Väitökset 49

Tuotantotalouden menetelmistä apua mielenterveys- ja päihdehoidon hoitoprosessien selkeyttämiseen

Elinikä pitenee, mutta kestääkö terveys?

Merkittävä uhkatekijä toimintakykyiselle vanhenemiselle on lihavuusepidemia, kirjoittaa Timo Strandberg.

Timo Strandberg

Koronatauti lisää myös psykiatrisen hoidon tarvetta

Vuonna 2009 ilmestyneessä artikkelissa kirjoittajat nimittivät vuosina 2002–2003 yli 30 maahan levinnyttä SARS-epidemiaa (yli 8 000 raportoitua tapausta, 774 kuollutta) mielenterveyden katastrofiksi (1). 30 kuukauden seurantatutkimuksessa SARS:sta toipuneilla psykiatristen häiriöiden esiintyvyys oli 33,3 %. Neljäsosalla potilaista oli traumaperäinen stressihäiriö ja 15,6 %:lla oli masennushäiriö. Potilaiden elämänlaatu oli useilla osa-alueilla merkittävästi heikentynyt.

Antero Leppävuori

Uusia työkaluja otsa-ohimolohkorappeuman diagnostiikkaan

Neurofilamentin kevytketjun mittaus verinäytteestä tarjoaa apua otsa-ohimolohkorappeuman erotusdiagnostiikkaan.

Ulla Toikkanen

Pienten lasten astman yöaikaiseen kotiseurantaan uusi menetelmä

Impedanssipneumografia kertoo nukkuvan lapsen hengitystoiminnasta.

Anne Seppänen

Loppuanalyysi darolutamidista eturauhassyövän hoidossa

Uuden polven androgeenireseptorinsalpaaja darolutamidi on hyväksytty etäpesäkkeettömän kastraatioresistentin eturauhassyövän hoitoon. Faasin III kaksoissokkotutkimuksessa darolutamidin lisääminen kastraatiohoitoon pidensi elinaikaa merkittävästi.

Ossi Lindell

Idiopaattinen haimatulehdus johtunee useimmiten mikrokiteisestä sappikivitaudista

Idiopaattisen pankreatiitin syyksi on ehdotettu sappinesteen mikrokiteitä tai sakkaa, ja vastikään suomalainen gastrokirurgien monikeskustutkimus osoitti, että laparoskooppinen sappirakon poisto estää usein haimatulehduksen uusimisen. Nyt tulos on varmistettu laajassa meta-analyysissä, johon hollantilaiset kirurgit keräsivät 10 tutkimuksen tulokset; ainoa satunnaistettu vertailututkimus oli Suomesta.

Hannu Paajanen

Hiipuuko vasta-ainevaste koronaan nopeasti vai ei?

SARS-CoV-2-viruksen aiheuttamassa koronapandemiassa on edelleenkin paljon epäselvää. Esimerkiksi taudin aiheuttamasta immuunivasteesta on kirjavia tuloksia. Epävarmuutta lisäävät raportit uudelleensairastumisesta. Taustalla on myös kokemus flunssia aiheuttavien muiden koronavirusten kyvystä sairastuttaa toistuvasti. Ymmärrystä eivät näytä suuresti lisäävän tuoreet tutkimuksetkaan: toisen mukaan vasta-aineet vähenevät sukkelaan kolmessa kuukaudessa, toinen taas sanoo niiden säilyvän hyvällä tasolla ainakin viisi kuukautta.

Heikki Arvilommi

Uutta tietoa aspiraatiopneumonioista

Monikeskustutkimuksessa, johon rekrytoitiin 2 606 pneumoniapotilasta eri puolilta maailmaa, aspiraation riskitekijöistä tärkeimmiksi osoittautuivat aivoinfarkti, dementia, psykiatrinen sairaus, alipaino, nenä-mahaletku ja happirikastinhoito. Vuodepotilaana olo ja asuminen hoivakodissa sekä miessukupuoli olivat myös riskitekijöitä. Potilaista 70,8 %:lla oli aspiraation riskitekijöitä. Aspiraatiopneumonia oli 7,4 %:lla.

Heikki Ekroos

Gerasteenisten vanhusten verenpainetavoite

SPRINT-tutkimus osoitti, että yli 75-vuotiaiden systolinen verenpaine kannattaisi saada mieluummin tasolle 120 mmHg kuin 140 mmHg. Gerasteenistenkin potilaiden osoitettiin hyötyvän intensiivisemmästä hoidosta. Tutkimuksesta kuitenkin suljettiin pois laitospotilaat, muistisairaat, diabetesta tai munuaisten ja sydämen vajaatoimintaa sairastavat sekä aivohalvauspotilaat. Nyt Britanniassa on selvitetty, millainen verenpaine olisi gerasteenisille optimaalisin, sulkematta pois huonokuntoisimpia.

Kaisu Pitkälä

Lääkärijohtajan johtamisroolitLaadullinen tutkimus

Usein potilastyö koetaan johtamistyötä merkityksellisemmäksi.

Sari Huikko-Tarvainen, Pasi Sajasalo, Tommi Auvinen

Ei-epileptiset kohtausoireet imeväiässä

Ei-epileptiset kohtausoireet ovat yleinen syy sekä neuvolalääkärin että lastenneurologin vastanottokäynnille.

Jonna Komulainen-Ebrahim, Henna Jonsson

Väittelijä tutki infektioiden vaikutusta immuunivälitteisiin sairauksiin

Suomalaiset lapset sairastavat enemmän infektioita ja sairastuvat useammin immuunivälitteisiin sairauksiin kuin Viron ja Venäjän Karjalan lapset. Myös antibiootteja ja kuumetta alentavia lääkkeitä käytetään Suomessa enemmän.

Anne Seppänen

Väitökset 48

Uutta tietoa histologisista mahasyövän ennustetekijöistä

Suu ja hampaat unohtuvat lääkärikoulutuksessa

Suun terveys on tärkeä myös kroonisten sairauksien hallinnassa.

Lari Kotamäki, Minna Kaila

Mikä on p-arvon arvo?

Jos p < 0,05, on tulos merkittävä. Jos p > 0,05, tulos on negatiivinen eikä hoidolla ole vaikutusta. Suunnilleen näin meille on opetettu ja näin olemme tulkinneet tutkimustuloksia.

Timo Muhonen

Kaikki keinot käyttöön COVID-19:n toisen aallon estämiseksi hoivakodeissa

Henkilökunta tarvitsee nyt henkistä ja konkreettista tukea.

Kaisu Pitkälä, Ulla Aalto

Levinnyt borrelioosi osoittautui muuksi sairaudeksi puolella potilaista

Osa potilaista sai uuden diagnoosin, osalla oireet olivat peräisin aiemmin diagnosoidusta muusta sairaudesta, osoitti tutkimus.

Suvi Sariola

Ennenaikaisesti syntyneillä hieman suurentunut lapsuusiän syövän riski

Riski oli suurin pikkukeskosilla.

Ulla Toikkanen

Jopa puolet nenän sivuonteloiden leikkauksista voitaisiin välttää paikallishoidolla

Kortisonipitoisten nenäsumutteiden lääkkeenottotekniikka kannattaa opettaa kunnolla.

Anne Seppänen