Saavatko suomalaiset sopivasti jodia?

Suomalaisten jodin saannin todettiin 1970-luvulla olevan suosituksiin nähden jopa runsasta. Tässä tutkimuksessa määritettiin keskeisten jodilähteiden, maidon ja kananmunan, jodipitoisuus 1990-luvun vaihteessa sekä selvitettiin joditetun suolan nykyistä käyttötasoa. Maidon jodipitoisuus ei ollut muuttunut 1970-lukuun verrattuna, kananmunien pitoisuus taas oli laskenut selvästi. Joditetun suolan käyttö on vähentynyt lähes puoleen 15 viime vuoden aikana. Tulosten perusteella suomalaiset saavat jodia keskimäärin 0,26 mg/vrk talvella ja 0,15 mg/vrk kesällä - saanti vastaa siis paremmin suosituksia kuin 15 vuotta sitten. Suurimpana syynä jodin saannin laskuun on sekä maidon että joditetun ruokasuolan kulutuksen vähentyminen. Suomalaiset saavat nyt jodia sopivasti eikä tarvetta ruokasuolan jodituskäytännön muutoksiin ole.

Päivi Ekholm, Janne Viksten, Auli Suojanen, Pertti Varo

MS-tautia sairastavan kognitiiviset häiriöt ja kuntoutuksen mahdollisuudet

Multippeliskleroosiin liittyviä kognitiivisia muutoksia on ryhdytty systemaattisesti tutkimaan vasta viime aikoina. Valtaosa sairauteen liittyvistä vaurioista paikantuu aivokuoren alapuoliseen valkeaan aineeseen, ja niinpä MS-taudissa neuropsykologiset häiriöt ovat erilaisia kuin pääosin kortikaalisia rakenteita tuhoavissa sairauksissa. Uudet tutkimustulokset ovat oikaisseet vanhoja kliinisiä käsityksiä oireiden esiintyvyydestä. Noin puolella tautia sairastavista voidaan neuropsykologisella tutkimuksella osoittaa kognitiivisen suorituskyvyn puutteita. Sairaudelle tyypilliseksi arvioitu euforia taas on osoittautunut harvinaisemmaksi kuin on luultu. Oikean tiedon jakaminen kognitiivisista häiriöistä potilaille ja heidän läheisilleen on ensiarvoisen tärkeää. Muisti- tai keskittymisvaikeuksista kärsiville tulisi aina varata mahdollisuus asiantuntevaan neuropsykologiseen arviointiin ja palautteeseen. Neuropsykologinen kuntoutus painottuu lähinnä kompensaatiokeinojen oppimiseen ja apuvälineiden käytön harjoitteluun.

Päivi Kujala, Juhani Ruutiainen, Raija Portin

Sepelvaltimotaudin invasiivisen tutkimuksen ja hoidon tarve, toteuttamismahdollisuudet ja laadun seuranta

Suomessa tehtiin vuonna 1993 noin 3 700 sepelvaltimoiden ohitusleikkausta ja 1 400 pallolaajennusta. Nykytiedon valossa arvioidaan vuosittain tarvittavan vähintään 4 500- 5 000 ohitusleikkausta ja 3 000-4 000 pallolaajennusta, mikä vastaisi hyvää pohjoismaista ja keskieurooppalaista tasoa. Tämän toiminnan vuotuiset kokonaiskustannukset ovat noin 450 miljoonaa markkaa. Taloudellisuuteen ja hyvään laatuun päästään parhaiten, kun toiminta keskitetään tehokkaisiin ja isoihin keskuksiin, joissa on valmiudet monipuolisiin invasiivisiin toimenpiteisiin. Toiminta vaatii myös laadun arviointia ja seurantaa. STAKES on kehittämässä rekisteriä, jolla pystytään seuraamaan sydämeen kohdistuvien toimenpiteiden määrää, tuloksia ja niihin liittyviä komplikaatioita ja siten arvioimaan kustannus-hyötysuhdetta.

Ulla Idänpään-Heikkilä, Mikko Katila, Martti Kekomäki, Stakesin Sydän- Ja Verisuonitautien Asiantuntijaryhmä

Väärää tietoa, vääriä päätöksiä Kustannukset, kustannuslaskenta, hinnat ja hinnoittelu sairaaloissa

Sairaalapalvelujen nykyinen hinnoittelukäytäntö on kaukana aiheuttamisperiaatteen mukaisesta kustannusvastaavuudesta.

Eero Linnakko

Kuvantamismenetelmien kehityksen vaikutus meningeooman diagnosoinnin kustannuksiin

Lääketieteellisen kuvantamisen tekniikka on kehittynyt viime vuosina voimakkaasti. Tämä on merkinnyt yhä parempia mahdollisuuksia kuvata sekä anatomisia että fysiologisia ilmiöitä, ja näin diagnostiikka on täsmentynyt, helpottunut ja nopeutunut. Teknologia vaatii kuitenkin huomattavia investointeja, ja uusien laitteiden hankintakustannukset ovat suuria. Toisaalta parantunut diagnostiikka tuo myös rahassa mitattavaa lisäarvoa: tutkimukset voidaan useimmiten tehdä polikliinisesti, tautiprosessit todetaan varhemmin ja toimenpiteet voidaan suunnitella ja toteuttaa tehokkaammin. Radiologisten tutkimuskäytäntöjen vaikuttavuutta onkin arvioitava laajakatseisesti; on otettava huomioon sekä lääketieteelliset että taloudelliset näkökohdat. Tätä arviointia on suoritettu HYKS:n Radiologian klinikassa. Ensimmäiseksi esimerkiksi otettiin erään aivokasvaimen, meningeooman, diagnostiikan kehitys.

Juha Kotikangas, Jouni Laurila, Antti Servo, C-G Standertskjöld-Nordenstam

Jatkuva verenpaineenmittaus hypertonian diagnostiikassa

Jo yli sata vuotta sitten havaittiin verenpaineen vuorokausivaihtelu: verenpaine on toistakymmentä elohopeamillimetriä matalampi yöllä kuin päivällä. Miten tämä luonnollinen rytmi muuttuu primaarisessa ja sekundaarisessa hypertoniassa?

Leukosyytti-infuusio lymfooman hoidoksi

Allogeenisen luuytimensiirron saaneille potilaille voi muutama kuukausi siirron jälkeen ilmaantua lymfooma, jossa voidaan todeta Epstein-Barrin viruksen (EBV) DNA:ta. Tehokasta hoitoa tällaiseen hoidon komplikaationa ilmaantuvaan lymfoomaan ei ole ollut, sillä kemoterapia ja sädehoito tehoavat siihen huonosti. Koska lymfoomasolut ovat DNA-analyysin perusteella yleensä peräisin luuytimen luovuttaneelta henkilöltä, saivat amerikkalaiset tutkijat päähänsä ajatuksen yrittää hoitaa luuytimensiirron jälkeen kehittyneitä EBV-positiivisia lymfoomia infusoimalla potilaaseen luuydintä luovuttaneen henkilön sytotoksisia T-lymfosyyttejä.

Solunsalpaajien annostelun merkitys rintasyövän liitännäishoidossa

Rintasyöpäleikkauksen jälkeen liitännäishoitona annettavan solunsalpaajahoidon tiedetään parantavan eloonjääneisyyttä, mutta mikä merkitys on solunsalpaajien annostelulla? Toisten mielestä tulos on todennäköisesti sitä parempi, mitä enemmän solunsalpaajia voidaan antaa tietyn ajan kuluessa, kun taas jotkut arvelevat, että on olemassa tietty optimiannostelu, jonka ylittäminen lisää pääasiassa vain sivuvaikutuksia ja kustannuksia.

Vyöruusun optimihoito

Vaikka asikloviiri on vyöruusun hoidossa osoittautunut tehokkaaksi, potilaille jää usein ikävänä seurauksena postherpeettinen hermokipu. Tämän kivun estämiseksi ja hoitamiseksi on käytetty kortisonia akuutin vaiheen aikana, mutta ei tiedetä, onko tästä hoidosta hyötyä eikä sitäkään, olisiko nykyistä pitempi asikloviirihoito paikallaan neuralgian estämiseksi.

Rajoitetaan ammusten hankintaa

Aseiden rekisteröintipolitiikan muutoksesta huolimatta Yhdysvalloissa tunnetaan edelleen huolta rikollisten helposta aseiden saannista. Yksityiset henkilöt omistavat Yhdysvalloissa 67 miljoonaa käsiasetta. Lähes joka toisessa yhdysvaltalaisessa taloudessa on käsiase.

Kohdun koko ja sen ontelon kaikukuvauslöydös normaalin synnytyksen jälkeen Auttaako kaikukuvaus synnytyksen jälkeisen residuan toteamisessa?

Kohtuontelon löydökset ovat synnytyksen jälkeisinä päivinä moninaisia, ilmenee tutkimuksessa, joka tehtiin emätinanturilla normaalisti synnyttäneille naisille. Ontelo voi sisältää eriasteisesti kaikutiivistä kudosta, nestettä tai kaasua tai olla ohut ja rakomainen. Kohdun mittaaminen on yhtä helppoa emättimen kautta kuin vatsanpeitteiden läpi, mutta ontelon sisällöstä saa paremman kuvan emätinanturin avulla. Koska normaalissakin kohdussa näkyy synnytyksen jälkeen "sisältöä", löydöstä ei pidä luulla synnytyksessä kohtuun jääneiksi istukan tai kalvojen osiksi. Residua diagnosoidaan kliinisen kuvan perusteella ja kaikukuvaus täydentää kliinisen tutkimuksen tuloksia.

Terhi Saisto, Anna Sariola, Maija Haukkamaa

Onko päiväkirurgia nielurisaleikkauksissa turvallista?

Päiväkirurgian osuus Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin nielurisaleikkauksista kasvoi vuoden 1991 lopusta 1992 loppuun mennessä 13:sta 22 prosenttiin. Lisäys tuli lähinnä yksityisten laitosten hoitovalinnoista. Näin lyhyt jälkihoito on ollut turvallista, sillä jälkivuotojen esiintyvyys tähän järjestelyyn valituilla potilailla oli vain kolmasosa verrattuna niihin, joita oli seurattu leikkauksen jälkeen yön yli osastolla. Kahden vuoden potilaiden analyysi osoitti myös, että vuorokauden kuluessa leikkauksesta ilmenneistä vuodoista 90 % tulee kuuden ensimmäisen tunnin kuluessa. Sen perusteella kirjoittajat suosittavat potilaan seuranta-ajaksi osastolla nielurisaleikkauksen jälkeen kuutta tuntia.

Jukka Sipilä, Jouko Suonpää, Reijo Johansson

Sekamuotoinen ahdistus-masennushäiriö - uusi ICD-10-tautiluokituksen diagnoosi

Depression ja ahdistuneisuuden oireita esiintyy usein samanaikaisesti. Tähänastisessa mielenterveyshäiriöiden luokittelussa ahdistushäiriöt ja masennus on kuitenkin pyritty erottelemaan toisistaan. Muuttunut ajattelutapa on nyt otettu huomioon uudessa ICD-10-tautiluokituksessa, joka tullee Suomessakin käyttöön vuoden 1996 alusta.

Teuvo Koskinen

Talven 1993-94 influenssaepidemia ja tulevan kauden näkymät

Talven 1993-94 influenssaepidemia alkoi tavallista varhaisemmin ja oli useissa maissa raju. Ärhäkkyyden syyt eivät löydy yhtä helposti viruksen rakenteesta kuin monesti aiemmin. Influenssavirusten nopea evoluutio voi tuottaa jatkossakin yllätyksiä. Toistaiseksi ei ole viitteitä siitä, että talven 1994-95 epidemiasta tulisi voimakas.

Reijo Pyhälä, Niina Ikonen, Minna Haanpää, Leena Kinnunen, Anja Villberg

Ikääntyvän skitsofreniapotilaan hoito perusterveydenhuollossa

Valtaosaa skitsofreniaa sairastavista vanhuksista hoidetaan nykyisin avohoidossa. Ikääntyneen skitsofreniapotilaan hoito on yleensä varsin kiitollista, mikäli potilaan, hänen lähimpien ihmistensä ja hoitohenkilökunnan välille saadaan luotua toimiva vuorovaikutusverkko. Kohtuuannoksinen lääkehoito ja fyysisen tilan säännöllinen seuranta ovat hoitoa tukevia elementtejä.

Erik E. Anttinen

Alkoholin kulutuksen kehityssuunnat

Alkoholin kulutus on vähentynyt Suomessa kolmen viime vuoden aikana yli 10 prosenttia. Myös juomarakenne on muuttunut huomattavasti: siirtymä mietoihin päin on ollut selvä. Tulevaa kehitystä ei ole aivan helppo ennustaa, sillä siihen vaikuttavat ratkaisevasti ainakin taloustilanne ja mahdollinen EU-jäsenyys. Jos jäsenyyteen päädytään, hintojen lasku näkynee kulutuksen ja myös alkoholihaittojen kasvuna.

Heikki Koski, Esa Österberg

Korvausmenettelyn ja kuntakoon vaikutus erikoissairaanhoidon taloudelliseen riskiin

Valtionosuusuudistus on vauhdittanut sairaaloiden kuntalaskutuksen uudelleenarviointia. Tutkimuksessa selvitettiin erikoissairaanhoidon taloudellisen riskin, kuntakoon ja kuntalaskutusperusteiden välisiä yhteyksiä. Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että DRG-hinnoittelua käytettäessä erikoissairaanhoidon kustannusten vuosittainen vaihtelu on hieman pienempää kuin hoitopäivien määrään perustuvia hintoja käytettäessä. Tulokset viittaavat myös siihen, että suurin osa Suomen kunnista on asukaspohjaltaan liian pieniä kantamaan satunnaisvaihtelusta aiheutuvaa taloudellista riskiä.

Unto Häkkinen, Miika Linna, Markku Salonen

Ihmisen P450-entsyymit

Vierasainemetaboliaan liittyvät sytokromi P450-entsyymit (CYP) muuttavat vieraita aineita (esim. lääkeaineet, nautintoaineet ja saasteet) ja elimistön omia aineita siten, että ne voidaan poistaa elimistöstä. Näillä entsyymeillä on keskeinen merkitys myös vieraitten aineitten toksisissa vaikutuksissa ja syöpää aiheuttavien aineiden aktivaatiossa. P450-systeemi käsittää useita isoentsyymejä, jotka eroavat toisistaan mm. substraattispesifisyyden, indusoituvuuden ja geneettisen säätelyn suhteen. Tässä väitöskirjatyössä pyrittiin selvittämään erilaisten kumariini-tyyppisten lääkeaineiden metaboliaa sekä vaikutuksia ihmisen P450-entsyymeihin ja sitä kautta muiden lääkeaineiden metaboliaan. Lisäksi selvitettiin P450-entsyymien kehittyneisyyttä ihmisen sikiökaudella.

Jukka Mäenpää

Leukemialapsi selviää tulehduksista hyvin

Lasten akuutin leukemian ennuste on parantunut huomattavasti viime vuosikymmenien aikana tehostuneen sytostaattihoidon ansioista. Sytostaattihoitojen seurauksena lasten tulehdusherkkyys lisääntyy ja infektiot ovat hoidon aikaisista komplikaatioista merkittävimmät. Leukemialasten vakavia infektioita on tutkittu paljon, mutta tavallisia tulehdustauteja, joita lapset sairastavat kotona ollessaan, on tutkittu vähän.

Merja Möttönen

HLA-geenien osuus MS-taudissa oletettua suurempi

Multippeliskleroosi (MS) on keskushermoston myeliiniä vaurioittava krooninen tulehduksellinen sairaus, jonka puhkeamiseen vaikuttavat sekä ympäristö- että perintötekijät. Kliinisesti MS muodostaa laajan kirjon erilaisia neurologisia oireita ja löydöksiä, joista tyypillisimpiä ovat erilaiset halvaukset, tunto- ja näköhäiriöt, ataksia sekä autonomisen hermoston häiriöt. Histopatologisesti MS:ssä tavataan useita aivojen tai selkäytimen valkeaan aineeseen paikantuvia tulehduspesäkkeitä; tulehdusreaktion syntymekanismit ovat kuitenkin vielä epäselviä. Monet infektiot voivat aiheuttaa MS-potilaalle pahenemisvaiheen; infektion laukaisema autoimmuunireaktio myeliinä kohtaan onkin keskeisin patogeneettinen selitysmalli. Mikrobeista erityisesti virukset ovat olleet aktiivisen tutkimuksen kohteena, ja kohonneita vasta-ainepitoisuuksia useita tavallisia viruksia kohtaan on todettu sekä MS-potilaiden seerumissa että likvorissa. Monet tutkijat ovat kuitenkin sitä mieltä, että mitään spesifiä MS-agenssia ei ehkä ole olemassa vaan useat mikrobit voivat johtaa taudin puhkeamiseen geneettisesti alttiilla henkilöllä. Geneettinen näkökulma taudin tutkimuksessa onkin voimistunut, vaikka kyseessä ei olekaan mendelistisellä tavalla perinnöllinen sairaus.

Pentti Tienari