Dementian esiintyvyys, potilaiden toimintakyky ja avun tarve

Dementia on kasvava ongelma teollisuusmaissa, ja dementiaa sairastavat ja heidän omaisensa tarvitsevat runsaasti palveluja ja tukea. Tutkimuksessani olen selvittänyt dementian esiintyvyyttä, potilaiden ja omaisten avun tarvetta sekä sairauden ennustetta. Näillä asioilla on merkitystä mm. erilaisten palvelujen ja laitospaikkojen määrän ja laadun suunnittelussa.

Kati Juva

Keliakiaa sairastavan aikuisen muut sairaudet

Väitöskirjatyön tarkoituksena oli selvittää keliakiaa sairastavilla aikuisilla muiden sairauksien, erityisesti autoimmuunitautien ja pahalaatuisten tautien esiintyvyyttä, sekä selvittää, onko keliakiaa sairastavilla potilailla lisääntynyt kuolleisuus suomalaiseen väestöön verrattuna. Tutkimus käsitti kaikki TAYS:n sisätautien poliklinikalla vuosina 1980-90 diagnosoidut keliakiapotilaat, yhteensä 335 potilasta. Verrokkeina oli 335 sisätautien poliklinikalla ylämahavaivojen tai anemian takia gastroskopiassa käynyttä potilasta.

Pekka Collin

Nuoruusiän vaikea akne

Nuoruusiällä esiintyvistä aknemuodoista vaikein on acne fulminans, jota esiintyy lähes yksinomaan 13-19-vuotiailla pojilla aiheuttaen arpeuttavan, haavaisen aknetaudin. Siihen liittyy myös pitkäkestoista kuumeilua, nivel- ja lihaskipuja sekä osalla potilaista osteomyeliittiä muistuttavia tulehduksellisia luumuutoksia. Acne fulminans on hyvin harvinainen. Sen syy on tuntematon ja tauti alkaa yleensä äkillisesti muistuttaen sepsistä tai osteomyeliittiä. Nodulaarinen akne on yleisempi ja sitä esiintyy sekä tytöillä että pojilla. Myös tämä on hankala ja arpeuttava ihotauti, mutta siihen ei liity edellä mainittuja yleisoireita.

Seija-Liisa Karvonen

Periytyvän paksusuolen syövän molekyyli-geneettinen tausta paljastui

Jo 90 vuotta on tiedetty, että paksusuolen syöpää esiintyy poikkeuksellisen usein suvuittain. Tällaisissa suvuissa esiintyy myös tavallista enemmän muita vatsan alueen kasvamia, erityisesti kohdun runko-osan syöpää. Syndroomaan ei liity polypoosia. Syöpään sairastuneet ovat melko nuoria, keskimäärin n. 40-vuotiaita. Sukupuita tarkastelemalla on aiemmin päädytty siihen, että sairastumisalttiuden takana saattaa olla autosomissa vallitsevasti periytyvä geeni. Tarkempaa tietoa syöpätaipumuksen taustasta ei kuitenkaan ole ollut.

Lauri Antti Aaltonen

Pitkäaikaisen omepratsolihoidon teho ja turvallisuus

Omepratsoli on osoittautunut H2-salpaajia tehokkaammaksi refluksiesofagiitin hoidossa. Protonipumpun estäjät ovatkin erityisen tehokkaita potilailla, joilla on vaikea, muulle konservatiiviselle hoidolle reagoimaton refluksisairaus, Barrettin ruokatorvihaavauma tai striktuuroja.

Perinteinen vai pienimolekyylinen hepariini?

Syvän laskimotukoksen hoidon kulmakivi on hepariinihoito ja suun kautta annettu antikoagulaatiohoito. Näillä hoidoilla vähennetään keuhkoembolian riskiä ja estetään tromboosin laajeneminen. Mitalin toisella puolella vaanii vuotoriski liiallisen antikoagulaation myötä, minkä vuoksi uudet pienimolekyyliset hepariinit vaikuttavat turvallisemmilta.

Kampylobakteerin lääkeresistenssi

Kampylobakteeri on yleisimpiä bakteriellin gastroenteriitin aiheuttajia. Sen tartuntareittejä ei tunneta kovinkaan hyvin, esimerkiksi bakteerin reservoaareja ei ole pystytty määrittämään. Ruoan kautta bakteeri kuitenkin yleisimmin tarttunee.

ASA tepsii myös säärihaavaan

Ryhmä brittidermatologeja törmäsi aika vaatimattomaan julkaisuun, jossa kaksi säärihaavapotilasta oli menestyksellisesti hoidettu asetyylisalisyylihapolla. Vaikka näillä potilailla oli trombosyyttien voimakas aggregaatiotaipumus, lääkärit kokeilivat ASA:a 20:lle hematologisesti terveelle säärihaavapotilaalle.

Joko vihdoin malariarokote?

Malariarokotetta ollaan kehitelty pitkään ja hartaasti. Tehokasta rokotetta ei olla toistaiseksi löydetty, koska malariaparasiitti on elimistössä kovin monessa eri olomuodossa.

Onko käsienpesu unohdettu?

Lancet otsikoi yhden marraskuun 12. päivän numeron pääkirjoituksistaan provokatorisesti, "onko Semmelweisin opit unohdettu".

Aivohalvaukset vähenivät Suomessa 1980-luvulla

Aivohalvauskohtaukset vähenivät 80-luvulla kaikilla FINMONICA-tutkimukseen kuuluvilla alueilla, eniten Itä-Suomessa. Selvimmin pienenivät aivoinfarktien ja subaraknoidaalivuotojen ilmaantuvuusluvut. Kohtaukset ovat myös lieventyneet: miehillä niiden tappavuus pieneni tutkimusjakson aikana merkitsevästi, ja myös naisten kohtauksissa todettiin aleneva suunta. Tiedot perustuvat FINMONICA-projektin aivohalvausrekisteriin, johon kirjataan yhtenäisin kriteerein kaikki tutkimusalueiden 25-74-vuotiaiden aivohalvaukset.

Cinzia Sarti, Pirjo Immonen-Räihä, Juhani Sivenius, Esko Kaarsalo, Erkki V. Narva, Kalervo Salmi, Jorma Torppa, Veikko Salomaa, Markku Mähönen, Jaakko Tuomilehto

Yhdyskuntailman saasteet ja kroonisen keuhkoputkentulehduksen aiheuttamat sairaalahoitojaksot

Helsingissä tutkittiin vuosina 1987-89 yhdyskuntailman saasteiden vaikutusta kroonista keuhkoputkentulehdusta ja keuhkolaajentumaa sairastavien oireiden esiintyvyyteen sairaalaanottojen perusteella. Sairaalaan päivystyspoliklinikan kautta otettujen työikäisten potilaiden määrä kasvoi päivinä, jolloin ilman rikkidioksidipitoisuus oli suuri, ja uudelleen kolmen vuorokauden kuluttua. Typpidioksidin vaikutus todettiin suurimpana kuuden vuorokauden viiveellä. Leijuvan pölyn tai otsonin pitoisuudella, suhteellisella kosteudella tai lämpötilalla ei todettu vaikutusta. Nykyisiä ilman laadun enimmäisohjearvoja on perusteltua tiukentaa.

Antti Pönkä, Mikko Virtanen

Krooniset sairaudet ja raskauden ehkäisy

Hoitomahdollisuuksien parantuminen on muuttanut asennoitumista kroonisesti sairaan raskauteen yhä myönteisemmäksi. Vain harvoin päädytään primaaristi suosittamaan sterilointia ennen ensimmäistä raskautta. Perustaudin hyvä hoito parantaa usein myös hedelmällisyyttä, joten ehkäisyn tarve on entistä suurempi ja tehokkuus tärkeämpi. Kroonista tautia potevan raskaus onnistuu parhaiten, kun perustaudin hoitotasapaino ja lääkitys on tarkistettu ennen raskautta. Jotta raskauden paras ajankohta voitaisiin päättää ennalta, ehkäisymenetelmien tulisi olla varmoja ja joustavia. Spermisidit ja mekaaniset keinot ovat liian epävarmoja. Tavallisesti valinta onkin tehtävä steriloinnin ajankohdan, hormonaalisen ehkäisyn ja kierukan välillä.

Seppo Saarikoski

Mikroaaltouunin korjaajan säteilytapaturma

Mikroaaltouunien aiheuttamat palo- tai säteilyvammat ovat harvinaisia. TYKS:ssa hoidettiin potilasta, joka oli saanut mikroaaltouunia korjatessaan hyvin suuren annoksen mikroaaltosäteilyä vatsan alueelle ja mahdollisesti myös silmiin. Selvänä suolistovaikutuksena potilaalla esiintyi pitkittynyt ripuli ja diffuusi vatsakipu. Silmätutkimuksissa todettiin pieniä muutoksia, mutta niiden yhteyttä tapaturmaan ei kuitenkaan pystytä sitovasti osoittamaan, koska potilaalle ei ollut aikaisemmin tehty silmätutkimuksia. Arvioidun säteilyannoksen vaikutuksesta voidaan olettaa kudosten lämmenneen aina 3 cm:n syvyyteen, mutta palovammoja ei kuitenkaan todettu. Lämpeneminen on ollut voimakkainta vatsanpeitteen lihaksistossa, silmille altistumisesta ei todennäköisesti ollut vaaraa.

Kimmo Korhonen, Seppo Nieminen, Aaro Kiuru, Arto Haukijärvi

Nuorten sosiaalinen altistuminen huumeille 1991-1993

Huumausaineita kokeilleita tuntevien 14-18-vuotiaiden osuus on Nuorten terveystapatutkimuksissa kasvanut yli kaksinkertaiseksi vuoden 1981 jälkeen. Kasvu näkyy jatkuneen vuosina 1991-93. Tuntemattomat huumeiden markkinoijat tarjoavat huumeita tuhansille kouluikäisille vuosittain. Sosiaalinen altistuminen huumeille on pääkaupunkiseudulla lähes viisi kertaa yleisempää kuin maaseudun haja-asutusalueilla. Tulokset ennakoivat huumeiden käytön yleistymistä nuorten keskuudessa. Sosiaalisen altistumisen riskiryhmät ovat samoja kuin tupakoinnin ja alkoholinkäytön riskiryhmät. Lääkärikoulutuksessa tulisi nuorison riippuvuusongelmien ehkäisy ja hoitaminen ymmärtää jokaisen lääkärin ammattitaidon ydinalueeksi, ja riittävä osaaminen olisi varmistettava jo peruskoulutuksen aikana.

Matti Rimpelä, Kirsti Pohjanpää, Sakari Karvonen, Arja Rimpelä

Huumeongelma on täällä - onko organisaatio valmiina vastaamaan haasteeseen?

Huumeiden käyttö näyttää useiden mittarien mukaan lisääntyneen Suomessa viime vuosina. Käyttäjien määrän lisääntyminen edellyttää hoitojärjestelmän toiminnan tehostamista. Hoidon porrastusta pitää selkeyttää ja erikoissairaanhoidon, erityisesti psykiatrian, on osallistuttava aktiivisemmin huumausaineita käyttävien potilaiden tutkimukseen ja hoitoon. Narkomaaneilla on oikeus hyvään hoitoon, kuten muillakin kansalaisilla, ja tämä periaate edellyttää hoitavilta henkilöiltä korkeaa ammattietiikkaa. Ihmisarvoon ja itsemääräämisoikeuteen liittyvä arvokeskustelu on välttämätöntä hoito-ohjelmien sisältöä kehitettäessä.

Tuomo Vekkeli

Miten ohjata terveydenhuollon hoitokäytäntöjä?

Uuden tiedon ja periaatepäätösten on läpäistävä useita sulkuja ennen kuin ne asettuvat paikalleen kliiniseen työhön. Viestinnän ja koulutuksen perille menoa säätelevät myös sosiaalipsykologiset lait. Lääkärien osallistuminen hoitokäytäntöjen ohjaamiseen on välttämätöntä kaikilla tasoilla, jotta laatunäkökohdat säilyisivät päätöksissä etusijalla.

Terhi Hermanson, Juha Teperi

Kehitysvammaisten psykiatrinen tutkimus- ja hoitoyksikkö - ensikokemukset uudesta työmuodosta

Psyykkisesti oireilevat kehitysvammaiset ovat usein hankaliksi koettuja väliinputoajia mielenterveys- sekä kehitysvammaisten hoito-organisaatioissa. Alustavien kokemusten mukaan nämä potilaat hyötyvät tutkimuksesta ja hoidosta yksikössä, jossa on yhdistettynä sekä kehitysvammahuollon että psykiatrian asiantuntemus. Varsinais-Suomen erityishuoltopiiriin perustetun kehitysvammapsykiatrian keskeisiä toimintaperiaatteita ovat perhe- ja ympäristökeskeisyys, joustavuus ja kannustava asennoituminen potilaisiin.

Seija Raitasuo, Hilkka Virtanen, Kirsi Hakula, Raimo K.R. Salokangas

Neutrofiilin N-formyylipeptidi kemotaktinen reseptori

Nisäkkäiden verisoluja on kolmea päätyyppiä: punasoluja, verihiutaleita ja valkosoluja. Punasolut huolehtivat kudosten kaasujen vaihdosta, verihiutaleet käynnistävät hyytymistapahtumasarjan verisuonivaurioissa ja valkosolut muodostavat tärkeän osan elimistön immuunipuolustusjärjestelmästä.

Jari Remes

Elimistössä liukenevat luunkiinnittimet

Elimistössä liukenevien luunkiinnittimien käyttöaiheet ortopedisessa kirurgiassa ovat viime vuosina laajentuneet. HYKS:n Töölön sairaalassa on vuoden 1993 loppuun mennessä tehty n. 2 500 luunmurtuman, artrodeesin, osteotomian tai nivelsidevamman kiinnitysleikkausta käyttäen liukenevia kiinnittimiä. Synteettisistä polymeereistä valmistettujen kiinnittimien etuna perinteisiin metallisiin kiinnitysvälineisiin on niiden liukenevuus elimistössä. Kiinnittimen liuetessa muodostuu lopulta hiilidioksidia ja vettä, jotka poistuvat elimistöstä. Metallisen kiinnittimen poistoleikkausta ei tarvita, vaan leikkauskapasiteettia säästyy muuhun toimintaan, ja myös potilas välttyy uusintaleikkauksen aiheuttamalta vaivalta ja sairauslomalta. Liukenevien kiinnittimien valikoima ei kuitenkaan vielä vastaa erilaisten metallivälineiden laajaa tarjontaa, jonka vuoksi sekä muodoltaan että lujuusominaisuuksiltaan uusia välineitä tarvitaan edelleen lisää.

Harri Pihlajamäki