Avohilmo tietolähteenä kutsuntaikäisten miesten ylipainon seurannassa

Asevelvolliset osallistuvat palveluskelpoisuuden määrittämiseksi kutsuntojen ennakkoterveystarkastukseen sinä vuonna, kun he täyttävät 18 vuotta (1). Se sisältää muun muassa pituuden ja painon mittaamisen. Koska terveystarkastus toteutetaan yleensä perusterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa tai muussa tarkastukseen soveltuvassa paikassa, käyntiä koskevien tietojen pitäisi siirtyä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Perusterveydenhuollon avohoidon hoitoilmoitusaineistoon (Avohilmo) (2).

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, voidaanko Avohilmoon kertyviä pituus- ja painotietoja hyödyntää kutsuntaikäisten miesten valtakunnallisessa ylipainon ja lihavuuden yleisyyden seurannassa. Selvitimme, kuinka kattavasti pituus- ja painotietoja kertyy ennakkoterveystarkastuksista tai muilta kutsuntaikäisten terveydenhoitokäynneiltä Avohilmoon. Lisäksi tarkastelimme miesten ylipainon, lihavuuden ja vaikea-asteisen lihavuuden yleisyyttä niissä kunnissa, joista pituus- ja painotietoja oli saatavissa riittävän kattavasti.

Aineisto ja menetelmät

Avohilmosta poimittiin kaikki vuonna 1999 syntyneiden miesten terveydenhoitokäynnit ajalta 1.1.–31.12.2017 (liitekuvio 1). Poimintakriteereinä käytettiin syntymävuoden lisäksi seuraavia Avohilmoluokituksia: käynnin luonteena terveydenhoitokäynti (TH), käynnillä kirjattu pituus ja paino. Lisäksi poimittiin käynteihin liittyvä asevelvollisen terveystarkastus -toimenpidekoodi OAA60 (SPAT1321).

Jos miehellä oli useampia terveydenhoitokäyntejä vuonna 2017, tähän tutkimukseen valittiin lähimpänä hänen 18-vuotissyntymäpäiväänsä ollut käynti. Ahvenanmaa rajattiin aineiston ulkopuolelle, koska asevelvollisuus ei koske siellä vakituisesti asuvia miehiä. Tietojen perusteella laskettiin Manner-Suomessa asuvien kutsuntaikäisten miesten asuinkuntakohtainen pituus- ja painotietojen kirjausaste eli kirjausten määrä suhteessa vuonna 1999 syntyneiden miesten terveydenhoitokäynteihin (liitekuvio 1).

Kutsuntaikäisten miesten ylipainon, lihavuuden ja vaikea-asteisen lihavuuden yleisyyttä tarkasteltiin niissä kunnissa, joissa pituus- ja painotietojen kirjausaste oli vähintään 65 %. Tässä sovellettiin osallistumisaktiivisuuden rajaa, joka katsotaan väestötutkimuksissa kohtuullisen hyväksi. Vuoden 2017 kuntajaon mukaan Manner-Suomessa oli 295 kuntaa. Niistä 92:ssa pituus- ja painotietojen kirjausaste oli vähintään 65 %. Näissä kunnissa oli yhteensä 11 598 vuonna 1999 syntynyttä miestä, mikä tarkoittaa 37 %:a Manner-Suomessa syntyneistä. Heistä 9 761:llä oli vähintään yksi käynti, jolloin oli kirjattu sekä pituus että paino (Liitekuvio 1 artikkelin sähköisessä versiossa, www.laakarilehti.fi > Sisällysluettelot > 49/2019).

Pituudelle ja painolle laskettiin hajontalukuja (sukupuoleen ja pituuteen suhteutettu paino, ikään ja sukupuoleen suhteutettu paino sekä ikään ja sukupuoleen suhteutettu painoindeksi) käyttäen lähteenä suomalaisiin kasvukäyriin perustuvia arvoja (3). Pituus- ja painokirjaukset, jotka saivat hajontalukuja välin (0,1,2,3,4) ulkopuolelta, tarkistettiin. Mahdollisesti virheellisiksi ja siten aineistosta poistettaviksi arvioitiin kolme pituuskirjausta ja kaksi painokirjausta.

Lopullinen aineisto sisälsi tiedot yhteensä 9 756 mieheltä. Tämä kattaa 31 % Manner-Suomessa vuoden 2017 lopussa asuneista kutsuntaikäisistä miehistä.

Ylipaino, lihavuus ja vaikea-asteinen lihavuus määriteltiin painoindeksin (BMI) mukaan jakamalla paino (kg) pituuden neliöllä (m²). Ne määriteltiin myös suomalaisten lasten aikuisikää vastaavan painoindeksin (ISO-BMI) mukaan, koska osa kutsuntaikäisistä oli käynnin aikana alle 18-vuotiaita. ISO-BMI:n raja-arvot vastaavat aikuisten ylipainon, lihavuuden ja vaikean lihavuuden raja-arvoja (25 kg/m², 30 kg/m² ja 35 kg/m²) (3).

Tuloksissa esitetään ylipainon (BMI 25,0–29,9 kg/m²), lihavuuden (BMI 30,0–34,9 kg/m²) ja vaikea-asteisen lihavuuden (BMI ≥ 35,0 kg/m²) prosenttiosuudet ja niiden 95 %:n luottamusvälit (LV).

Tulokset

Avohilmoon oli vuonna 2017 kertynyt tietoja yhteensä 29 484:n vuonna 1999 syntyneen miehen terveydenhoitokäynneistä. Osuus on 95 % kaikista Manner-Suomessa kyseisenä vuonna syntyneistä miehistä (n = 31 114). Asevelvollisen terveystarkastus -toimenpidekoodi OAA60 (SPAT1321) oli kirjattu 22 318 miehen (72 % kaikista) käynnillä. Heistä 12 268:lla eli 39 %:lla Manner-Suomessa vuonna 1999 syntyneistä miehistä oli vähintään yksi käynti, jolloin oli kirjattu sekä pituus että paino.

Pituus- ja painotietojen kirjausaste vaihteli kunnittain 0 %:sta 100 %:iin. Koko maan kirjausaste oli 42 %. Kirjausaste oli vähintään 65 % 92 kunnassa (31 % Manner-Suomen kunnista) (kuvio 1). Lähes puolessa (n = 137, 46 %) kunnista tietojen kirjausaste oli alle 10 %.

Tiedot olivat kattavimmat niissä kunnissa, joissa käytettiin Mediatri, Graafinen Finstar tai Pegasos potilastietojärjestelmiä (taulukko 1).

Kunnissa, joissa pituus- ja painotietojen kirjausaste oli vähintään 65 %, kutsuntaikäisten miesten keskimääräinen painoindeksi oli 23,4 kg/m² (taulukko 2). Miehistä 27 % oli vähintään ylipainoisia, 9 % lihavia ja 3 % vaikeasti lihavia. Osuuksissa ei havaittu eroa BMI- ja ISO-BMI-kriteerien mukaan tehtyjen analyysien välillä.

Kutsuntaikäisten miesten ylipaino oli lähes yhtä yleistä pienissä ja keskikokoisissa kunnissa. Pienissä, alle 10 000 asukkaan kunnissa 30 % miehistä oli vähintään ylipainoisia ja 11 % lihavia. Vastaavat osuudet olivat keskikokoisissa, 10 000–50 000 asukkaan kunnissa 29 % ja 10 %. Suurissa, yli 50 000 asukkaan kunnissa vähintään ylipainoisia oli 25 % ja lihavia 8 %.

Pohdinta

Lähes kaikki miehet osallistuvat kutsuntojen ennakkoterveystarkastukseen sinä vuonna, kun he täyttävät 18 vuotta. Vaikka Avohilmossa oli melko kattavasti tietoja kutsuntaikäisten miesten terveydenhoitokäynneistä, pituus- ja painotietoja ei ollut kirjattu yhtä kattavasti tai tiedot eivät olleet siirtyneet Avohilmoon potilastietojärjestelmästä.

Vain noin kolmasosassa Manner-Suomen kunnista kutsuntaikäisten miesten pituus- ja painotietojen kirjausaste oli vähintään 65 %. Lähes puolessa kunnista tietojen kirjausaste oli alle 10 %. Vastaava tietojen puuttuminen on havaittu aiemmin lasten kasvutiedoissa (4,5). Tietojen puuttumiselle on luultavasti useita sekä potilastietojärjestelmiin että kirjaamiskäytäntöihin liittyviä syitä.

Ennakkoterveystarkastus on ohjeistettu Puolustusvoimien ohjeessa (1), mutta toimintatavoissa saattaa olla kuntakohtaisia eroja. Tutkimuslöydökset kirjataan Puolustusvoimien Lääkärinlausunto terveydentilasta -paperilomakkeelle. Edellytyksenä sille, että tiedot ovat hyödynnettävissä perusterveydenhuollossa ja kansallisissa rekistereissä on, että lääkäri ja hoitaja kirjaavat tiedot paperilomakkeen lisäksi myös potilastietojärjestelmään hyväksyttyjen luokituksien mukaisesti. Esimerkiksi pituus- ja painotiedot kirjataan "fysiologisiin mittauksiin". Tämä tarve kaksoiskirjaamiselle voi osaltaan aiheuttaa tietojen puuttumista.

Avohilmotiedot poimitaan automaattisesti potilastietojärjestelmiin käynnin yhteydessä kirjatuista tiedoista, joissa käytetään valtakunnallisesti yhdenmukaisia luokituksia ja koodistoja. Käyntitietojen ja käyntiin liittyvien diagnoosien lisäksi Avohilmon tietosisältö kattaa toistaiseksi vain pituuden, painon, rokotustiedot ja suun terveyden indikaattoreita. Pituuden ja painon mittaaminen ja tietojen huolellinen kirjaaminen potilastietojärjestelmään mahdollistaa sen, että Avohilmosta saadaan tärkeää tietoa palvelujen kehittämiseksi ja väestön terveyden edistämiseksi. Edellytyksenä on, että potilastietojärjestelmillä on tekniset valmiudet automaattiseen Avohilmotietojen poimintaan. Tavoitteena pitäisi olla, että tiedot kirjataan vain kerran, ja ne ovat suoraan siirrettävissä ja hyödynnettävissä eri toimintoihin, kuten esimerkiksi kasvukäyrästöön ja riskilaskuriin. Asevelvollisen terveystarkastus -toimenpidekoodia OAA60 (SPAT1321) käytettiin vain osassa kutsuntaikäisten terveystarkastuksia, eikä kutsuntoihin liittyvien käyntien todellista osuutta aineiston käynneistä voida tietää varmasti. Jotta ennakkoterveystarkastuksista kertyviä terveystietoja voitaisiin hyödyntää valtakunnallisessa seurannassa, toimenpidekoodien käyttöä pitäisi yhdenmukaistaa. Kutsuntojen ennakkoterveystarkastuksia tekeville lääkäreille ja hoitajille järjestetään koulutusta, jonka yhteydessä voidaan ohjeistaa tarkemmin myös kirjaamisesta.

Ylipaino ja lihavuus ovat yleistyneet Suomessa nuorilla ja aikuisilla (6,7). Tässä tutkimuksessa kutsuntaikäisistä miehistä yli neljäsosa (27 %) oli vähintään ylipainoisia. Osuus on hieman pienempi kuin Santtilan ym. tutkimuksessa (8), jonka mukaan varusmiespalveluksen aloittaneista miehistä noin kolmasosa oli vähintään ylipainoisia vuonna 2015 ja miesten keskipaino oli suurentunut lähes seitsemän kiloa vuosina 1993–2015.

Varusmiespalveluksen suhteen vertailukelpoisia eurooppalaisia maita on melko vähän. Itävallassa ja Sveitsissä on Suomen tapaan yleinen asevelvollisuus. Itävallassa asevelvollisten miesten ylipaino yleistyi vuosien 1985 ja 2005 välillä 13 %:sta 16 %:iin, ja keskimääräinen painoindeksi ja vyötärönympärys kasvoivat merkitsevästi (9). Sveitsissä asevelvollisuusikäisistä 18–22-vuotiaista miehistä neljännes oli vähintään ylipainoisia vuonna 2016 (10).

Kutsuntaikäisten miesten ylipainoisuus oli hieman harvinaisempaa suurissa kaupungeissa kuin pienissä kunnissa. Vastaavia tuloksia on saatu myös muista ikäryhmistä (11,12,13). Tuloksia selittänee suurten kaupunkien väestön parempi sosioekonominen asema; koulutetuilla, paremmassa asemassa olevilla ylipaino on harvinaisempaa kuin vähemmän koulutetuilla ja heikommassa asemassa olevilla (14,15).

Terveyden edistämistyön haasteena on ylipainon yleistymisen lisäksi kutsuntaikäisten miesten fyysisen kunnon heikentyminen. Vuosien 1980–2015 aikana 12 minuutin juoksutestin keskitulos huononi 337 metriä ja alle 2 200 metriä juosseiden osuus kasvoi 4 %:sta 26 %:iin (8).

Varusmiesten interventiotutkimuksessa (VARU) (16) tarkasteltiin Kainuun Prikaatissa ja Panssariprikaatissa vuonna 2007 palvelukseen astuneiden miesten elintapoja, terveyden riskitekijöitä sekä niiden kehittymistä puolen vuoden aikana. Palveluksen alussa noin joka neljäs mies oli ylipainoinen ja lähes joka kymmenes lihava. Joka viidennellä vyötärönympärys ylitti suosituksen. Seurannan aikana sekä elintavat että riskitekijät muuttuivat parempaan suuntaan. Varusmiesten painossa tapahtui vähäinen, mutta tilastollisesti merkitsevä pienentyminen kuuden kuukauden palveluksen aikana. Samoin vyötärönympärys pienentyi tilastollisesti merkitsevästi. Liikunnan lisääminen oli yleistä jo ennen palvelusta, ja peruskoulutuskauden päättyessä lähes puolet miehistä ilmoitti liikkuvansa entistä enemmän (17).

Lihavuuden yleistyminen on merkittävä kansanterveydellinen ongelma (18,19). Ehkäisevien toimien suunnittelussa ja vaikuttavuuden seurannassa tarvitaan ajantasaista, luotettavaa tietoa lihavuuden yleisyydestä. Tämä tutkimus vahvisti, että Avohilmoon kertyviä tietoja voidaan hyödyntää ylipainon ja lihavuuden yleisyyden seurannassa niissä väestöryhmissä, jotka osallistuvat säännöllisesti järjestettäviin kattaviin terveystarkastuksiin perusterveydenhuollossa.

Luotettavan seurannan edellytyksenä on, että kaikilla terveydenhoitokäynneillä mitatut ja kirjatut pituus- ja painotiedot siirtyvät kattavasti Avohilmoon riippumatta käytössä olevasta potilastietojärjestelmästä. Avohilmotiedoista voidaan seurata kutsuntaikäisten miesten ylipainon ja lihavuuden yleisyyttä vain niissä kunnissa, joissa pituus- ja painotiedot ovat riittävän kattavia.