Kaikkein iäkkäimmät käyttävät statiineja yhä yleisemmin

Statiinien ja muiden lipidilääkkeiden käyttö yleistyi Suomessa tuntuvasti vuosina 1995–2005: hoidon esiintyvyys väestössä 11-kertaistui (1). Eniten käyttö yleistyi yli 74-vuotiailla. Tärkeimpien kolesterolilääkkeiden, statiinien, käyttö kolminkertaistui 70-vuotiailla ja sitä vanhemmilla vuosina 2000–08 (2).

Iäkkäät käyttävät statiineja yhä yleisemmin myös muualla Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Tanskassa käyttö yleistyi v. 1996–2009 eniten 75 vuotta täyttäneillä (3). Britanniassa statiinien käyttö on yleistynyt eniten 60 vuotta täyttäneiden ikäryhmissä, etenkin vuosina 2000–08 (4). Yhdysvalloissa käyttö lisääntyi kotona asuvilla 62–85-vuotiailla 12,4 prosenttiyksikköä vuosina 2005–11 (5). Yli 79-vuotiailla statiinien käytön esiintyvyys suureni sekä primaarisessa että sekundaarisessa ehkäisyssä (6).

Britanniassa käytön kasvu on tasaantunut viime vuosina (4). Vuoden 2008 jälkeen kasvu hidastui 60–74-vuotiailla, mutta heitä vanhemmilla käyttö yleistyi edelleen huomattavasti. Sukupuolten ero käytössä kasvoi vuodesta 2001. Statiinien käytön esiintyvyys oli naisilla vuonna 2013 noin viidenneksen pienempi kuin miehillä. Myös statiinihoidon aloittajien osuus oli vuoden 2004 jälkeen pienempi naisilla kuin miehillä. Tanskalaistutkimuksessa 2004–10 havaittiin, että statiinin käytön aloittajien (18–86-vuotiaat) määrän kasvu pysähtyi v. 2008 (7).

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää statiinien käytön esiintyvyyttä ja sen muutosta 65 vuotta täyttäneillä 5-vuotisikäryhmittäin ja sukupuolen mukaan Suomessa vuosina 2008–15.

Aineisto ja menetelmät

Tutkimusaineistona käytettiin Kansaneläkelaitoksen Tilastotietokanta Kelaston tietoja HMG-CoA-reduktaasin estäjien (ATC C10AA) eli statiinien ryhmään kuuluvien lääkkeiden korvauksen saajista vuosilta 2008–15. Statiinin käyttäjiksi määriteltiin ne, joilla oli vähintään yksi sairausvakuutuksesta korvattu statiinilääkeosto kalenterivuoden aikana.

Tutkimusväestönä olivat 65 vuotta täyttäneet henkilöt, jotka olivat saaneet statiineista sairausvakuutuskorvausta. Heitä tarkasteltiin 5-vuotisikäryhmittäin ja sukupuolittain. Statiinin käyttäjien määrä suhteutettiin sairausvakuutetun väestön määrään. Esiintyvyyden muutosta kuvattiin laskemalla statiinin käyttäjien prosenttiosuuksien erotus. Koska tieto on yhdistettyä ryhmätason rekisteritietoa, tutkimus ei tarvinnut eettistä ennakkoarviointia.

Tulokset

Vuonna 2008 statiineja käytti 37,0 % (n = 330 321) 65 vuotta täyttäneistä. Statiinien käyttäjien osuus tässä ikäluokassa ei juuri muuttunut vuosina 2008–15 (kuvio 1). Suurimmillaan se oli vuonna 2010.

Statiinien käyttäjien osuus oli vuonna 2008 suurin 75–79-vuotiailla (42,6 %, n = 77 126), ja vuonna 2015 se oli suurin 80–84-vuotiailla (45,4 %, n = 65 425) (kuvio 2).

Statiinin käyttäjien osuus suureni 9,3 prosenttiyksikköä (95 %:n LV 8,99–9,51, n = 40 537) 80 vuotta täyttäneessä väestössä vuosina 2008–15. Muutos oli suurin 90–94-vuotiaiden ikäryhmässä, jossa statiinien käyttäjien osuus suureni 15,9 prosenttiyksikköä (95 %:n LV 15,32–16,58) vuodesta 2008 (13,9 %, n = 3 535) vuoteen 2015 (29,9 %, n = 11 173) (kuvio 3).

Vielä 100 vuotta täyttäneiden ikäryhmässä käyttö lisääntyi 6,0 prosenttiyksikköä (95 %:n LV 4,01–8,08). Sen sijaan 65–69-vuotiaiden ikäryhmässä käyttäjien osuus pieneni hieman (2008: 35,4 %, 2015: 32,8 %, muutos –2,6 prosenttiyksikköä, 95 %:n LV 2,35–2,83).

65 vuotta täyttäneistä naisista statiineja käytti 36,0 % (n = 189 845) ja miehistä 38,5 % (n = 140 476) vuonna 2008 (kuvio 1). Vuonna 2015 vastaavat luvut olivat naisilla 35,6 % (n = 226 792) ja miehillä 42,1 % (n = 204 777).

Miehet käyttivät statiineja yleisemmin kuin naiset koko tarkastelujakson ajan. Käytön esiintyvyyden ero oli 1,5 prosenttiyksikköä vuonna 2008 ja 6,5 prosenttiyksikköä vuonna 2015.

Statiinien käyttäjien osuus suureni kaikissa ikäryhmissä enemmän miehillä kuin naisilla (kuvio 3). Eniten käyttö yleistyi 90–94-vuotiaiden miesten ikäryhmässä: statiineja käyttävien osuus kasvoi 17,1 %:sta (v. 2008, n = 944) 37,3 %:iin (v. 2015, n = 3 456) (muutos 20,2 prosenttiyksikköä, 95 %:n LV 18,81–21,61).

Samanikäisten naisten ikäryhmässä muutos oli 13,0 %:sta (v. 2008, n = 2 591) 27,4 %:iin (v. 2015, n = 7 717) (muutos 14,4 prosenttiyksikköä, 95 %:n LV 13,68–15,08).

Statiinien käyttäjien osuus ei pienentynyt miehillä missään ikäryhmässä, mutta naisilla käyttäjien osuus pieneni alle 80-vuotiaiden ikäryhmissä. Eniten esiintyvyys pieneni 65–69-vuotiailla naisilla: vuonna 2008 se oli 34,6 % (n = 46 563) ja vuonna 2015 se oli 29,4 % (n = 58 297) (muutos –5,1 prosenttiyksikköä, 95 %:n LV 4,79–5,44) (kuvio 3).

Statiinien käyttö lisääntyi vuoteen 2010 asti alle 80-vuotiaidenkin naisten ikäryhmissä, mutta kasvu taittui sen jälkeen.

Myös lääkeaineiden käyttö muuttui tarkastelujakson aikana (taulukko 1). Simvastatiini pysyi yleisimmin käytettynä statiinina koko ajan, mutta sen käyttäjien osuus kaikista statiinien käyttäjistä pieneni. Eniten suureni atorvastatiinin käyttäjien osuus. Myös rosuvastatiinin käyttäjien osuus suureni, kun taas fluvastatiinin, pravastatiinin ja lovastatiinin osuudet käytöstä pienenivät. Simvastatiinin ja atorvastatiinin käyttäjiä oli yhteensä noin 85 % kaikista statiinin käyttäjistä vuosina 2008 ja 2015.

Pohdinta

Statiinien käytön esiintyvyys pysyi lähes ennallaan koko 65 vuotta täyttäneessä väestössä 2008–15. Miehillä statiinien käyttäjien osuus suureni kaikissa 70 vuotta täyttäneiden ikäryhmissä, 90–94-vuotiailla jopa viidenneksen. Naisilla statiinien käyttäjien osuus sen sijaan suureni vain 80 vuotta täyttäneillä, ja alle 80-vuotiailla naisilla käytön esiintyvyys pieneni.

Statiinien käytön on aiemminkin kuvattu siirtyneen vanhempiin ikäryhmiin (1,2). Suomalaisen tutkimuksen mukaan statiinien käyttö yleistyi v. 2000–08 eniten 80 vuotta täyttäneillä ja vähäisen riskin potilailla (2).

Tämä on ensimmäinen suomalainen tutkimus, jossa on kuvattu statiinien käytön esiintyvyyden pienenemistä viisivuotisikäryhmittäin tarkasteltuna. Tilanne on siis muuttunut selvästi ajanjaksosta 2000–08, jolloin statiinien käytön esiintyvyys Suomessa kolminkertaistui koko 70 vuotta täyttäneessä väestössä (2).

Valtaosa aiemmista ulkomaisista tutkimuksista raportoi esiintyvyyden suurenemisesta (3,5,6). Tuoreessa brittiläisessä tutkimuksessa kuitenkin havaittiin esiintyvyyden suurenemisen hidastuvan 60–74-vuotiailla, kun taas tätä vanhemmissa ikäryhmissä kasvu jatkui voimakkaana (4). Tulokset olivat siis samansuuntaisia kuin tutkimuksessamme.

Ehkäisevä lääkehoito pelkkien lipidiarvojen perusteella ei nykykäsityksen mukaan ole enää perusteltua, vaan hoitopäätökset perustuvat valtimosairauksien kokonaisriskin arviointiin (8,9,10). Tämä 2010-luvun alussa omaksuttu käytäntö selittänee muutoksia iäkkäiden lipidilääkityksessä v. 2008–15 ainakin osittain.

Vuoden 2012 FINRISKI-tutkimuksen aineistossa 30–74-vuotiaista miehistä 53 %, mutta naisista vain 4,1 % kuului ryhmään, jossa 10 vuoden aivoinfarkti- tai sepelvaltimotautiriski oli vähintään 5 % (11). Nuorempien ikäryhmien naisille on ilmeisesti kokonaisriskin arvioinnin perusteella määrätty statiineja harvemmin kuin ennen. Käyttöaiheiden muuttumiseen viittaa myös suomalaistulos, jonka mukaan statiineja käyttävät ja käytön aloittavat 70 vuotta täyttäneistä yleisimmin ne, joilla on suuri sydän- ja verisuonitautiriski (2).

Statiinien käyttö oli 65 vuotta täyttäneillä yleisimmillään vuonna 2010, jonka jälkeen sen esiintyvyys pieneni hieman. Muutos tapahtui aikana, jolloin julkisuudessa käytiin vilkasta ja osin tunnepitoista keskustelua statiinien hyödyistä ja haitoista. Keskustelua innoitti muun muassa johtopäätös, jonka mukaan statiinien käytön hyödystä ei ole näyttöä henkilöillä, joilla ei ole sepelvaltimotautia (12). Julkinen keskustelu on voinut osaltaan vaikuttaa vähentävästi statiinien käyttöön naisilla. Suomalaisen tutkimuksen mukaan melkein joka kolmas statiinihoidon keskeyttänyt oli tehnyt näin haitoista käydyn julkisen keskustelun takia (13). Mediakohuilla voi siis olla merkittävä vaikutus hoitoon sitoutumiseen.

Ikääntyneen väestön kolesteroliarvotkin ovat muuttuneet viime vuosikymmeninä. Viidentoista vuoden seuranta vuodesta 1991 osoitti, että kokonais- ja LDL-kolesteroliarvot pienenivät ja HDL-kolesteroliarvot suurenivat henkilöillä, jotka eivät käyttäneet statiineja (14). Myös tutkimuksessa, jossa verrattiin kahta 70-vuotiaiden kohorttia vuosilta 1991–2011, kohorttien kokonaiskolesteroli-, LDL-kolesteroli- ja triglyseridiarvot pienenivät ja HDL-kolesteroliarvot suurenivat (15). Samalla kuitenkin statiinien käyttäjien osuus suureni 1 %:sta 36 %:iin. Sekä vuoden 1991 että vuoden 2011 kohortissa kolesteroliarvot olivat triglyseridejä lukuun ottamatta naisilla suuremmat kuin miehillä (15).

Statiinien käyttö entistä vanhemmissa ikäryhmissä johtunee osin siitä, että aiemmin aloitettu lääkitys jatkuu käyttäjien vanhetessa. Vanhemmissa ikäryhmissä käyttöä on saattanut jonkin verran lisätä myös se, että yhä useammat sepelvaltimotautikohtaus- ja aivohalvauspotilaat ovat iäkkäitä ja heille statiinihoito aloitetaan usein rutiininomaisesti (8,16,17,18). Alle 75- tai 80-vuotiaana aloitettua statiinihoitoa kannattaa jatkaa, jos haittoja ei ilmene ja hoito vaikuttaa hyödylliseltä sekundaarisessa ehkäisyssä (19,20). Kelan Tilastotietokannan mukaan noin kolmasosalla 65 vuotta täyttäneistä statiinien käyttäjistä oli erityiskorvausoikeus kroonisen sepelvaltimotaudin ja siihen liittyvän rasva-aineenvaihdunnan häiriön hoitoon v. 2013–15. Heille statiineja voi olettaa määrätyn sekundaariseksi ehkäisyksi.

Tämän tutkimuksen perusteella ei voida päätellä, kuinka suuri osa esiintyvyyden suurenemisesta iäkkäillä johtuu nuorempana aloitetun käytön jatkumisesta ja kuinka suuri osa uusista käyttäjistä. Statiinien käyttöä v. 2000–08 selvittäneessä tutkimuksessa havaittiin, että 80 vuotta täyttäneiden osuus uusista lääkityksen aloittajista kasvoi selvästi (12,9 %:sta 25,8 %:iin) (21). Statiinihoidon tarpeellisuus iäkkäille on aina arvioitava yksilöllisesti, koska hoidon aloittamisesta yli 80-vuotiaille ei ole tutkimukseen perustuvaa suositusta (19).

Lääkkeiden käyttömääriin voivat vaikuttaa myös hinta ja korvattavuus. Statiinien hinnat halpenivat lääkevaihdon ja viitehintajärjestelmän aiheuttaman hintakilpailun vuoksi tuntuvasti 2000-luvulla (22). Tässä tutkimuksessa suurin muutos oli simvastatiinin käytön väheneminen ja atorvastatiinin käytön lisääntyminen, mikä johtunee osaltaan korvausrajoitusten poistumisesta. Atorvastatiinille ja rosuvastatiinille asetettiin vuonna 2006 korvausrajoitus, jonka mukaan ne olivat korvattavia vain vaikeahoitoisen rasva-aineenvaihduntahäiriön hoidossa (23). Korvauksen saaminen edellytti myös, että lääkkeettömät hoidot ja edullisemmat statiinit eivät tehonneet, sopineet tai niitä ei muuten voitu käyttää. Atorvastatiinin korvausrajoitus poistui v. 2009 ja rosuvastatiinin v. 2012 (23,24). Vaikka rajoitusten poistaminen lisäsi näiden lääkkeiden käyttöä, yli puolet statiinien ostajista käytti simvastatiinia vuonna 2015.

Tutkimuksemme vahvuus on väestötason tietojen käyttö. Tutkimuksen rajoitus on, että statiinien käyttäjät on poimittu tutkimukseen vain vuosittaisten sairausvakuutuskorvattujen lääkeostojen perusteella. Rekisteritietojen perusteella emme tiedä käyttöaihetta, oliko statiini määrätty primaariseen vai sekundaariseen ehkäisyyn, tai mitkä olivat käyttäjien kolesteroliarvot tai muut valtimosairauksien riskitekijät. Koska kyseessä ei ollut samoja henkilöitä koskeva seurantatutkimus, ei suoria päätelmiä statiinien käytön jatkuvuudesta voitu tehdä.

Tulevissa tutkimuksissa pitäisi selvittää, miten valtimosairauksien kokonaisriskin arviointi on vaikuttanut statiinilääkkeiden määräämiseen ja onko tällaisen arvioinnin yleistyminen vähentänyt statiinien käyttöä ja käytön aloitusta nuoremmissa ikäryhmissä, erityisesti naisilla.

Tästä asiasta tiedettiin

Statiinien käyttö on yleistynyt, erityisesti 70 vuotta täyttäneillä.

Samansuuntainen trendi on havaittu muualla Euroopassa ja Yhdysvalloissa.

Tämä tutkimus opetti

Statiinien käytön yleisyys koko 65 vuotta täyttäneessä väestössä ei juuri muuttunut vuosina 2008–15, mutta 80 vuotta täyttäneiden ikäryhmissä käyttö yleistyi selvästi.

Sukupuolten välinen ero suureni: miehet käyttivät statiineja yleisemmin kuin naiset, ja statiinien käyttö väheni 65–79-vuotiaiden naisten ikäryhmissä.

Mediakohun sekä hoitosuositusten ja hintojen muutoksen vaikutusta statiinien käytön yleistymiseen iäkkäillä tulisi tutkia enemmän.