Alkoholin käyttö raskauden ensiviikkoina on edelleen yleistä

Alkoholin käytön yleisyydestä raskauden aikana ei ole tarkkaa tietoa suomalaisväestöstä. Raskaana oleville tarkoitettujen HAL-poliklinikoiden (Huumeet, Alkoholi, Lääkkeet) asiakkaista vuonna 2017 reilut 30 % oli alkoholin ongelmakäyttäjiä. Kuitenkin osa päihteitä käyttävistä raskaana olevista naisista jää ohjautumatta erityispalveluihin (1).

Istukka alkaa muodostua heti hedelmöityneen munasolun kiinnittyessä kohdun seinämään ja aloittaa toimintansa 5. raskausviikolla (2). Alkoholi kulkee vapaasti istukan kautta alkioon ja sikiöön sekä lapsiveteen (3).

Sikiön raskauden alkuviikkojen alkoholialtistus voi lisätä spontaanin keskenmenon riskiä useilla mekanismeilla, erityisesti embryogeneesin häiriintymisen kautta (4). Lisäksi alkoholi voi muuttaa naisen hormonipitoisuuksia ja näin vaikuttaa kohdun toimintaan (4,5). Turvallista rajaa alkoholin käytölle ensimmäisen kolmanneksen aikana ei ole, vaan riski on kasvanut niin matalalla alkoholin kulutuksella kuin humalahakuisellakin juomiskäyttäytymisellä (4).

Alkoholialtistus voi aiheuttaa eri asteisia rakenteellisia poikkeavuuksia kehittyvässä sikiössä sekä kasvun myötä esiin tulevia neurologisia, kognitiivisia ja käyttäytymisen ongelmia. Yläkäsite näille on sikiön alkoholioireyhtymä (FASD) (6,7,8). Lääkärilehdessä on aiemmin julkaistu katsausartikkeli, joka esittelee tarkemmin sikiöaikaisen alkoholialtistuksen tunnistamista ja hoitoa (8).

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää raskaana olevien naisten alkoholinkäytön lopettamisen ajankohta ja tekijöitä, jotka vaikuttavat alkoholinkäytön lopettamiseen raskautta suunniteltaessa. Tutkimuksessa tarkastellaan naisten taustatietoja, mielialaa, elämänlaatua sekä ahdistuneisuutta.

Aineisto ja menetelmät

Tutkimus on osa laajempaa Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän äitiys- ja lastenneuvolatutkimusta (KESÄLATU-tutkimus). Sen tavoitteet ja tarkemmat metodit on esitetty aiemmassa julkaisussa (9).

Aineisto on kerätty 1.9.2016–31.12.2019 kuntayhtymän äitiysneuvolaan ensikäynnille tulleista raskaana olevista naisista ja heidän puolisoistaan. Tutkimukseen kutsuttiin kaikki suomea puhuvat ja ymmärtävät perheet, yhteensä 589 raskaana olevaa naista sekä heidän puolisonsa. Lopullinen tutkimuksen osallistujamäärä koostui 248 (42,1 %) raskaana olevasta naisesta sekä 160 (27,1 %) puolisosta.

Tässä osatutkimuksessa hyödynnettiin raskaana olevien naisten alkuraskaudessa (n. 12. raskausviikko) täyttämiä taustatieto-, mieliala-, elämänlaatu- ja ahdistuskyselyjä. Raskaana olevista 31 ei täyttänyt kyselyä, mutta jatkoi mukana tutkimuksessa.

Alkoholin käyttöä kartoitettiin alkuraskauden kyselyssä seuraavasti: en käytä / lopetin käytön raskautta suunniteltaessa / lopetin käytön, kun raskaustesti oli positiivinen / olen käyttänyt alkuraskauden aikana: alkoholiannosten määrä/viikko keskimäärin. Tutkimukseen osallistuneista yksikään ei vastannut jatkaneensa alkoholin käyttöä positiivisen raskaustestin tekemisen jälkeen. Alkoholin käyttö jaettiin kahteen ryhmään: 1) ei alkoholin käyttöä tai lopettanut alkoholin käytön jo raskautta suunniteltaessa sekä 2) alkoholin käytön positiivisen raskaustestin jälkeen lopettaneet.

Taustatiedot kerättiin alkuraskauden taustatietolomakkeesta (liite 1). Tupakointitieto perustui terveydenhoitajan haastatteluun ja uloshengityksen häkämittaukseen sekä odottavan äidin vastaukseen alkuraskauden kyselyssä. Tieto puolison nikotiinituotteiden käytöstä kerättiin puolison täyttämästä taustatietokyselystä.

Raskaana olevien naisten mielialaa kartoitettiin yleisesti käytetyn Edinburgh Postnatal Depression Scale -kyselylomakkeen (EPDS) avulla. Se sisältää kymmenen kysymystä, joista kustakin voi saada 0–3 pistettä eli maksimipistemäärä on 30. Mitä korkeampi pistemäärä, sitä todennäköisemmin henkilö kärsii masennuksesta (10,11).

Elämänlaadun kartoittamiseen käytettiin EuroHIS-8-elämänlaatumittaria (12). Se on suomennettu ja lyhennetty versio WHOQOL-BREF-mittarista (13). EuroHIS-8 sisältää 8 kysymystä, ja jokaisesta kysymyksestä saa 1–5 pistettä. Mitä korkeampi pisteiden keskiarvo, sitä parempi on vastaajan elämänlaatu.

Ahdistuneisuuden ja stressin selvittämiseen käytettiin The Perinatal Anxiety Screening Scale -lomaketta (PASS). Se sisältää 31 kohtaa, joista voi saada 1–4 pistettä. Vähintään 26 pistettä on viitteellinen tulos merkittävästä ahdistuneisuushäiriöstä (14).

Tilastolliset menetelmät

Aineiston käsittelyssä ja analysoinnissa käytettiin SAS 9.4.-tilasto-ohjelmaa. Kategoristen taustatietomuuttujien keskiarvoja verrattiin ryhmien välillä khiin neliö -testillä. Jatkuvista taustatietomuuttujista raskaana olevan naisen iän keskiarvoja ryhmien välillä verrattiin käyttämällä Kruskal–Wallisin testiä. Tämän jälkeen selvitettiin odottavan äidin alkuraskauden mielialan, ahdistuneisuuden ja koetun elämänlaadun yhteyttä alkoholin käytön lopettamiseen raskautta suunniteltaessa monen muuttujan varianssianalyysillä (ANCOVA). Kerroinsuhde (odds ratio, OR) on laskettu yhden pisteen muutoksen suhteen. Sekoittavina tekijöinä käytettiin odottavan äidin ikää (jatkuva), koulutusta, tupakointia ja perhetilannetta.

Tilastollisen merkitsevyyden rajana pidettiin p-arvoa alle 0,05 sekä ei-risteäviä luottamusvälejä.

Eettiset näkökohdat

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin eettinen toimikunta hyväksyi tutkimussuunnitelman elokuussa 2016. Perheet saivat rekrytoitaessa tutkimustiedotteen ja allekirjoittivat suostumuslomakkeen. Osallistuminen oli perheille vapaaehtoista, ja he pystyivät peruuttamaan osallistumisensa syytä ilmoittamatta milloin tahansa.

Tulokset

Raskaana olevista naisista 55 % (n = 120) jatkoi alkoholin käyttöä, kunnes raskaustesti osoittautui positiiviseksi. Huomionarvoista on, että 55 % niistäkin, joiden raskaus oli suunniteltu, jatkoi alkoholin käyttöä positiiviseen testitulokseen asti (taulukko 1).

Alkoholin käyttöä positiiviseen raskaustestiin asti jatkaneista naisista useampi tupakoi raskauden ensiviikkoina kuin niistä odottajista, jotka pidättäytyivät alkoholista jo raskautta suunniteltaessa (p = 0,04).

Alkoholin käytön positiivisen raskaustestin jälkeen lopettaneiden naisten koettu elämänlaatu oli heikompi kuin niiden, jotka pidättäytyivät alkoholista jo raskautta suunnitellessaan (aOR 0,45; 95 %:n LV 0,26–0,79; p = 0,006). EuroHIS-8-elämänlaatumittarin eri osioiden pisteitä tutkittaessa nähtiin, että erityisesti arkipäivän tarmokkuuden puute, heikompi taloudellinen tilanne sekä vajavainen tyytyväisyys omaan itseensä olivat tilastollisesti merkitseviä tekijöitä raskauden ensiviikkojen alkoholin käytön suhteen (taulukko 2).

Alkuraskauden ahdistuneisuuden ja mielialan suhteen ei havaittu tilastollisesti merkitseviä eroja ryhmien kesken.

Pohdinta

Tämä on tietääksemme ensimmäinen suomalaistutkimus, joka antaa tietoa alkoholin käytön yleisyydestä raskauden ensiviikkoina. Tutkimusaineistossamme 55 % raskaana olevista naisista jatkoi alkoholin käyttöä positiivisen raskaustestin saamiseen asti. Alkoholia käyttäneet tupakoivat merkittävästi muita yleisemmin. Niillä, jotka pidättäytyivät alkoholista jo raskauden suunnitteluvaiheessa, koettu elämänlaatu oli parempi.

Aiemmassa australialaisessa tutkimuksessa lähes 61 % äideistä jatkoi alkoholin käyttöä positiiviseen testitulokseen asti (15). McCormack ym. (15) totesivat, että Australiassa alkoholin käyttöä positiivisen raskaustestin tulokseen saakka jatkaneet olivat tyypillisesti ylemmässä sosioekonomisessa asemassa, ensisynnyttäjiä, eivät olleet naimisissa ja tupakoivat muita useammin. Tässä tutkimuksessa ei todettu eroja aiempien synnytysten lukumäärän tai perhetilanteen suhteen.

Alkoholin käyttö ja tupakointi yhdessä altistavat ennenaikaiselle synnytykselle, sikiön pienelle syntymäpainolle sekä kasvun häiriöille (16,17). Pidämme erityisen huolestuttavana, että yli puolet raskaaksi tulevista käyttää jossain määrin alkoholia, kunnes raskaus havaitaan. Alkoholin vaikutukset sikiöön sekä raskauden kulkuun etenkin raskauden ensiviikkoina voivat olla merkittävät. Jo pienissä määrin nautittu alkoholi voi johtaa keskenmenoon (4). Suurin riski alkoholin aiheuttamalle keskenmenolle on raskausviikoilla 5–10 (4), jolloin embryogeneesi tapahtuu (18).

Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan raskaustestin teko ajoittuu keskimäärin 6. raskausviikolle, mutta jopa 23 % odottavista äideistä tekee positiivisen raskaustestin vasta 7. raskausviikolla tai myöhemmin (19). Tiedossamme ei ole suomalaistutkimuksia keskimääräisestä raskauden toteamisen ajankohdasta. Todennäköisesti Suomessa etenkin raskautta suunnittelevat naiset tekevät ovulaatiotestejä ja lisäksi tulevat tietoisiksi raskaudesta jo hyvin varhain raskausviikoilla 4–5. Osalla naisista raskaustestin tekeminen saattaa ajoittua vasta aikavälille, jolloin embryogeneesi on käynnissä.

Tutkimuksemme perusteella heikompi koettu elämänlaatu saattaa olla riskitekijä ajatellen raskauden ensiviikkojen alkoholinkäyttöä. Erityisesti heikompi taloudellinen tilanne, tarmokkuuden puute arjessa sekä heikompi itsetunto voivat olla itsenäisiä riskitekijöitä. Tiedossamme ei ole aiempia tutkimuksia, jotka olisivat selvittäneet koetun elämänlaadun ja raskauden ensiviikkojen alkoholinkäytön yhteyttä.

Odottavan äidin alkoholinkäytön sekä mielialatekijöiden yhteyttä on tutkittu aiemminkin. Leisin ym. (20) brittitutkimuksessa (n = 12 824) alkuraskauden ahdistuneisuudella nähtiin heikko yhteys (aOR 1,20; 95 %:n LV 1,00–1,43; p < 0,05) suurentuneeseen alkoholinkäytön todennäköisyyteen alkuraskauden aikana ainoastaan mallissa, jossa otettiin huomioon raskaana olevan naisen ikä, sosiaalinen luokka, siviilisääty, etnisyys, koulutusluokka ja tupakointi. Masennusoireilla ei todettu yhteyttä alkoholin käyttöön (20). Systemaattinen katsaus psykososiaalisten riskitekijöiden sekä raskaudenaikaisen alkoholinkäytön yhteydestä kuitenkin osoitti, että raskaana olevan naisen masennusoireet ovat yhteydessä raskauden läpi jatkuneeseen alkoholinkäyttöön (21). Esperin ym. (22) tutkimus osoitti positiivisen yhteyden stressaavien elämäntapahtumien sekä raskaudenaikaisen alkoholin ongelmakäytön välillä.

Omassa tutkimuksessamme ei kuitenkaan todettu eroja alkoholin käytön ja ahdistuneisuuden tai alkuraskauden mielialan suhteen. Ahdistuneisuuskyselyn alaluokista sosiaalinen ahdistuneisuus nousi esille (aOR 1,13; 95 %:n LV 0,98–1,31; p = 0,09), mutta tilastollisesti merkitsevää eroa ei ryhmien välillä havaittu.

Tutkimuksen vahvuutena voidaan pitää ainutlaatuista, koko kuntayhtymän perusterveydenhuollon kattavaa populaatiota. Tutkimuksen heikkoutena oli, että siihen osallistui vain hieman yli 40 % kaikista raskaana olevista. Kuitenkin tutkimuspopulaatiomme kuvautuu samankaltaisena koko Suomen mittakaavalla raskaana oleviin nähden äidin iän, koulutuksen, siviilisäädyn, pariteetin ja tupakoinnin suhteen (9).

Aineistossamme yksikään raskaana olevista naisista ei vastannut jatkaneensa alkoholin käyttöä positiivisen raskaustestin tekemisen jälkeen. Valitettavasti tutkimukseen osallistumattomat saattavat olla suurempaa riskiryhmää, koska runsaammin alkoholia käyttävät raskaana olevat naiset eivät todennäköisesti ole halukkaita osallistumaan pitkäkestoiseen tutkimukseen. Raskaudenaikaiseen alkoholinkäyttöön voi liittyä stigmaa, sillä myös ne, jotka jatkavat alkoholinkäyttöä läpi raskauden, ovat luultavasti tietoisia alkoholin haitallisista vaikutuksista sikiöön.

Valitettavasti emme keränneet tietoa siitä, millä raskausviikoilla äidit tekivät positiivisen raskaustestin tai lopettivat alkoholinkäytön tai kuinka monta annosta he käyttivät alkoholia raskauden ensiviikoilla. Tästä johtuen emme voi osoittaa, kuinka moni sikiö todella altistui alkoholille embryogeneesin aikana.

Tutkimuksessamme yli puolet raskaana olevista naisista lopettivat alkoholin käytön vasta positiivisen raskaustestin jälkeen. Tutkimuksemme perusteella heikompi koettu elämänlaatu saattaa olla yksi riskitekijä tälle. Turvallista rajaa alkoholin käytölle ei ole, sillä pienetkin alkoholiannokset voivat häiritä embryogeneesiä ja johtaa keskenmenoon.

Suositus on, että alkoholin käyttö lopetetaan jo raskautta suunniteltaessa. Tietoisuutta alkoholin haitallisista vaikutuksista raskaaksi tulemiseen ja raskauteen on tärkeää lisätä jo hoidettaessa hedelmällisessä iässä olevia naisia ehkäisyneuvolassa.