nahasta (6,8,9). Sementti (märkä, kovettumaton rakennus- ja muuraussementti, betoni tai saumauslaasti) on ollut yleisin kromiallergian syy. Suomalaisista rakennustyöläisistä 7,7 %:lla oli kromiallergiaa, kun kromiallergian vallitsevuutta ko. ammattiryhmässä selvitettiin ennen vuotta 1987. Suomalaisen sementin kokonaiskromipitoisuus on 50-80 mg/kg. Vesiliukoiset kromiyhdisteet, lähinnä kromaatit, ovat herkistymisen kannalta merkityksellisimmät. Valtioneuvoston päätös (593/86), jonka mukaan rakennus- ja muuraussementin kromaattipitoisuus ei saa ylittää 2 mg/kg, tuli voimaan vuoden 1987 alussa. Sementin kromaattipitoisuuden pienentäminen on vähentänyt kromiallergian vaaraa sementtiä käsiteltäessä. Tämä tuli esille myös Roton ym. tutkimuksessa (10). Rakennustyöläisten kromin aiheuttamia allergisia kosketusihottumia ilmoitettiin Työperäisten sairauksien rekisteriin vuosina 1988-92 alle puolet siitä määrästä, mitä niitä ilmoitettiin vuosina 1978-87 (yli 20 tapausta/vuosi). Tässä tutkimuksessa sementti eri muodoissaan oli aiheuttaja-aineena lähes puolessa (18 tapausta) kromiyhdisteiden aiheuttamista tapauksista. Noin 60 %:ssa näistä tapauksista ihottuma oli alkanut ennen vuotta 1987.

Kromiparkittu nahka voi aiheuttaa kromiallergian puhkeamisen paitsi nahkatehtaan työntekijöille, myös nahkatuotteiden valmistajille ja käyttäjille (9,11,12). Tutkimusaineistossa kromiparkittu nahka oli aiheuttajana 20:ssa kromiyhdisteiden aiheuttamista allergisista kosketusihottumatapauksista. Käsineiden aiheuttamia näistä oli 14 tapausta. Nahkaiset suojakäsineet olivat siten varsin yleinen kromiallergian syy.

Metalliteollisuudessa kosketusta kromihappoon ja kromisuoloihin esiintyy kromauksessa ja kromatoinnissa. Kromaus on metallisen kromin saostamista kappaleen pintaan kromihappoliuoksesta sähkövirran avulla. Kromatoinnissa käsiteltävän kappaleiden pinnalle muodostuu vesiliukoisia kromiyhdisteitä sisältävä kerros. Kromatoitujen kappaleiden käsittely voi aiheuttaa kromiallergian puhkeamisen. Sinkityksessä (galvanointi) teräksen pinnalle tehdään korroosiolta suojaava sinkkipinnoitus, joko sähkövirran avulla (sähkösinkitys) tai upottamalla sulaan sinkkimetalliin (kuumasinkitys). Tavallisessa ulkoilmassa sinkkipintaan muodostuu korroosiolta suojaava sinkkikarbonaattikerros. Sinkkipintaan voi kuitenkin varastoinnin aikana muodostua veden vaikutuksesta valkoisia täpliä, joiden muodostuminen voidaan estää myös kromatoinnilla. Leikkuunesteeseen voi irrota työstettävästä kappaleesta pieniä määriä kromia, mutta myös nikkeliä ja kobolttia. Tyypillinen ruostumaton teräs sisältää raudan lisäksi 8 % kromia ja 18 % nikkeliä. Käyttötarkoituksen mukaan kromin määrä voi kasvaa jopa 30 %:iin (13).

Kromiyhdisteitä käytetään lisäksi mm. puunkyllästyksessä (kromihapon 6-arvoisia suoloja) ja maaleissa sekä muissa väriaineissa väripigmentteinä sekä metallipintojen pohjamaaleissa myös korroosionestoon.

Nikkeliallergia

Nikkeli on yleisin allergisen ei-työperäisen kosketusallergian aiheuttaja. Se herkistää sekä metallina että yhdisteinä. Nikkeliä käytetään mm. pinnoittamiseen eli niklaamiseen. Ruostumatonta terästä tai muita nikkelillä seostettuja metalleja käytetään mm. kulutustarvikkeissa, metallirahoissa, koruissa. Ruostumattomassa teräksessä nikkeli on niin tiukasti sitoutunut, ettei se yleensä aiheuta ihottumaa nikkeliallergisillekaan ihokosketuksesta. Joskus sekin on mahdollista, rikkipitoinen ruostumaton teräs vapauttaa nikkeliä enemmän kuin tavallinen teräs (14). Nykyiset markan ja viiden markan kolikot sisältävät nikkeliä noin 2 %. Kympin kolikon keskiosassa nikkeliä on noin 25 %. Alumiinikolikoissa (10 ja 50 pennin kolikot) nikkeliä on hyvin vähän. Kaksi kahdeksasta tulevasta eurokolikoista sisältää nikkeliä (15). Tutkimusaineistossa kolikot olivat aiheuttajana viidessä nikkelin aiheuttamista allergisista kosketusihottumatapauksista (taulukko 3). Yksi näistä tapauksista on raportoitu tapausselostuksena (16). Metallurgian laboratoriossa työskennelleen laborantin kasvoihottuma on myös aiemmin raportoitu (17). Tässä aineistossa yhden tarjoilijan nikkeliallergian yhtenä aiheuttajana olivat viinimitat. Vastaava tapaus on aiemmin myös raportoitu Työterveyslaitoksesta (18).

Kobolttiallergia

Kovametallin tai stelliitin käsittely ja polyesterihartsin kiihdyttimet aiheuttivat puolet tutkimusaineiston koboltin aiheuttamista allergisista kosketusihottumatapauksista (taulukko 3). Kovametallit sisältävät kobolttia 2-39 %, stelliitti yleensä noin 60 % ja metalliseokset 2-70 % (13,19). Orgaanisten happojen kobolttisuoloja (kobolttinaftenaatti ja kobolttioktoaatti, syn. koboltti-2-etyyliheksoaatti) käytetään vernissan, öljy- ja lakkamaalien sekä painovärien kuivumisen kiihdyttäjinä eli kuivikkeina (13). Offsetpainajan painovärien koboltti-2-etyyliheksoaatin aiheuttama allerginen kosketusihottuma on aiemmin julkaistu tapausselostuksena (20).

Polyesterihartsit ja vinyyliesterihartsit eivät yleensä kovetu peroksidikovettimen vaikutuksesta ilman kiihdyttimen lisäystä. Kiihdytteinä käytetään joko metalliyhdisteitä kuten kobolttioktoaattia ja -naftenattia tai orgaanisia amiineja. Kaupalliset kiihdyttimet sisältävät 0,5-10 % kobolttia (21). Nykyisin polyesterihartsi toimitetaan lujitemuoveja valmistavaan tehtaaseen esikiihdytettynä, jolloin hartsin kobolttipitoisuus on 0,1-0,4% (22). Kobolttia on sementissä veteen liukenemattomina oksideina, mutta se voi silti muodostaa kompleksiyhdisteitä ihossa olevien aminohappojen kanssa. Rikkonainen ihon pinta mahdollistaa kobolttioksidien pääsyn ihoon (8).

YHTEENVETO

Metallien aiheuttamaa ammatti-ihottumaa oli lähes kaikilla käsien alueella, ja puolet ihottumaan sairastuneista ei voinut jatkaa entistä työtään. Altistumisaika ennen metallien aiheuttaman allergisen kosketusihottuman puhkeamista oli keskimäärin 8,7 vuotta. Kromiyhdisteiden aiheuttaman allergisen ihottuman syynä oli tavallisimmin joko kromiparkittu nahka (yleensä käsineet) tai sementtipitoiset tuotteet. Nikkelin aiheuttamat allergiset ammatti-ihottumat aiheutuivat tavallisimmin työvälineiden tai sähkötarvikkeiden metalliosista tai metallirahojen käsittelystä, koboltin aiheuttamat kovametallin tai stelliitin käsittelystä tai polyesterihartsin kiihdyttimistä.