Asiantuntijasta esihenkilöksi: mitä lääkäri toivoo johtamiskoulutukselta?

Lääkäriliiton ja Hammaslääkäriliiton järjestämä Erikoislääkärien johtamiskoulutus on tarkoitettu johtavassa asemassa toimiville tai siihen pyrkiville erikoislääkäreille ja erikoishammaslääkäreille. Koulutusohjelman tavoitteena on antaa monipuolinen kuva terveydenhuollon johtamisjärjestelmään vaikuttavista tekijöistä ja tarjota johtamisen välineitä sekä tukea johtajana kehittymiseen (1).

Johtamiskoulutus voidaan nähdä interventiona, jonka tarkoituksena on tukea johtajana kehittymistä (2). Tavoitteiden saavuttamiseksi lääkärien on kehitettävä vahvat henkilökohtaiset ja ammattimaiset arvot sekä ymmärrettävä se monimutkainen ympäristö, jossa terveydenhuolto toimii.

Warren ja Carnall (3) peräänkuuluttivat koulutukseen hakeutuneiden henkilöiden oppimistarpeiden selvittämistä osana jokaista johtamiskoulutusta. Tämä mahdollistaa koulutuksen räätälöinnin koulutettavien tarpeisiin, kehittää koulutettavien reflektointitaitoja sekä mahdollistaa oman oppimisen seurannan.

Terveydenhuolto on toimintaympäristönä haastava, siiloutunut ja vaatii johtajalta monipuolista osaamista. Organisaatiot ovat usein monimutkaisia ja niissä työskentelee useita ammattiryhmiä. Tunnistettuja haasteita ovat muun muassa henkilöstön riittävyys, asiakkaiden lisääntyneet odotukset sekä johtamisosaamisen puute. Terveydenhuollon johtamisen kehittäminen on yksi tärkeimmistä keinoista terveydenhuollon strategisten tavoitteiden saavuttamisessa (4,5).

Lääkärin rooli johtajana on ristiriitainen, ja lääkärijohtajat joutuvat jatkuvasti mukautumaan erilaisiin tilanteisiin niin lääkärinä kuin johtajana (6,7,8). Johtajana toimiminen ei aina ole helppoa, ja johtajan rooli saatetaan nähdä profession sisällä jopa luotaantyöntävänä. Samaan aikaan lääkärijohtajat kohtaavat erityisiä haasteita johtaessaan vahvaa professioalaa sekä noustessaan usein vertaistensa joukosta johtajan rooliin (9,10).

Kun tiedämme koulutukseen hakeutuvien kouluttautumistarpeet ja -motiivit, voimme kehittää tarjolla olevaa koulutusta ja madaltaa lääkärien kynnystä hakeutua koulutukseen. Koulutetut lääkärijohtajat ovat koko työyhteisön etu. Lääkärin johtamiskoulutukseen kuluu niin rahaa kuin koulutuspäiviä, minkä takia koulutuksesta tulisi olla hyötyä sekä koulutettavalle että sen maksajallekin.

Tutkimuksen tavoitteena oli kuvata niitä tarpeita, jotka saavat erikoislääkärin ja erikoishammaslääkärin hakeutumaan johtamiskoulutukseen.

Aineisto ja menetelmät 

Tutkimuksessa analysoitiin keväällä 2019 Erikoislääkärien johtamiskoulutuksen aloittaneiden 30 erikoislääkärin ja -hammaslääkärin hakemuslomakkeita. Lisäksi analysoitiin hakemuslomaketta täydentävää kyselyä (21 vastaajaa), jossa kysyttiin johtamisuran pituutta sekä toiveita ja odotuksia koulutukselle. Kaikki koulutukseen osallistuneet suostuivat tutkimukseen sekä hakemuslomakkeen tietojen käyttämiseen osana tutkimusta.

Osallistujista 18 oli naisia ja 12 miehiä. Heistä kaksi oli erikoishammaslääkäreitä, loput erikoislääkäreitä. Tutkittavat olivat koulutuksen alkaessa 38–58-vuotiaita. Suurin osa koulutukseen osallistujista oli vielä johtamisuransa alussa, mutta mukana oli myös pidempään johtamistyötä tehneitä. Vähintään 4 vuotta johtamistyötä tehneitä oli täydentävän kyselyn mukaan seitsemän. Johtamisuran pituuden mediaani oli 2 vuotta (keskiarvo 3,5 v, vaihteluväli 0–11 v, n = 21).

Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällön analyysillä, jossa analyysiyksiköt eivät ole ennalta määrättyjä, vaan muotoutuvat aineiston mukaan. Ne voivat olla sanoja, lauseita tai teemoja (11). Aineistoa luettiin lukuisia kertoja läpi etsien ilmaisuja, jotka kuvasivat tiedollisia ja taidollisia valmiuksia, joita koulutuksessa olevat kokivat tarvitsevansa ja haluavansa oppia. Esiin nousseet teemat taulukoitiin (taulukko 1) analyysin tueksi. Kuvio 1 kuvaa tutkimuksen kulun. 

Tutkimukseen osallistuminen oli vapaaehtoista, eikä tutkimuksesta poisjäänti vaikuttanut koulutuksen etenemiseen. Tutkittaville annettiin tutkimusta kuvaava kirjallinen informaatio, jossa selvitettiin tutkimuksen kulku ja tarkoitus. Heiltä pyydettiin kirjallinen tietoinen suostumus.

Eettisen toimikunnan puoltoa tutkimuksen toteuttamiseksi ei tarvittu, sillä tietojen luovuttaminen sekä tutkimukseen osallistuminen olivat tutkittaville täysin vapaaehtoisia. Tutkimukseen osallistumisen pystyi keskeyttämään milloin vain tutkimuksen aikana. Koulutuksen järjestäjät mahdollistivat yhteydenotot koulutukseen osallistuviin.

Tulokset

Suurin osa koulutukseen osallistuneiden kuvaamista tavoitteista ja syistä hakeutua koulutukseen oli vielä varsin hioutumattomia. Konkreettisiksi asioiden johtamiseen liittyviksi koetuiksi tarpeiksi nousivat erityisesti talousosaaminen, hallinnollinen työ sekä terveydenhuollon toimintaympäristön parempi ymmärtäminen. 

"– – Kollegoja kohtaan olisi vähintä mitä voin tehdä, että haen koulutusta johtamiseen. – –"

"Tarvitsen – – tietoa ja työvälineitä taloushallintoon liittyen. Olen vastuussa yksikön budjetista eikä minulla ole taloushallinnon koulutusta."

"Uskon saavani tähän organisointiin ja laadunvalvontaan liittyvää selkeää apua johtamiskurssilta."

Koulutukseen osallistuneille merkityksellisiksi teemoiksi nousivat myös ihmisten johtamiseen liittyvät kysymykset, joita olivat yleisyysjärjestyksessä henkilöstöjohtaminen, itsensä johtaminen sekä muutoksen johtaminen organisaatiossa. Henkilöstöjohtamisessa selkeimmin jäsentyneet tavoitteet olivat konfliktinratkaisutaitojen parantaminen sekä henkilöstön kehittämiseen liittyvä osaaminen.

"– – Viime aikoina on oikeasti alkanut kiinnostamaan työpaikalla olevien ilmapiiriongelmien ja ihmisten välisten ristiriitojen ymmärtäminen/selvittäminen. – –"

"Tavoitteenani on kehittyä ihmisten johtajana – –"

"– – miten jakaa itsensä asiantuntijana/kliinikkona toimimisen ja esimiehenä toimimisen kanssa? – –"

Osallistujilla näytti olevan tarvetta erityisesti asioiden johtamiseen liittyvien taitojen kehittämiselle, joskin lähes jokainen hakija kuvasi kehittymistarpeita niin ihmisten kuin asioiden johtamisessa (kuvio 2).

Monen hakijan oli vaikea sanallistaa omaa motivaatiotaan konkreettisesti, jolloin sanallistetuksi tavoitteeksi nousi vain halu kehittyä, yleisesti teoreettisen johtamiskoulutuksen saaminen tai hyväksi johtajaksi kasvaminen. Vain harva määritteli hyvän johtajan ominaisuuksia.

"Haluan johtamiskoulutusta."

"Halu paremmaksi esimieheksi ja paremmat johtamistaidot."

"Johtajana toivoisin osaavani olla johdonmukainen, reilu, kuunteleva, mukautuva, päättäväinen ja tarvittaessa rohkeakin.”

Johtamistaitojen viitekehyksen ulkopuolella merkittävä syy hakeutua koulutukseen oli erityisesti vertaistuen ja vertaisoppimisen tarve. Moni näki johtamiskoulutuksen tärkeänä osana omaa ammatillista kehittymistä.

"Vaihtaa kokemuksia muiden koulutuksessa olevien lääkäreiden kanssa ja keskustella ja oppia heidän kohtaamistaan haasteista ja saada työkaluja omaan johtamiseen."

“Toivon saavani – – ryhmästä myös vertaistukea sekä verkoston, johon voi peilata myös omia ajatuksiaan.”

Pidempään johtamistyötä tehneillä korostui erityisesti toive ymmärtää paremmin talousjohtamista ja hallinnon käytäntöjä. Johtamistaitojen kehittymistä toivottiin vastaavalla tavalla niin ihmisten kuin asioidenkin johtamisessa. Pidempään johtamistyötä tehneiden ajatukset omista kehittämiskohteista olivat pohditumpia ja jäsentyneempiä kuin muilla osallistujilla keskimäärin.

Päätelmät

Tässä työssä kuvataan eri uravaiheissa olevien lääkärijohtajien tarpeita johtamiskoulutukseen hakeutuessa. Koulutukseen hakeutuneiden lääkärijohtajien tarve johtamiskoulutukselle oli tulosten mukaan ilmeinen.

Johtajana kehittyminen on johtajuuden vähiten tutkittu osa-alue ja siitä on vain vähän tieteellisiä teorioita (12). Johtamiskoulutuksesta vaikuttaa kuitenkin olevan hyötyä (13). Mielenkiintoisen juuri tästä joukosta tekee se, ettei heillä ole aiempaa johtamiskoulutusta suoritettuna, poikkeuksena erikoistumiskoulutuksen aikainen pakollinen johtamiskoulutus, jolloin on mahdollisuus arvioida vielä varsin lähtötilanteessa olevaa johtajuuden kehitystä. Moni tutkija onkin nostanut esiin juuri johtajan uran alussa tapahtuvan tukemisen tärkeyden (14).

Kun tunnistetaan kouluttautuvien kokemia tarpeita, voidaan johtamiskoulutusta toteuttaa paremmin ja saada johtamiskoulutusta tarvitsevat hakeutumaan jo johtamisuran aikaisessa vaiheessa koulutuksen piiriin. Tässä aineistossa osa johtajista oli toiminut jo pitkäänkin johtamistehtävissä ilman muodollista johtamiskoulutusta.

Terveydenhuollon johtajat tarvitsevat työssään osaamista niin ihmisten kuin asioiden johtamiseen. Terveydenhuollossa ei käytännössä voi toimia, jos ei hallitse taitoja molemmista osa-alueista. Siksi johtamiskoulutuksessa on hyvä keskittyä näihin molempiin. Tutkimuksessa nousi myös selvästi esiin johtajien oma tarve näiden kehittämiseen.

Tutkimukseen osallistuneiden kuvaamat johtamiskoulutukseen hakeutumisen perusteet olivat samansuuntaisia, kuin terveydenhuollon johtamiskoulutuksen yleiset tavoitteet (15), sekä linjassa Lääkäriliiton asettamien tavoitteiden kanssa (1). On kuitenkin mielenkiintoista, ettei osallistujien kokemista koulutustarpeista noussut lainkaan laajempia ja pidemmälle tähtääviä teemoja, kuten strateginen johtaminen. Näiden sanallistaminen saattaa olla hakuvaiheessa vaikeampaa kuin hyvin konkreettisten yksittäisten asioiden tunnistaminen, kuten taloudellisen viitekehyksen ymmärtäminen. Aiemman johtamiskokemuksen ja -koulutuksen puute saattaa vaikeuttaa tarpeiden sanallistamista.

Erityisesti osallistujat toivoivat asioiden johtamisen osaamista, kuten talous- ja hallintotaitoja. Aiheesta toisaalta löytyy runsaasti kirjallisuutta, jota olisi mahdollista opiskella myös itsenäisesti. Lääkärien peruskoulutuksessa näitä teemoja on tarjolla vain vähän. Näiden taitojen korostaminen esimerkiksi osana yleislääketieteen erityiskoulutusta voisi tuoda lääkäreille laajemmin näkemystä ja tarvittavaa osaamista aiheesta.

Kontaktiopetuksena toteutettavassa koulutuksessa olisi erityisesti mahdollista kehittyä ihmisten johtamiseen liittyvissä taidoissa, joiden opiskeleminen pelkästä kirjallisuudesta on haastavampaa. Peruskoulutusvaiheessa teoreettinen johtamiskoulutus ei välttämättä tunnu vielä niin olennaiselta, kun kliininen osaaminen on enemmän opintojen keskiössä. Sen sijaan jokaiselta lääkäriltä odotetaan hyviä vuorovaikutustaitoja sekä keinoja ratkaista konflikteja (16). Näiden taitojen opettelemisesta hyötyisi jokainen lääkäri.

Tutkimuksessa nousi esiin myös johtajien toive vertaisoppimiselle ja vertaistuelle. Niillä on todettu olevan suuri merkitys johtajaroolin kehittymisessä, ja niiden kautta johtajat saavat myös kokea muutoin usein hyvin yksinäisessä työssään yhteenkuuluvuutta (3). Vertaisoppimisesta saattaa olla enemmän hyötyä, kun osallistujilla on laajempi kokemuspohja.

Tutkimusta johtamiskoulutukseen hakeutuvien tarpeista on hyvin vähän. Onkin mielenkiintoista, että tutkimus keskittyy enemmän koulutusten järjestäjien asettamiin tavoitteisiin, kuin johtamiskoulutukseen hakeutumisen syihin. Johtajana kehittymisen edistämiseksi olisi hyödyllistä kerätä henkilökohtaiset tavoitteet ja verrata niitä siihen, mihin koulutuksella on päästy. Jos koulutukseen vain hakeudutaan ilman tarkemmin jäsentyneitä tavoitteita ja toiveita, voi kyseenalaistaa, saako koulutuksesta lopulta merkittävää hyötyä.

Tutkimuksessa on rajoituksensa. Kysely kohdistui vain yhden koulutuksen opiskelijoihin. Toisaalta aineisto kyllääntyi analyysiä tehdessä eli uusia teemoja ei enää noussut esille (17). Laadullisessa analyysissä tutkijan subjektiiviset valinnat vaikuttavat lopputulokseen, ja siksi ensimmäinen, toinen ja neljäs kirjoittaja analysoivat tutkimusaineiston ja vertasivat saamiaan tuloksia keskenään; tämä menetelmä lisäsi tulosten vahvistettavuutta (18). Erilaiset tulkinnat eivät välttämättä vähennä tutkimuksen luotettavuutta, koska ne lisäävät ymmärrystä tutkittavasta ilmiöstä (19).

Koulutukseen hakijat ovat lukeneet hakiessaan koulutuksen tavoitteet, jolloin osa tavoitteista näkyy varmasti suoraan hakemusteksteissä. Nämä samat teemat kuitenkin nousivat edelleen esiin hakemuslomaketta täydentävissä kyselyissä, jolloin koulutuksen tavoitteet eivät olleet hakutilannetta vastaavalla tavalla esillä.

Lisää tutkimusta aiheen parissa tarvitaan. Tarkoituksena on toteuttaa tutkimuksen kohderyhmälle jatkotutkimus, jotta saadaan pitkittäisaineistoa koulutuksen koetuista hyödyistä.