Vitamiini A ja T-solujen toiminta

A-vitamiinin puutos altistaa infektiotaudeille. Tiedetään myös, että A-vitamiinilisä vähentää lasten infektiokuolleisuutta. Vaikutusmekanismit eivät kuitenkaan ole olleet selvillä.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Lääkkeiden määrääminen ja lääkemääräykset: Valvonnan kokemuksia PKV-lääkkeiden määräämisestä

Lääkkeiden määrääminen on rajattu lääkäreiden erityisoikeudeksi. Kirjoituksessa kuvataan voimassa olevat säännökset ja ohjeet ja havainnollistetaan pääasiassa keskushermostoon vaikuttavien (PKV) lääkkeiden määräämisen ongelmia kahdella tapausselostuksella. Uuden hoitosuhteen alkaessa ensimmäisellä vastaanottokerralla ei pitäisi määrätä eikä uusia PKV-lääkkeitä.

Matti Rimpelä Terhi Hermanson Antti Marttila

EY-direktiivien vaikutukset Suomen terveydenhuoltoon

Suomen lakeihin ja asetuksiin tehdään parhaillaan EY-direktiivien vaatimia muutoksia. Vaikka sosiaali- ja terveydenhuollonkin säädöksissä joudutaan harmonisoimaan lukemattomia yksityiskohtia, ETA-sopimus tuskin tulee suuresti vaikuttamaan terveydenhuollon arkirutiineihin. Merkittävimmät muutokset ovat tulossa lääkealalle, mm. lääkkeiden myyntilupakäytäntöön ja hintavalvontaan, sekä terveydenhuollon ammattien koulutukseen. Lääkäreille tulee yleislääkäritoiminnan ehdoksi peruskoulutuksen jälkeen suoritettava kaksivuotinen perusterveydenhuollon lisäkoulutus. Tätä koskevat säädökset sekä lääkärintoimen harjoittamista ja erikoislääkäritutkintoa koskevien säädösten muutokset ovat parhaillaan valmisteltavina.

Antti Marttila

Potilas ja hoitoa koskeva päätöksenteko

Potilaan itsemääräämisoikeus ja osallistuminen hoitoonsa ovat pitkään olleet lääketieteellisen hoidon perusperiaatteita. Sen sijaan vain vähän huomiota on kiinnitetty siihen, kuinka paljon potilaat haluavat ottaa vastuuta hoidostaan. Tutkimuksessa selvitettiin hypoteettisten sairaustapausten avulla, haluavatko potilaat osallistua hoitopäätösten tekemiseen ja missä määrin. Suurin osa vastaajista halusi olla mukana päätöksenteossa. Vastuu päätöksenteosta haluttiin kuitenkin jättää kokonaan lääkärille, mikäli päätös vaati erityistä lääketieteellistä tietämystä ja kun kyse oli vakavammasta sairaudesta. Kaikkein halukkaimpia vastaajat olivat osallistumaan sellaisten päätösten tekemiseen, jotka koskevat lääkehoitoa.

Sinikka Sihvo Pertti Kekki Kaj Koskela

Aikuisten bakteerimeningiitti

Aikuisten meningiitistä on julkaistu varsin vähän suuriin aineistoihin perustuvaa koottua tietoa. Bostonissa toimivan Harvardin opetussairaalan, Massachusetts General Hospitalin, infektiolääkärit selvittivät vuosien 1962-88 aikana hoidettujen 493 bakteerimeningiitin luonteenpiirteitä.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Sisapridi saattaa aiheuttaa sydämentykytystä

Sisapridi muistuttaa rakenteeltaan jossain määrin prokainamidia, mikä voisi selittää kolmen vuoden aikana WHO:n kansainväliseen sivuvaikutusrekisteriin tehdyt 7 takykardiailmoitusta. Usein kyse oli palpitaatiosta, mutta lisälyöntisyyttä ja (sinus?)takykardiaa ilmoitetaan myös esiintyneen. Sivuvaikutus on todennäköisesti ainakin osalla näistä potilaista sisapridiin liittyvää, sillä uudelleenaltistus aiheutti saman ilmiön.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

C-hepatiitin ennuste

Yhdysvalloissa neljän maakunnan alueella selvitettiin prospektiivisesti vuosina 1985-86 non-A, non-B hepatiittiin sairastuneen 130 potilaan ennustetta. Kolmasosa potilaista eli sosioekonomisesti huonoissa oloissa, mikä mahdollisesti on ollut osallisena tartuntaan. Runsaalla neljänneksellä tauti oli todennäköisimmin saatu suoneen otettavien huumeiden käytön yhteydessä ja vajaalla viidesosalla hiljattain annetusta verensiirrosta.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Mega-annosadrenaliinista ei hyötyä elvytyksessä

Tälläkin palstalla referoitiin takavuosina innostuneesti, miten suuriannoksinen adrenaliini muka antaa paremman elvytystuloksen kuin standardiannos, kun potilaan asystolia, kammiovärinä tai elektromekaaninen dissosiaatio halutaan muuttaa hemodynamiikkaa ylläpitäväksi rytmiksi. Suurina pidetään annoksia ad 15 mg, standardeina 1-2 mg. Mutta kuten niin usein, on alkuinnostuksen jälkeen syytä tutkia asia prospektiivisella ja satunnaistetulla tutkimuksella. Ja kuten niin usein, ei innostukseen ole tainnut olla aihetta.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Klorokiinille resistentti vivax-malaria

Plasmoidium vivax on toiseksi yleisin malarian aiheuttaja. Sitä esiintyy erityisesti Intiassa, Pakistanissa, Bangladeshissä sekä Keski-Amerikassa. Vivax-malaria saattaa joskus aiheuttaa klorokiinihoidosta huolimatta relapseja. Tällöin parasiitti on muuttunut maksassa hypnotsoiittimuotoon, joka verenkierrossa ei viihdy erytrosyyttien sisällä. Hypnotsoiittien aiheuttama taudin relapsi tulee aikaisintaan 30 päivän kuluttua primaari-infektiosta, mutta viive voi olla jopa vuosiakin. Myöhäiset relapsit hoidetaan primakiinilla. Tiedetään nimittäin, ettei klorokiini näissä tilanteissa tehoa.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Kuumekouristelijan muotokuva

Peräti 2-4 % kaikista lapsista saa kuumekourustuksen, heistä noin kolmannes toistuvasti. Tiedetään, että kuumekouristus uusii helpommin nuorissa kuin varttuneemmissa lapsissa, mutta muilta osin on epäselvyyttä mitkä seikat altistavat toistuville kuumekouristuksille. Yalen yliopistosairaalassa seurattiin prospektiivisesti parin vuoden ajan 347 kuumekouristelijaa (ikä 1 kk - 10 v).

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Anenkefalia ja elinten luovutus

Jos ihmisellä ei ole aivoja, hän ei ole oikeastaan kukaan. Ainakin hänen ruumiillinen elämänsä on joka tapauksessa lyhyt ja häntä ei "hänenä" ole olemassa, eli koskaan ei ole olemassa ketään, joka kokisi olevansa tuo kyseinen yksilö. Hänellä voi kuitenkin olla joukko täysin terveitä elimiä, joista voisi olla paljon iloa niille, joiden oma sydän, maksa tai munuainen syystä tai toisesta on lopettamassa toimintaansa. Jos tältä yksilöltä otettaisiin elimiä, ainakaan hän ei koskaan tulisi sitä kokemaan tai siitä kärsimään. Olisiko tässä siis ratkaisu huutavaan elinpulaan?

Toimittanut Pekka Louhiala

Pitkäaikaissairaiden nuorten tupakointi

Pitkäaikaissairaiden nuorten aikuisten tupakointi osoittautui Oulussa tehdyssä selvityksessä yhtä yleiseksi kuin terveiden verrokkien. Vain vaikeista astmaoireista kärsivät naiset tupakoivat verrokkeja selvästi vähemmän. Diabeetikot tupakoivat jopa yleisemmin kuin verrokit, ja heillä tupakointi oli myös yhteydessä hoitotasapainoon. Nuorten tupakoinnin aloittamista ei ilmeisestikään pystytä kovinkaan helposti estämään järkisyillä.

Jorma Kokkonen Terho Paavilainen

Henkilökunnan säteilyaltistus toimenpideradiologiassa

Toimenpideradiologiaan kuuluvien invasiivisten diagnosointi- ja hoitotoimenpiteiden suorittajien saamat säteilyannokset saattavat kasvaa suuriksi. Aloitettaessa uudenlaista toimintaa tai uudentyyppistä läpivalaisulaitteistoa hankittaessa säteilyaltistuksen tavallista tarkempi mittaus selvittää säteilyannosrajojen mukaisen rajoittavan kohde-elimen ja optimaalisen suojautumisen keinot. HYKS:n radiologian klinikassa 12 kanavointitoimenpiteessä suurin säteilyaltistus kohdistui mittausten mukaan radiologin sormiin. Hyvä sädehygienia ja suojainten käyttö työskentelyssä on tärkeää, ja siksi myös suojainten tuotekehittelyyn olisi paneuduttava entistä enemmän. Työntekijöiden säteilyaltistus ei saisi toimenpideradiologian yleistyessä lisääntyä.

Tapio Vehmas Ritva Havukainen Markku Tapiovaara Pekka Pitkäranta Pekka Tervahartiala Pekka Mankinen Ilpo Hovi Leena Kivisaari

Tarvitsemmeko suulääkäreitä?

Julkisuudessa on koko vuoden 1992 ajan kiistelty hammaslääketieteen opetuksen supistamissuunnitelmista pääsemättä asiassa ratkaisuun. Oman ongelmansa muodostavat opetusministeriön alaiset yliopistojen hammasklinikat, joilla tähän asti ei ole ollut hoitovastuuta. Selkeintä olisi saattaa hammasklinikat klinikoiksi klinikoiden joukkoon vastaamaan yliopistosairaaloissa suu- ja hammassairauksien hoidosta. Painopiste on siirtymässä lasten ja nuorten hammassairauksien hoidosta aikuisten ja vanhusten hoitoon. Tulevaisuuden ammattikuvasta onkin käytetty nimitystä suulääkäri.

Jukka H. Meurman

Trakeaan annettu adrenaliini tehotonta

Hätähän ei lue lakia, ja siksi on esitetty, että elvytystilanteessa adrenaliini voitaisiin antaa trakeaan, jos suoniyhteyttä ei ole. Ajatus intubaatioputken kautta annetun adrenaliinin tehosta perustuu sioilla ja koirilla tehtyihin kokeisiin. Niissä on saatu sama vaste kuin laskimoon annetulla adrenaliinilla, kun lääke on annettu viisinkertaisena annoksena trakeaan. Nurinkurista on, että viisinkertaisella adrenaliinimäärällä pitoisuus veressä kasvoi vain kymmenekseen siitä, mihin päästiin annostelemalla lääke laskimoon.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Klodronaattia myeloomaan?

Luun syöpymät ja patologiset murtumat ovat myeloomassa tavallisia. Klodronaatti on bisfosfonaatteihin kuuluva aine, joka estää luuta hajottavien osteoklastien toimintaa ja osteolyysiä. Suomen Leukemiaryhmän 350 multippelia myeloomaa sairastavaa potilasta käsittävässä tutkimuksessa haluttiin selvittää, voitaisiinko luusyöpymien etenemistä estää suun kautta annettavalla klodronaatilla. Kukin potilas sai aluksi melfalaani-prednisonihoitoa ja myöhemmin mahdollisesti MOCCA-sytostaattikuureja. Neljä viikkoa solunsalpaajahoidon aloittamisen jälkeen potilaat satunnaistettiin saamaan joko klodronaattia 2,4 g päivässä tai lumelääkettä kahden vuoden ajan.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Luuytimenluovuttajarekisteri lisää hoitomahdollisuuksia

Luuytimensiirto on jo vuosia ollut vakiintunut hoitomuoto monien veritautien hoidossa. Maailmassa on tehty lähes 50 000 luuytimensiirtoa toiselta ihmiseltä, niistä Suomessa yli 300. Kudostyypiltään sopiva sukulaisluovuttaja löytyy vain noin kolmasosalle potilaista. Siksi muita luovuttajaehdokkaita on kerätty rekistereihin, joissain maissa jo parinkymmenen vuoden ajan. Viime vuosina rekisteröityjen luovuttajien määrä on kasvanut niin suureksi, että muilta kuin perheenjäseniltä tehdyt luuytimensiirrot ovat yleistyneet merkittävästi. Suomeen viime vuonna perustettuun luuytimenluovuttajarekisteriin on tähän mennessä ilmoittautunut 2 500 luovuttajaehdokasta. Kotimainen rekisteri lisää sopivan luovuttajan löytymisen todennäköisyyttä.

Saija Koskimies Tapani Ruutu

Psykiatriseen sairaalaan vai avohoitoon - tutkimus yleissairaalan psykiatrisista päivystyskonsultaatioista

Psykiatriseen sairaalahoitoon lähettäminen on tärkeä hoitopäätös. Yleissairaaloissa, joihin nykyisin hakeutuu yhä enemmän myös mielenterveysongelmista kärsiviä potilaita, ratkaisu tehdään psykiatrin konsultaation jälkeen. Kuopion yliopistollisen sairaalan psykiatrisista päivystyskonsultaatioista tehdyn selvityksen mukaan valinta psykiatriseen sairaalahoitoon tai avohoitoon lähettämisen välillä tehdään ensi sijassa kliinisin perustein, joskin päätöksentekoon vaikuttaa myös potilaan sosiaalinen tilanne. Somaattisten ja psykiatristen diagnoosien jakaumassa ei sairaalahoitoon ja avohoitoon lähetetyillä ollut merkittävää eroa. Sen sijaan psykiatriseen sairaalahoitoon lähetetyillä potilailla oli heikompi psykososiaalinen toimintataso kuin avohoitoon lähetetyillä. Sairaalahoitoon lähetetyt olivat myös keskimäärin vanhempia, useammin naimattomia ja harvemmin mukana työelämässä.

Heimo Viinamäki Leo Niskanen Juha Haatainen Maija Purhonen Paula Ollonen Matti Pitkänen Kyösti Väänänen Johannes Lehtonen

Ympäristöterveydenhuollon erikoistumiskoulutus alkaa

Ympäristöterveydenhuollon suppean erikoisalan koulutus aloitetaan Tampereen ja Kuopion yliopistoissa. Koulutusvaatimukset on hyväksytty, mutta koulutuksen alkuvaiheessa joudutaan käytännön ja teoriapalvelun jaksoja hyväksymään tapauskohtaisesti. Teoreettinen koulutus pyritään järjestämään eri tahojen yhteistyönä olemassa olevaa koulutusta ja tietämystä hyödyntäen. Käytännön koulutusvirkojen puute koetaan ongelmaksi.

Antti Pönkä Pirkko Hervonen Mauri Isokoski

Tekniikan mahdollisuudet - ota osaa ideakilpailuun

Uusia teknologioita kehitellään koko ajan. VTT:n Sairaalatekniikan laboratoriossa Tampereella, esimerkiksi, pohditaan paraikaa, miten vastata väestön ikääntymisen asettamiin haasteisiin. Työn alla ovat mm. entistä paremmat, "älykkäät" potilasvalvonnan hälytysjärjestelmät sekä lääkärin ja potilaan aikaa ja vaivaa säästävä tiedon - vaikkapa röntgenkuvien - siirtojärjestelmän kehittäminen.