Kolmois- vaiko kaksoishoito?

Helikobakteeri-infektion hoitoa on pyritty monin keinoin yksinkertaistamaan. Tähän ajaa massiivinen pillerimäärä, joka aiheuttaa potilaissa sekä epäröintiä että pahoinvointia.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Sepelvaltimotautipotilaan atyyppinen angina pectoris

Kuulostaako tutulta: koronaaritautipotilaalla on kaikki angina pectoris -lääkkeet käytössään, mutta silti hänellä on rintakipuja? On suuri houkutus todeta taudin vain etenevän, mutta jospa potilaalla onkin ruokatorviperäinen, ts. kausaalisesti hoidettavissa oleva kipu?

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Enalapriilin edulliset koronaarivaikutukset

Maailmalla on tehty muutamia laajoja enalapriilitutkimuksia. Niistä kertyneet suunnattomat tietomäärät on nyt hyödynnetty uudella tavalla. Haluttiin näet selvittää, vähentääkö enalapriili huonosydämisten ihmisten sydäninfarktien esiintyvyyttä.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Tuberkulidit - ihotautien mysteerit

Erythema induratum on krooninen, nodulaarinen alaraajojen haavauma. Histologisesti se on luokiteltu ihonalaiseksi granulomatoottiseksi vaskuliitiksi. Jo viime vuosisadan puolella sen ajateltiin olevan tuberkuloosin manifestaatio. Haavaumasta ei kuitenkaan saada kasvamaan tuberkuloosibasillia millään keinolla.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Havainnot eivät aina sovi teoriaan

Amerikkalais-venäläinen tutkijaryhmä on kerännyt 40 vuoden aikana havaintoja Jäämeren lämpötiloista eri vuodenaikoina. Tutkijat analysoivat laajalta alueelta pohjoisnavan ympäriltä sekä lentokoneiden että maa-asemien vuosina 1950-90 raportoimat yli 27 000 lämpötilaprofiilia.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Mikä menetelmä prenetaalidiagnostiikkaan?

Tanskassa verrattiin kolmen eri prenataalidiagnostisen menetel-män hyötyjä ja haittoja. Menetelmät olivat amniosenteesi, transabdominaalinen koorionnukkanäyte ja transservikaalinen nukkanäyte.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Potilasvahinkoilmoitukset anestesiatoiminnasta

Potilasvahinkolaki tuli voimaan vuoden 1987 toukokuussa. Lain kolmena ensimmäisenä voimassaolovuonna anestesiatoimintaan liittyviä vahinkoilmoituksia tehtiin vain 119. Määrä on erittäin pieni, sillä Suomessa tehdään vuosittain arviolta 360 000 sellaista leikkausta, joissa tarvitaan anestesialääkärin toimenpiteitä. Potilasvahinkoilmoituksen tekeminen on yksinkertaista, joten vahingoista tulee kuitenkin todennäköisesti tietoon huomattavasti suurempi ja edustavampi osa kuin ennen lain voimaantuloa. Lain vakiinnuttua ilmoitetaan luultavasti kaikki vähänkin merkitykselliset vahingot. Tämä mahdollistaa vahinkojen analysoinnin, niiden syiden selvittelyn ja helpottaa vahinkojen ehkäisyä.

Ulla Aromaa Matti Lahdensuu

Kuntoliikunnan taloudellinen tuotto

Yhdysvaltalainen työryhmä on laajassa väestötutkimuksessaan laskenut konkreettisen hinnan liikunnanpuutteelle. Elinajan saldo liikuntaa harrastavalle ja toisaalta istuvaa elämää viettävälle saatiin vähentämällä kunkin henkilön käyttämien sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset hänen maksamastaan verosummasta. Tulosten mukaan terve henkilö, joka ei harrastanut mitään liikuntaa, aiheutti Yhdysvaltain sosiaali- ja terveydenhuollolle 11 000 dollaria suuremmat nettokulut kuin vastaavanlainen liikunnanharrastaja. Kun summa diskontataan viiden prosentin mukaan, liikkumattomuuden hinnaksi tuli 1 900 dollaria. Laskelmat eivät tietenkään ole numerotarkkoja, mutta tutkimus on huolellisesti tehty, ja tulokset antavat käsityksen liikunnan taloudellisesta merkityksestä sekä yksilölle että yhteiskunnalle.

Ilkka Vuori

HPV-tulehduksen vallitsevuus

Ihmisen syylävirus (papilloomavirus, HPV) on väestössä hyvin yleinen. Eri tyyppejä tunnetaan jo 68, joista 30 on eristetty naisen sukuelinten alueelta. Erityisesti kohdunkaulan HPV-tulehdukset ovat olleet laajenevan tutkimuksen kohteena 1970-luvun puolivälistä lähtien, jolloin ensimmäisen kerran esitettiin epäily HPV:n ja kohdunkaulan pahanlaatuisten muutosten välisestä yhteydestä. Samaan aikaan todettiin, että eksofyyttiset klassiset "visvasyylät" olivatkin vain pieni osa HPV:n aiheuttamaa tautikirjoa. Huomattavan paljon yleisempi on ns. litteä kondylooma, joka saadaan näkyviin vasta kohdunkaulan kolposkopiatutkimuksessa. Viime vuosien aikana on käynyt ilmeiseksi, että tulehdus saattaa esiintyä myös latenttina (piilevänä). Tässä tapauksessa kolposkopiassa ja solu/kudosnäytteessä normaaliksi tulkittava kohdunkaulan limakalvosolukko sisältää HPV:n DNA:ta, joka voidaan todeta nykyaikaisilla DNA-hybridisaatiotekniikoilla ja/tai polymeraasiketjureaktiolla (PCR).

Tarkkavaisuutta voidaan parantaa

Nykyisen käsityksen mukaan tiedonkäsittely aivoissa tapahtuu peräkkäisissä ja rinnakkaisissa hermostoverkostoissa, jotka rakentuvat paikallisista tiedonkäsittely-yksiköistä ja näiden yksiköiden välisistä yhteyksistä (välittäjäaineina glutamaatti ja GABA). Aivokuoren alta nousevien välittäjäainejärjestelmien (mm. noradrenerginen, kolinerginen ja serotonerginen järjestelmä) on ehdotettu säätelevän näiden hermoverkostojen tiedonkäsittelyn tehokkuutta. Tässä kokeellisessa neuropsykofarmakologisessa tutkimuksessa selvitettiin aivojen noradrenergisten, serotonergisten ja kolinergisten hermoratojen merkitystä otsalohkon ja limbisen järjestelmän toimintaa vaativien käyttäytymismuotojen, kuten tarkkaavaisuuden ja lyhytaikaisen työmuistin, säätelyssä.

Alkoholi ja luu

Osteoporoosi on yleistynyt viime vuosikymmeninä kaikissa teollisuusmaissa. Se todetaan tavalli-sesti mittaamalla luun mineraalitiheys. Vain n. 60 % tästä lisääntymisestä voidaan selittää väestön vanhenemisella. Syyksi onkin epäilty myös elintapojen, kuten alkoholinkäytön osuutta. Aikaisempien tutkimusten mukaan alkoholinkäyttö voi olla jopa merkittävä osteoporoosin riskitekijä. Tosin aiempia tutkimuksia on usein häirinnyt sekoittavien tekijöiden osuus.

Totuus HIV-negatiivisista CD4-T-lymfosytopenioista

Helmikuun 11. päivän numerossaan New England Journal of Medicine leikkaa lopullisesti siivet "uudelta" HIV:n kaltaiselta virukselta. Viime kesänä Amsterdamissa pidetyssä AIDS-kongressissa raportoitiin useita potilastapauksia, joissa CD4-positiivisten T-solujen puutosta sairastavilta ei pystytty eristämään mitään tunnettua immunosuppressiota aiheuttavaa virusta. Tieto aiheutti maailmalaajuisen pelon uudesta tuntemattomasta AIDS-viruksesta. Pelko heijastui mm. luottamukseen verensiirtojen turvallisuudesta.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Mikroalbuminuria ei aina ennusta diabeteksen kulkua

Ainakin lyhyen aikaa insuliinihoitoista diabetesta sairastaneilla tiedetään mikroalbuminurian (vuorokausivirtsan albumiinieritys 30-300 mg) ennustavan makroalbuminurian kehittymistä ja potilaan ennusteen huononemista. Hyksiläiskollegat ovat seuranneet pitkään (yli 15 vuotta) insuliinihoitoista diabetesta sairastaneiden potilaiden mikroalbuminurian ennustearvoa.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Myös gentamysiinin annostelu kerran päivässä

Olemme perinteisesti tottuneet annostelemaan aminoglykosideja kahdesti tai kolmasti päivässä. Netilmysiinin annostelu kerran päivässä hyväksyttiin meillä muutamia vuosia sitten, joskin se aiheutti alkuun epäilevän ilmapiirin. Sittemmin se hyväksyttiin käytännöksi yksinkertaisuutensa vuoksi.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Kofeiinin vieroitusoireet

Vaikka tiedetään, että kahvin yht-äkkinen poisjääminen ruokavaliosta aiheuttaa oireita, ei ole järjestelmällisesti tutkittu, millainen on oikeastaan kofeiinivieroitusoireyhtymä. Syndrooma saa kasvot Johns Hopkinsin yliopistosairaalassa tehdyssä tutkimuksessa, jossa oli mukana 62 tervettä aikuista.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Ondansetroni ja koronaarit

Yhdysvalloista raportoidaan lyhyessä kirjeessä päätoimittajalle seitsemästä potilaasta, jotka saivat uutta serotoniiniantagonistia, ondansetronia, sytostaattien aiheuttamaan pahoinvointiin. Potilailla oli monia sairauksia; heillä oli ennestään sydänvika ja osalla kaiketi myös antrasykliinien aiheuttama kardiomyopatia.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Eettinen toimikunta ja sen työn kehittäminen

Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä on jo yli kymmenen vuoden kokemus eettisen toimikunnan työstä. Tuona aikana toimikunta on käsitellyt yli 250 tutkimussuunnitelmaa. Suurin osa niistä on arvioitu varsin tasokkaiksi. Lääketutkimukset ovat viime vuosina olleet hyvin suunniteltuja monikeskustutkimuksia, muiden tutkimusten suunnitelmiin sen sijaan on puututtu melko useinkin, joskaan esitetyt korjaukset eivät ole olleet suuria. Lähiaikoina eettisten toimikuntien työssä joudutaan entistä painokkaammin ottamaan huomioon myös taloudelliset seikat.

Rainer Fogelholm Tapio Tervo

Uusia amalgaamipaikkoja tehdään vähän

Sosiaali- ja terveyshallituksen keväällä 1992 tekemä tutkimus hammaspaikkamateriaalien käytöstä osoitti, että lasten hammashoidossa lasi-ionomeeri oli eniten käytetty täyteaine: siitä tehdään noin 80 % kaikista uusista paikoista. Amalgaamin käyttö oli vähäistä ja rajoittui lähinnä poskihammasalueiden laajoihin täytteisiin. Aikuisilla amalgaamia käytettiin enemmän kuin lapsilla, mutta myös taka-alueen täytteissä käytettiin runsaasti hampaanvärisiä täytemateriaaleja. Terveyskeskus- ja yksityishammaslääkärien materiaalivalinnat olivat samansuuntaisia.

Eeva Widström Helena Forss

Lanneselkäpotilaan hoidon vaikuttavuus: onko kasvavaan kuntoutusongelmaan ratkaisua?

Selkäsairauksista aiheutuvat sosiaaliturvakustannukset ovat kasvaneet mammuttimaisiksi. Terveydenhuollon tulee käyttää vaikuttavimmiksi osoittautuneita hoitomenetelmiä, mutta samalla yhteiskunnan on vastattava ammatillisen kuntoutuksen haasteeseen: selkävaivaisille on järjestettävä sopivaa työtä. Ruotsissa on saatu erinomaisia tuloksia yhdistämällä aktiivinen kuntoutus ja työpaikkatoimenpiteet.

Hannu Alaranta Antti Malmivaara Timo Pohjolainen

HIV-tartunnat lisääntyneet jälleen

Vuonna 1992 Suomessa todettiin 89 uutta HIV-tartuntaa, selvästi enemmän kuin edellisvuonna, jolloin tartuntoja löytyi 58. Noin kolmasosa tartunnoista on todettu ulkomaalaisilta. Kaik-kiaan Suomessa on todettu 518 HIV-tartuntaa viime vuoden loppuun mennessä. Aidsiin on sairastunut 125 ihmistä, heistä 82 on kuollut.