Ennenaikaisten kuolemien aiheuttamat elinvuosien menetykset pohjoisen ulottuvuuden kumppanuusmaissa 2003–13

Terveyden edistämiseen ja sairauksien ehkäisyyn tarvitaan luotettavaa ja ajankohtaista tietoa väestön terveydestä, terveyteen vaikuttavista tekijöistä, niiden jakautumisesta väestöryhmissä sekä terveyden muutostrendeistä ja ennusteista. Terveyttä ja sen kääntöpuolta, sairaustaakkaa, voidaan mitata eri mittareilla. Tyypillisiä tautitaakan mittareita ovat sairastavuus, toimintakyky, sairauden takia menetetyt laatupainotteiset elinvuodet (disability adjusted life years, DALY) sekä kuolleisuus. Kuolleisuustiedot ovat verrattain helposti saatavissa ainakin läntisissä teollisuusmaissa. Vaikka kuolemansyiden rekisteröinnin laatu ja luotettavuus vaihtelevat, kuolleisuus on luotettavin mittari kansainväliseen vertailuun. Sen perusteella saatava tieto on kuitenkin liian karkeaa ja yksin riittämätöntä yhteiskunta- ja terveyspoliittisen päätöksenteon perustaksi ja terveydenhuollon toiminnan arvioimiseksi.

Kokonais- ja kuolemansyyspesifisen kuolleisuuden antamaa informaatiota voidaan lisätä laskemalla ennenaikaisen kuoleman takia menetettyjä elinvuosia. Menetetyt elinvuodet voidaan laskea joko väestön keskimääräisestä eliniänodotteesta (years of life lost, YLL) tai jostakin määrätystä iästä, jota nuorempana tapahtunut kuolema katsotaan ennenaikaiseksi (potential years of life lost, PYLL) (1). Ennenaikaisista kuolemista suurin osa on estettävissä tehokkaalla tutkimustietoon perustuvalla terveyden edistämisellä ja sairauksin ehkäisyllä sekä laadukkaalla ja kattavalla sairauksien hoidolla. PYLL-indeksi tarjoaa hyödyllistä tietoa, ja sen laskemiseen tarvittavat tiedot ovat ajantasaisia ja verrattain helposti saatavissa kuolemansyyrekisteristä.

Pohjoisen ulottuvuuden kansanterveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin kumppanuusverkosto (NDPHS) (2) valitsi vuonna 2015 PYLL-indeksin koordinoimansa EU:n Itämeren strategian kansanterveyden mittariksi. Verkoston tarttumattomien tautien asiantuntijaryhmä toteutti vuonna 2016 EU:n rahoittamana kattavan rekisteritutkimuksen, jossa selvitettiin ehkäistävissä olevia elinvuosien menetyksiä pohjoisen ulottuvuuden alueella. Tutkimukseen osallistui Suomen lisäksi seitsemän maata: Latvia, Liettua, Puola, Ruotsi, Saksa, Viro sekä Valko-Venäjä (tarkkailijajäsen). Pohjoisen ulottuvuuden kumppanuusmaista Norja ja Venäjä eivät osallistuneet tutkimukseen.

Aineisto ja menetelmät

Väestötiedot kerättiin tutkimukseen osallistuneiden maiden väestörekistereistä miehistä ja naisista vuosilta 2003, 2009 ja 2013. Kuolleisuustiedot saatiin yksilötason tietoina tai viisivuotisikäryhmittäin. Ennenaikaiseksi kuolleisuudeksi määriteltiin OECD:n ja WHO:n kriteerin mukaisesti ennen 70 ikävuotta tapahtuneet kuolemat (3). Ennenaikaisen kuolleisuuden takia menetetyt elinvuodet (PYLL-arvot ja niiden 95 %:n luottamusvälit) laskettiin ikävakioidusti 100 000 henkilöä kohti yhden vuoden aikana. Menetetyt elinvuodet laskettiin Haenszelin menetelmällä (1) ja ikävakiointi tehtiin Armitagen mukaan (4) OECD:n 1980 standardiväestöön. Kuolemansyyt luokiteltiin ICD-10:n mukaisesti 12 pääluokkaan ja lisäksi 15 erikseen valittuun alaluokkaan.

Tässä artikkelissa kuvataan ennenaikaisen kuoleman takia menetettyjen elinvuosien määrä ja muutos miehillä ja naisilla kokonaiskuolleisuuden lisäksi neljässä tärkeimmässä pääluokassa: ulkoiset syyt (tapaturmat ja onnettomuudet sekä myrkytykset, lukuun ottamatta alkoholimyrkytyksiä, V01X44, X46–Y89), syöpätaudit (C00–C97), verenkiertoelinten sairaudet (I00–I425, I427–I99) ja alkoholiperäiset kuolemansyyt (F10, G312, G621, G721, I426, K292, K70, K852, K860, O354, P043, Q860, X45, Suomessa lisäksi G4051). Lisäksi tarkastellaan erikseen itsemurhia (X60–X84, Y870). Vaikka Norja ja Venäjä eivät ole mukana maakohtaisissa analyyseissä, niiden väestöt ja kuolleisuustiedot ovat mukana koko pohjoisen ulottuvuuden PYLL-arvon laskennassa, kuitenkin niin, että Venäjän lukuihin laskettiin vain Luoteis-Venäjän noin 14-miljoonainen väestö.

Tulokset

Vuonna 2013 eniten elinvuosia menetettiin Valko-Venäjällä 9 851/100 000 ja vähiten Ruotsissa, 2 511/100 000 (taulukko 1). Suomi sijoittui vertailussa keskitason paremmalle puolelle (3 115/100 000) yhdessä Saksan kanssa (3 008/100 000).

Ennenaikaisen kuolleisuuden aiheuttamat elinvuosien menetykset olivat tutkimusmaissa huomattavan erilaiset, mutta kaikissa maissa miesten elinvuosien menetykset olivat suuremmat kuin naisten. Ero kuitenkin vaihteli suuresti: Valko-Venäjällä ero oli 3,2-kertainen, Suomessa 2,1-kertainen, mutta Ruotsissa vain 1,6-kertainen. Naisten menetetyt elinvuodet olivat Suomessa samalla tasolla kuin Ruotsissa, mutta miehillä menetykset olivat neljänneksen suuremmat.

Eniten ennenaikaisen kuoleman takia elinvuosia menetettiin ulkoisten syiden takia, keskimäärin 1 023/100 000 (kuvio 1), eniten Liettuassa, 2 345/100 000. Suomen luku oli 966/100 000. Toiseksi eniten elinvuosien menetyksiä aiheuttivat syövät, keskimäärin 921/100 000 (Liitekuvio 1), ja niistä aiheutuva elinvuosien menetys oli vähäisin Suomessa, (661/100 000) ja suurin Latviassa (1 224/100 000).

Verenkiertoelinten sairaudet olivat kolmanneksi tärkein elinvuosien menetyksen aiheuttaja (Liitekuvio 2). Vähiten elinvuosia niiden vuoksi menetettiin Ruotsissa (345/100 000) ja eniten Valko-Venäjällä (1 978/100 000). Suomessa ne aiheuttivat 467/100 000 elinvuoden menetyksen vuonna 2013.

Alkoholi merkittävä ennenaikaisen kuolleisuuden aiheuttaja

Alkoholi oli tärkeä ennenaikaisen ehkäistävissä olevan kuolleisuuden aiheuttaja. Erot alkoholikuolemien takia menetetyissä elinvuosissa olivat suurimmillaan yli 10-kertaiset (kuvio 2). Vähiten elinvuosia menetettiin alkoholin vuoksi Ruotsissa (53/100 000) ja eniten Valko-Venäjällä (615/100 000). Suomi sijoittui keskiarvon huonommalle puolelle (353/100 000).

Alkoholin aiheuttama elinvuosien menetys oli kaikissa maissa miehillä selvästi suurempi kuin naisilla. Ruotsissa miehet menettivät alkoholikuolemien takia 77 elinvuotta/100 000, Suomessa 562 ja Valko-Venäjällä 1 033. Naisilla vastaavat luvut olivat 27, 142 ja 236/100 000.

Itsemurhien takia menetetyt elinvuodet olivat Suomessa 436/100 000, samaa tasoa kuin Latviassa ja Valko-Venäjällä (Liitekuvio 3). Vähiten elinvuosia menetettiin itsemurhien vuoksi Saksassa (212/100 000) ja eniten Liettuassa (902/100 000). Myös elinvuosien menetys itsemurhien takia oli kaikissa maissa miehillä suurempi, mutta eron suuruus vaihteli: Ruotsissa se oli noin kaksinkertainen, Suomessa lähes kaksinkertainen ja Liettuassa yli viisinkertainen.

Trendi parempaan suuntaan

Ennenaikaisesti menetettyjen elinvuosien määrä väheni kaikissa tutkimukseen osallistuneissa maissa vuodesta 2003 vuoteen 2013 (kuvio 3). Suomessa ennenaikaisesti menetettyjen elinvuosien määrä väheni miehillä 25,1 % ja naisilla 19,8 %. Suurin vähenemä oli Virossa, miehillä 44,7 % ja naisilla 38,0 %.

Ulkoisten syiden, kuten tapaturmien, myrkytysten ja itsemurhien takia menetettyjen elinvuosien määrä väheni koko alueella keskimäärin 38 % (Liitekuvio 4). Eniten määrä väheni Valko-Venäjällä, Latviassa ja Virossa, joissa lähtötaso oli erityisen korkea. Syöpätautien ja verenkiertoelinten sairauksien aiheuttamat menetykset vähenivät kaikissa tutkimukseen osallistuneissa maissa. Suomessa vähenemistä tapahtui molemmissa tautiryhmissä 31 % ja lasku oli suurempi kuin useimmissa muissa maissa (kuvio 4). Itsemurhien takia menetetyt elinvuodet vähenivät Suomessa samalla ajanjaksolla miehillä 23 % ja naisilla 7 %.

Alkoholin aiheuttamat menetykset lisääntyivät Latviassa ja Puolassa. Suomessa alkoholin takia menetetyt elinvuodet vähenivät 8 %, mutta lasku oli huomattavasti pienempi kuin useimmissa vertailumaissa.

Pohdinta

Suomessa ennenaikaiset kuolemat aiheuttavat vuosittain miehillä noin 115 000:n ja naisilla noin 55 000 potentiaalisen elinvuoden menetyksen. Keskimääräisen eliniän odotteen mukaan laskettuna 170 000 menetettyä elinvuotta vastaa yli 2 000:ta kokonaista elämää.

Ennenaikainen kuolema määriteltiin WHO:n ja OECD:n kansainvälisten kriteerien mukaan ennen 70 ikävuotta tapahtuneeksi kuolemaksi. Tämä ikäraja sopii hyvin maailmanlaajuiseen vertailuun. Suomessa ja muissa kehittyneissä maissa ikäraja voisi olla korkeampikin, mikä lisäisi ennenaikaisesti menetettyjen elinvuosien määrää selvästi.

PYLL-indeksi kuvaa ehkäistävissä olevaa ennenaikaista kuolleisuutta ja sen takia menetettyjä elinvuosia. Ennenaikaiseen kuolleisuuteen pystytään vaikuttamaan ennen kaikkea sairauksien ehkäisyllä, sosiaali- ja terveyspolitiikalla sekä yleisellä yhteiskunta- ja talouspolitiikalla. Myös sairauksien hoidolla on merkitystä, mutta se on pienempi kuin sairauksien ja tapaturmien ehkäisyn (5,6,7).

Ulkoiset syyt (tapaturmat, myrkytykset ja itsemurhat) aiheuttivat pohjoisen ulottuvuuden alueella eniten ennenaikaisen kuoleman takia menetettyjä elinvuosia, toiseksi eniten syöpätaudit ja kolmanneksi eniten verenkiertoelinten sairaudet. Myös alkoholiperäiset kuolemat aiheuttivat runsaasti ennenaikaisesti menetettyjä elinvuosia.

Ulkoiset syyt aiheuttavat paljon ennenaikaisesti menetettyjä elinvuosia, koska näistä kuolemista suuri osa tapahtuu nuorissa ikäryhmissä. Yksi kuolema 40 vuoden iässä aiheuttaa yhtä paljon menetettyjä elinvuosia kuin kuusi kuolemaa 65 vuoden iässä. Tapaturma- ja myrkytyskuolemat ovat iso ongelma erityisesti entisissä Neuvostoliiton ja Itä-Euroopan maissa, joskin trendi oli kaikissa maissa laskeva. Kuolleisuuden vähenemiseen vaikuttavat ainakin liikenne- ja työturvallisuuden parantuminen sekä alkoholin käytön muutokset. Alkoholin kulutus lisääntyi useimmissa maissa vielä tutkimuksen ensimmäisellä jaksolla 2003–2007, mutta kääntyi sen jälkeen hienoiseen laskuun (8,9,10,11).

Syöpäkuolleisuuteen vaikuttavat sairauksien ehkäisy, varhainen toteaminen ja seulonta sekä hoidon saatavuus ja laatu. Syöpien takia elinvuosia menetettiin eniten entisissä sosialistisissa maissa ja vähiten Suomessa ja Ruotsissa. Nopeinta syöpäkuolemien väheneminen oli Virossa. Huomiota herätti, että Saksassa syövän takia menetettyjen elinvuosien määrä oli selvästi suurempi kuin Pohjoismaissa. Selitys saattaa olla seulonta- ja hoitokäytäntöjen eroissa, ja asia vaatii lisäselvitystä. Nuorten syöpäkuolemien ehkäisyssä hoidon merkitys lienee suurempi kuin esimerkiksi verenkiertoelinten sairauksissa.

Myös verenkiertoelinten sairaudet aiheuttivat elinvuosien menetyksiä entisissä sosialistisissa maissa selvästi enemmän kuin Suomessa, Ruotsissa ja Saksassa. Nopeinta elinvuosien menetyksen väheneminen on kuitenkin ollut Virossa, erityisesti miehillä. Viron muutos muistuttaa Suomen tilannetta yli 40 vuotta sitten. 1970-luvun alussa itäsuomalaisten miesten sepelvaltimotautikuolleisuus oli suurin maailmassa (6,12). Neljässä vuosikymmenessä työikäisten miesten sepelvaltimotautikuolleisuus on laskenut 80 % eli alle viidennekseen lähtötasosta. Myös työikäisten naisten sepelvaltimotautikuolleisuuden väheneminen on ollut samaa luokkaa, vaikka naisten kuolleisuus olikin lähtötilanteessa selvästi vähäisempi kuin miesten. Kuolleisuuden vähenemisestä kaksi kolmasosaa selittyy sairauksien ehkäisyllä, erityisesti elintapojen muutoksella, ja yksi kolmasosa parantuneella hoidolla (6). Verenkiertoelinten sairauksien takia menetettyjen elinvuosien määrä on suomalaisilla miehillä vielä hieman suurempi kuin Ruotsissa ja Saksassa, mutta suomalaiset naiset ovat jo saavuttaneet saman matalan tason ruotsalaisten kanssa.

Alkoholikuolleisuudessa vanhat blokkirajat murtuvat. Suomessa alkoholin aiheuttama ennenaikainen kuolleisuus on selvästi suurempi kuin Ruotsissa ja Saksassa. Suomessa miesten ennenaikaisesti menetettyjen elinvuosien määrä oli yli seitsenkertainen Ruotsiin verrattuna, naisilla ero oli yli viisinkertainen. Alkoholista johtuva elinvuosien menetys lisääntyi Suomessa 2003–2009 ja väheni sen jälkeen hieman. Ilmiön selittää alkoholin hinta- ja veropolitiikka: Vuonna 2004 alkoholiveroa laskettiin merkittävästi. Alkoholihaittojen lisääntyminen havaittiin pian veron alentamisen ja alkoholin hintojen laskun jälkeen (13). Sen jälkeen veroa on vähitellen korotettu haittojen vähentämiseksi.

Vahva tutkimusnäyttö osoittaa, että alkoholihaittojen määrä on erottamattomassa yhteydessä alkoholin kokonaiskulutukseen (13). Kokonaiskulutukseen pystytään nopeimmin ja tehokkaimmin vaikuttamaan nostamalla alkoholin hintaa ja vähentämällä alkoholijuomien saatavuutta (7,13). Suomessa on meneillään alkoholilainsäädännön kokonaisuudistus, ja mikäli hallituksen esitys hyväksytään, alkoholin kokonaiskulutus ja alkoholihaittojen määrä mitä todennäköisimmin lisääntyy.

Tutkimuksessa esitetyt luvut alkoholin aiheuttamien elinvuosien menetyksestä ovat minimiarvio. Todellisuudessa alkoholin aiheuttamia ennenaikaisia kuolemia on selvästi enemmän. Varsinaisten alkoholisairauksien ja -myrkytysten lisäksi alkoholi lisää sairastuvuutta ja kuolleisuutta moniin muihin syihin, kuten sydän- ja verisuonisairauksiin, moniin syöpiin, mielenterveyden häiriöihin ja tapaturmiin.

Itsemurhien takia menetettyjen elinvuosien määrä Suomessa oli kolmanneksi suurin yhdessä Latvian ja Valko-Venäjän kanssa. Suurin itsemurhakuolleisuus on Liettuassa, jossa elinvuosien menetys oli yli kaksinkertainen Suomen lukuihin verrattuna ja yli nelinkertainen verrattuna Saksaan, jossa itsemurhien aiheuttama kuolleisuus oli pienin. Trendit vaihtelivat maittain: Suomessa taso pysyi suurin piirtein ennallaan, Ruotsissa oli kohtalaista nousua ja Virossa selvää laskua. Miesten itsemurhien aiheuttama elinvuosien menetys oli keskimäärin nelinkertainen naisten lukuihin nähden. Yllättävä havainto oli, että Ruotsin naiset olivat itsemurhien takia menetettyjen elinvuosien vertailussa kolmen kärjessä yhdessä Suomen ja Liettuan kanssa.

Tutkimuksen tulosten luotettavuutta arvioitaessa tärkein ja käytännössä ainoat mahdolliset virhelähteet ovat kuolintodistusten luotettavuus ja erot kuolemansyiden kirjaamisessa. Koska kaikki osallistuneet maat ovat kehittyneitä teollisuusmaita ja suurin osa on myös EU:n jäseniä, tietoa kokonaiskuolleisuudesta voidaan pitää käytännössä luotettavana. Kuolemansyiden kirjaamisessa kuolintodistuksiin voi kuitenkin olla maakohtaisia eroja.

Pohjoisen ulottuvuuden maiden vertailussa Suomi sijoittuu hyvin syöpien ja sydän- ja verisuonitautien aiheuttaman ennenaikaisen kuolleisuuden ehkäisyssä, mutta parantamisen varaa löytyy itsemurhien ehkäisyssä ja alkoholin aiheuttamien kuolemien vähentämisessä. Lisäksi naisten ja miesten ennenaikaisen kuolleisuuden takia menetettyjen elinvuosien ero on Suomessa huomattavan suuri, varsinkin jos vertailukohteeksi otetaan Ruotsi, sosioekonomisessa ja taloudellisessa kehityksessä Suomea lähinnä oleva maa. Muista tutkimukseen osallistuneista maista huomiota herättää Viron suotuisa kehitys.

TÄSTÄ ASIASTA TIEDETTIIN

Eliniän odotteessa on suurimmillaan yli 10 vuoden eroja Euroopan maiden välillä.

Alkoholi on merkittävä ennenaikaisen kuolleisuuden aiheuttaja Itä-Euroopan maissa ja Suomessa.

Miesten eliniän odote on lyhyempi ja kuolleisuus suurempi kuin naisten.

TÄMÄ TUTKIMUS OPETTI

Ennenaikaisen kuolleisuuden takia menetettyjen elinvuosien määrä väheni tutkimukseen osallistuneissa maissa 2003–13, mutta erot olivat suuret.

Suomessa menetettyjen elinvuosien määrä väheni miehillä 25 % ja naisilla 21 %, hieman vähemmän kuin keskimäärin.

Miehillä oli menetettyjä elinvuosia kaikissa maissa enemmän kuin naisilla, mutta ero vaihteli.

Suomen naisten ennenaikaisesti menetettyjen elinvuosien määrä oli samaa matalaa tasoa kuin Ruotsin naisten, mutta miesten tilanne oli selvästi huonompi.

Alkoholin takia ennenaikaisesti menetettyjen elinvuosien perusteella Suomen miehet kuuluvat samaan ryhmään Itä-Euroopan entisten sosialististen maiden kanssa.