Immunokemoterapia ja mahasyövän ennuste

Mahasyöpä on yleisin syöpätyyppi Japanissa, ja siellä onkin nähty paljon vaivaa mahasyöpäkuolleisuuden pienentämiseksi. Standardihoitona japanilaiset antavat kuratiiviseksi arvioidun mahasyöpäleikkauksen jälkeen mitomysiiniä ja fluorourasiilia. PSK on proteiiniin sitoutunut polysakkaridi (beeta-D-glukaani), jolla on immuunijärjestelmää stimuloivia ominaisuuksia, ja se voimistaa myös solunsalpaajien vaikutuksia. Japanilaiset tutkijat päättivät selvittää, parantaisiko immunostimulantti PSK eloonjäämistä, jos se lisättäisiin tavanomaiseen kirurgian jälkeiseen adjuvanttihoitoon.

Jos eivät edes lääkärit, niin miten sitten muut...

Infektioalan tärkeimmässä vuotuisessa kongressissa Orlandossa esitettiin lokakuun alussa mielenkiintoinen tutkimus. Aineisto koottiin edellisen vuoden kongressissa New Orleansissa.

Salmonella kilpikonnista

Pohjoissuomalaiseen perheeseen hankittiin lasten iloksi kaksi vesikilpikonnaa. Viikon kuluttua perheen isä ja kaksi lasta, 8- ja 11-vuotiaat, saivat lieviä ripulioireita. Lääkäriin ei kuitenkaan ollut tarvetta hakeutua.

Käsienpesun kovat vaatimukset

Sairaalahenkilökunnan tulisi pestä käsiään vähintäin 30 sekuntia saippualla tai vaihtaa hansikkaat joka potilaskontaktin jälkeen estääkseen mikrobilääkkeille resistenttien bakteerien siirtymisen potilaasta toiseen. Tällaiseen tulokseen päätyvät chigacolaiset tutkijat.

Kohtua supistavan lääkkeen valinta ensi- ja uudelleensynnyttäjille

Oksitosiinin ja ergometriinin yhdistelmä ehkäisi tehokkaammin kuin pelkkä oksitosiini jälkeisvaiheen verenvuotoa OYKS:ssa tehdyssä tutkimuksessa. Ero johtuu lääkkeiden erilaisista vaikutusajoista ja -tavoista. Ergometriinilisä näytti hyödyttävän varsinkin uudelleensynnyttäjiä. Kirjoittajat pitävät havaintoaan suuntaa-antavana ja suosittelevat ergometriinia oksitosiiniruiskeen täydennykseksi uudelleensynnyttäjille pääsääntöisesti aina, kun verenvuoto ei rauhoitu 15 minuutin kuluessa.

Leena Häivä-Mällinen, Anna-Liisa Hartikainen

Mitkä tekijät ennakoivat rajatilapotilaan sairaalahoidon tulosta?

Kuopion yliopistollisen sairaalan psykiatrian klinikan avo-osastolla selvitettiin osastohoidon tulosta ennakoivia tekijöitä. Omasta tahdostaan hoidossa olevien potilaiden tavallisimmat oireet ovat laaja-alainen masennus ja ahdistus. Hyvää hoitotulosta ennakoivat potilaan hoidon alussa ilmaisema itsetuhoisuus ja jännittyneisyys sekä potilaan usko lääkkeiden vaikutukseen. Huono hoitotulos puolestaan liittyi kielteiseen käsitykseen lääkehoidon merkityksestä sekä siihen, että potilas uskoi pelkän levon lievittävän oireita. Taustamuuttujat, aiemmat hoitokokemukset tai diagnoosi eivät toimineet selittävinä tekijöinä. Näyttää siltä, että osa ei-psykoottisista potilaista hyötyy kriisitilanteessa osastohoidosta, joka kestää pidempään kuin oireiden välitön helpottuminen edellyttää. Potilaat on syytä valita huolellisesti ja erityistä huomiota on kiinnitettävä potilaan omiin odotuksiin ja asenteisiin hoitoa kohtaan.

Risto Antikainen, Hannu Koponen, Johannes Lehtonen, Asle Arstila

Gastroesofageaalisen refluksitaudin kirurginen hoito

Refluksitautia hoidetaan ensi sijassa konservatiivisesti. Kirurgista hoitoa harkitaan, kun lääkitys ei 2-3 kuukauden kuluessa paranna oireita ja esofagiittia, tai kun tautiin liittyy komplikaatioita. Tavallisimmalla refluksinestoleikkauksella, Nissenin fundoplikaatiolla saavutetaan hyvä tulos parhaimmillaan yli 90 %:lle oikein valituista potilaista. Refluksinestokirurgia näyttää soveltuvan erityisesti nuorten potilaiden vaikean refluksitaudin hoitoon. Fundoplikaatioita tehdään enenevästi myös laparoskopiatekniikalla. Näiden varhaistulokset näyttävät olevan samaa luokkaa kuin perinteisessä tekniikassa.

Eero Kivilaakso

Hypoglykemian syyt ja selvittely perusterveydenhuollossa

Hypoglykemiaan viittaavia oireita valitetaan perusterveydenhuollon vastaanotoilla melko yleisesti. Anamneesi on keskeinen lähtökohta niiden syitä etsittäessä. Taustalta löytyy kuitenkin harvoin todellinen hypoglykemia. Nykykäsityksen mukaan oireet johtuvat usein reagoinnista elimistön glukoosipitoisuuden normaaliin pienenemiseen. Selvä hypoglykemia ja sen epäilykin ovat erikoistutkimuksiin lähettämisen aihe. Tajunnan hämärtyminen ja muut insulinoomaan viittaavat oireet tutkitaan aluksi paastotilassa ja fyysisen rasituksen jälkeen otetuin glukoosinäyttein.

Sirkku Tulokas

Magneettikentät ja syöpävaara

Epidemiologiset tutkimukset antavat viitteitä, että altistumiseen voimajohtojen yli 0,2 mikroteslan magneettikentille liittyisi lasten syöpävaaran 1,5-3-kertainen kasvu. Tämä merkitsisi yhtä ylimääräistä lasten syöpää Suomessa vuosittain. Aikuisilla erityisesti ammattiperäisellä altistumisella näyttäisi olevan merkitystä. Magneettikenttien mahdollinen syöpää aiheuttava mekanismi on epäselvä.

Pia Verkasalo, Jukka Juutilainen, Jaakko Kaprio, Eero Pukkala, Markku Koskenvuo

Palvelutuotannon toimintojen analysointi kustannuslaskennan pohjana

Terveydenhuollon lisääntyneeseen kustannustietoisuuteen liittyy keskeisesti laadun takaaminen. Parhaillaan ollaan käynnistämässä toiminnan laadun parantamisen projekteja; laatu laajana käsitteenä nähdään yhdeksi menestystekijäksi. Yksi tapa tukea näitä hankkeita on toimintojen analysointi ja siihen perustuva laskenta. Se tuottaa yksikön johtamisen tueksi entistä tarkempaa tietoa toimintojen tuottavuudesta ja taloudellisuudesta.

Juha Kotikangas, Arto Kivisaari, Kalevi Somer, C.-G. Standertskjöld-Nordenstam

Terveydenhuollon toimipisteiden jätehuolto

Pääkaupunkiseudulla on laadittu uudet terveydenhuollon laitosten jätehuolto-ohjeet. Näissä on otettu huomioon uuden jätelain ja Euroopan Unionin säädöksien vaatimukset. Ohjeet on tarkoitettu terveydenhuollon yksiköiden yleisohjeiksi, joiden pohjalta voidaan laatia toimipaikkakohtaisia tarkempia määräyksiä. Suurimmat muutokset koskevat tartuntavaarallisen jätteen määrittelyä, jota on olennaisesti supistettu. Pääkaupunkiseudulla uuden ohjeistuksen käyttöönotto merkitsee noin 3 miljoonan markan vuosittaisia kustannussäästöjä.

Antti Pönkä, Seppo Ahonen, Hannu Arovaara, Alli Kaski, Marita Korhonen, Juhani Lähdevirta, Heikki Repo, Petri Perkiömäki

Huumeita kokeilleet varusmiehet syksyllä 1992

Varusmiesten huumekokeiluista on tehty systemaattisia kyselytutkimuksia vuodesta 1968 lähtien. Vuoden 1992 syksyllä tehtyyn lomakekyselyyn vastasi nimettöminä lähes 90 % otantajoukosta. Vastanneista 17,2 % ilmoitti joskus kokeilleensa huumeita ja lisäksi puolet tunsi jonkun huumeiden käyttäjän. Yleisimmin varusmiesten tuttavapiirissä oli käytetty kannabisvalmisteita, ja niitä oli myös yleisimmin vastaajille kaupattu. Vastaukset analysoitiin erilaisten taustatekijöiden suhteen, ja huumeiden kokeilun riski-indikaattoreiksi osoittautuivat mm. työttömyys ennen armeijaan tuloa ja huumeiden käyttäjän tunteminen. Huumekokeiluilta näyttävät suojaavan esimerkiksi avioliitto ja omien vanhempien luona vietetty lapsuus.

Vesa Jormanainen, Matti Lehesjoki, Timo Seppälä, Ari Peitso, Kimmo Koskenvuo

Päihdediagnoosit ja päihdepotilaiden hoitokustannukset yliopistosairaalassa

Päihteisiin liittyvää erikoissairaanhoidon palvelujen käyttöä ja kustannuksia Tampereen yliopistollisessa sairaalassa selvitettiin poistoilmoitustietojen perusteella vuodelta 1992. Päihde-ehtoisiksi hoidoiksi katsottiin kaikki sellaiset vuodeosastohoitojaksot ja poliklinikkakäynnit, joissa potilaan poistoilmoitustietoihin joksikin diagnoosiksi oli kirjattu päihdediagnoosi. Päihde-ehtoisiksi osoittautui 0,6 % potilaista ja 2,1 % hoitopäivistä, vaikkakin esiintyvyydessä oli suuria klinikka- ja osastokohtaisia eroja. Päihteistä alkoholi oli selvästi yleisin ja tyypillinen potilas oli keski-ikäinen mies. Poistoilmoitustiedoista saatu aineisto muodostui yksinomaan vaikeasti päihdeongelmaisista. Silti kokonaiskustannukset olivat aikaisempia arvioita suuremmat: vuodeosastoilla 10 miljoonaa markkaa ja poliklinikoilla 1 miljoona markkaa. Sairaalahoidon jälkeen 75 % päihdepotilaista tarvitsi jatkohoitoa.

Päivi Sillanaukee, Pekka Sillanaukee, Raimo Anttila, Kaija Seppä

Lasten leukemian esiintyvyys Tshernobylin jälkeen

Suomi sai runsaat 8 vuotta sitten tapahtuneen Tshernobylin ydinvoimalaturman laskeumasta suhteellisen suuren osan. Huoli ydinturman aiheuttamasta leukemian lisääntymisestä on ollut suuri. Etenkin lasten luuydin on erityisen herkkiä radioaktiiviselle säteilylle.

Antioksidantit ja suolen adenoomat

Paksu- ja peräsuolen adenoomia pidetään suolisyövän esiasteina. Paksusuolen syöpiä on vähemmän henkilöillä, joiden ravinnossa on runsaasti vihanneksia ja hedelmiä. Tässä tutkimuksessa haluttiin selvittää, estävätkö ravintoon lisätyt antioksidanttiset vitamiinit suoliston adenoomien - ja siis myös karsinoomien - syntyä.

Raudan imeytyminen ruoasta paranee raskauden aikana

Raskauden aikana tapahtuu useasti sellaisia muutoksia punasoluindekseissä ja seerumin rauta- ja ferritiinipitoisuuksissa, jotka sopivat raudanpuuteanemiaan. Rautasupplementaatio onkin tavallista raskauden aikana. On kuitenkin osoitettu, että ainakaan alkuraskaudessa rautalisäys ei vaikuta näihin muuttujiin. Tilannetta mutkistaa sekin, että rautahoito sinänsä voi aiheuttaa makrosytoosia. On esitetty, että raskauden aikana ei voitaisikaan käyttää samoja rautastatuksen mittareita kuin muulloin.

Kun rotat tippuvat orsilta...

Intian ruttoepidemian ensi merkit olivat nähtävissä viikkoja ennen sen syttymistä. Itse asiassa Intiassa alkoi samaan aikaan kaksikin epidemiaa, toinen Beedin alueella Maharashtran maakunnassa ja toinen 500 km:n päässä Suratissa, Gujaratin maakunnassa.

Lääkärit pakenivat ruttoa

Eräät intialaiset lääkärit joutuivat huonoon valoon ruttoepidemian yhteydessä. He nimittäin liittyivät pakenevien ihmismassojen joukkoon Gujaratin maakunnassa. Kostoksi asukkaat ovat polttaneet tyhjiä lääkärikeskuksia. Suratissa eräs vapaaehtoisjärjestö on haastanut 70 lääkäriä oikeuteen syyttäen heitä ihmisten hylkäämisestä.

Adenosiini rytmihäiriöiden diagnostiikassa ja hoidossa

Adenosiini on elimistön oma nukleosidi, jonka metabolisia ja elektrofysiologisia vaikutuksia voidaan hyödyntää sydämen rytmihäiriöiden diagnostiikassa ja hoidossa. Viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana adenosiini on vakiinnuttanut paikkansa eteis-kammiosolmukkeen kautta kulkevien kiertoaktivaatiotakykardioiden hoidossa ja rytmihäiriöiden erotusdiagnostiikassa. Suomessa adenosiinin käytöstä on vielä varsin niukasti kokemuksia. OYKS:ssa on käytetty adenosiinia supraventrikulaaristen takykardioiden hoidossa ja elektrofysiologisten tutkimusten apuna parin vuoden ajan myönteisin kokemuksin: tulokset vahvistavat, että adenosiini on paitsi tehokas, myös turvallinen lääke akuutin supraventrikulaarisen takykardian hoidossa ja siitä on huomattavaa hyötyä myös rytmihäiriöiden erotusdiagnostiikassa ja rytmihäiriömekanismien selvittelyssä. Mielestämme adenosiini soveltuukin käytettäväksi ensi vaiheen lääkkeenä nuorten potilaiden kapeakompleksisten supraventrikulaaristen takykardioiden hoidossa myös perusterveydenhuollossa.

Pekka Raatikainen, Heikki Huikuri, Jan Henell, Mauno Lilja, Keijo Peuhkurinen

Suomalaisten painon kehitys: mitä 20 vuodessa on tapahtunut?

Kansanterveyslaitos on seurannut suomalaisten työikäisten miesten ja naisten painon kehitystä vuodesta 1972 viiden vuoden välein suoritetuilla väestötutkimuksilla. Seuranta alkoi vuonna 1972 Pohjois-Karjalassa ja Kuopion läänissä. Vuonna 1982 Lounais-Suomi liittyi tutkimukseen ja vuonna 1992 myös pääkaupunkiseutu. Miesten painoindeksi kasvoi vuoteen 1987 saakka, ja sen jälkeen kehitys on tasaantunut. Naiset hoikistuivat vuoteen 1982 saakka, mutta sen jälkeen painoindeksi on alkanut jälleen hieman nousta, selvimmin vähiten koulutettujen ryhmässä. Koulutusryhmien väliset erot ovat naisilla suuremmat kuin miehillä, mutta molemmilla erot ovat 1980-luvulla kasvaneet. Miehistä etenkin yli 40-vuotiaiden ylipainoisuus on yleistynyt, kun taas naisilla muutokset ovat olleet tasaisia kaikissa ikäryhmissä. Vähintään lievästi ylipainoisia on miehistä 64 % ja naisista 49 % ja lihavia on hieman alle viidennes molemmista.

Pirjo Pietinen, Erkki Vartiainen, Satu Männistö