Terveydenhuollon ammattihenkilöitä koskeva lainsäädäntö tarkistetaan

Terveydenhuollon ammattihenkilöitä koskevaa lainsäädäntöä ryhdytään tarkistamaan.

Suvi Sariola

Tutkija-symposiumi merkitsi karikkoja, mutta kierto osoittautui vaikeaksi Kliinisen tutkijanuran tiellä monia esteitä

Takavuosina lääkäri saattoi loistavan kliinikon uran rinnalla luoda menestyksekästä tutkimustakin. Samalla kun suomalainen kliininen tutkimus on ottanut valtavia harppauksia, on tutkijan ja kliinikon uran yhteensovittaminen käynyt yhä vaikeammaksi.

Ulla Järvi

Annal of Medicinen päätoimittaja, tutkija, Petri Kovanen: Kliininen tutkimus tehtävä näkyväksi

Tutkija Petri Kovanen puhui Kliinisen tutkimuksen strategiat -symposiumissa todeten olevansa huono esimerkki nuorille lääketieteen opiskelijoille: lääkäri, joka jätti klinikan. Wihurin tutkimuslaitoksesta on kuitenkin kiintoisaa katsoa, miltä suomalainen kliininen tutkimus näyttää. Kovasen visio onkin, että mitä enemmän tutkimus menee fyysisesti kansan pariin kampuksineen ja tutkimuskeskuksineen, sitä paremmin myös sen merkitys tunnustetaan.

Ulla Järvi

Tässä vaiheessa arvioidaan vakinaistettavan enintään 800 henkeä Määräaikaisia koskevat päätökset pian HUS-kuntayhtymän hallitukseen

HUS-kuntayhtymän henkilöstösuunnitelmien teko ja määräaikaisia koskevat vakinaistamispäätökset ovat loppusuoralla. Niitä koskevat ratkaisut on tarkoitus tehdä kuntayhtymän hallituksen kokouksessa maaliskuun lopussa. Henkilöstömitoitus elää jatkossakin.

Suvi Sariola

Tuki- ja liikuntaelinten kivut itäsuomalaisten potilaiden kokemina ja kuvaamina

Tämä teemahaastattelu on osa Kuopion yliopiston Kipupotilas terveyskeskuksessa -tutkimusta ja siinä kuvataan itäsuomalaisten potilaiden kokemuksia kivuistaan. Useimmat potilaat kärsivät samanaikaisesti monista kroonisista kivuista ja säryistä, joita kuvattiin varsin affektiivisilla sanoilla. Kivun tuntumiseen vaikuttivat vuoden- ja vuorokaudenaika sekä sää. Kivulle altistivat liikkuminen, työ ja erilaiset asennot. Kipukynnystä alensivat mielentila, yksinäisyys ja koettu stressi.

Anne Kumpusalo-Vauhkonen, Riitta Ahonen, Esko Kumpusalo, Pekka Mäntyselkä, Jorma Takala

Terveysohjeet luterilaisuudessa

Luterilaisuus ei esitä teologiastaan käsin erityisiä terveysohjeita. Käytännön ohjeet terveeseen elämään luterilainen kristitty saa lääketieteellisen tutkimuksen asiantuntijoilta. Tehtävän jako on siis selvä. Kirkosta kannattaa etsiä vastausta kysymykseen, miten löydän rauhan Jumalan edessä. Järki ja omatunto kertovat, miten ihmisen tulee elää. Lääketieteen asiantuntijat tietävät neuvoa, miten eletään terveellisesti.

Kari Kuula

Välilevyn pullistumista johtuvat selkäkivut ja varhaista nivelrikkoa aiheuttava rustosairaus

Tämän väitöskirjatutkimuksen tavoitteena oli selvittää tyypin IX kollageenin merkitystä perinnöllisissä rusto- ja selkäsairauksissa. Tyypin IX kollageenin alfa2(IX) ketjua koodaavan geenin, COL9A2, rakennevirheiden tiedetään aiheuttavan ihmisillä multippelin epifyseaalisen dysplasian (MED) taudinkuvan. Se on suhteellisen harvinainen rustosairaus, jonka oireita ovat lievä lyhytkasvuisuus ja nivelrikon tyyppiset oireet. Aiemmat tutkimukset siirtogeenisillä hiirillä ovat myös osoittaneet, että tyypin IX kollageenin rakennevirheet voivat aiheuttaa selkänikamien välilevytyynyjen tyrämuutoksia ja ennenaikaisen rappeutumisen. Ihmisellä mahdollista IX kollageenin osuutta välilevytaudin synnyssä ei ole aiemmin selvitetty. Potilasanalyysejä varten kerättiin näytteitä 186 kontrollihenkilöltä, 171 selän välilevytautia sairastavalta potilaalta, 83 primaarista nivelrikkoa sairastavalta ja useilta erilaisia ruston ja luuston tauteja sairastavilta potilailta.

Periytyvän suomalaisen autoimmuunitaudin (APECED) geenivirheen tunnistus ja molekyyligeneettinen tutkimus

Väitöskirjatyö kohdistuu APECED-tautiin, joka on yksi Suomen väestön keskuuteen rikastuneista peittyvästi periytyvistä sairauksista. APECED-potilaita on Suomessa tällä hetkellä noin 80 ja muualla maailmassa yhtensä arviolta 200.

Leikki-iän NCL-tautien molekyyligenetiikkaa

Väitöskirjatyössä selvitettiin leikki-iässä alkavan NCL-taudin, LINCL:n molekyyligenetiikkaa. Työn tuloksena selvisi, että ainakin kolmen eri geenin vauriot aiheuttaa LINCL-tautia. Tässä työssä nämä geenit paikannettiin kromosomistoon, jokainen eri kromosomiin.

Flunssan etiologia, taudin kuva, komplikaatiot ja hoito

Väitöskirjatutkimuksessa seurattiin 200 nuorta aikuista flunssapotilasta taudin ensipäivistä lähtien kolmen viikon ajan. Potilailla ei ollut perussairauksia. Tutkimuksessa havaittiin, että uusien ja aikaisempaa herkempien tutkimusmenetelmien avulla pystytään taudin aiheuttaja selvittämään valtaosalla potilaista. Tähän ei kuitenkaan useimmiten ole tarvetta, koska tauti paranee itsestään.

Geenihoidon kirurgisia sovellutuksia

Valtimonkovettumatauti on yleisin kuolinsyy länsimaissa. Maksaan kohdistuvan geenihoidon avulla voidaan puuttua perinnöllisiin rasva-aineenvaihduntahäiriöihin ja siten estää valtimonkovettumataudin kehittymistä.

Glykopyrrolaatti esilääkkeenä lapsilla Suomessa

Antikolinergisia lääkeaineita, kuten atropiini, skopolamiini ja glykopyrrolaatti, on käytetty runsaasti anestesiologiassa esilääkkeinä vähentämään liiallista syljeneritystä ja estämään anestesian aikaista haitallista pulssin laskua. Antikolinergin käyttöön anestesian esilääkkeenä on viime vuosina suhtauduttu kriittisesti.

Edistääkö sosiaalinen pääoma terveyttä? Pohjanmaan rannikon suomen- ja ruotsinkielisen väestön kansalaisaktiivisuuden ja terveyden vertailu

Pohjanmaan rannikon ruotsinkielisillä on enemmän luotettavia ystäviä, he harrastavat enemmän kuorolaulua ja kansantansseja, he osallistuvat useammin yhdistystoimintaan, he juovat harvemmin itsensä humalaan ja he kokevat itsensä terveemmiksi kuin saman alueen suomenkieliset. Kansalaisaktiivisuus, luottamus ja yhteisöllisyys muodostavat yhdessä sosiaaliseksi pääomaksi kutsuttavan käsitteen, joka liittyy itsenäisenä piirteenä hyväksi koettuun terveyteen.

Markku T. Hyyppä, Juhani Mäki

Niska-hartiakipupotilaan kliinis-neurofysiologiset tutkimukset

Niska-hartiakipujen selvittelyssä turvaudutaan kliinisen neurofysiologian tutkimusmenetelmiin erityisesti silloin, kun syy ei kliinisen kuvan ja kuvantamistutkimusten avulla selviä. Tavallisin kliinis-neurofysiologinen tutkimus on tällöin ENMG-tutkimus, johon kuuluu useita mittauksia. Sillä voidaan sulkea pois tavallisimmat perifeeriset pinneoireyhtymät ja saada tietoa hermovaurion olemassaolosta ja laadusta.

Juhani Partanen

Kasvainmerkkiaine CA15-3:n pitoisuuden suureneminen oireettomalla rintasyöpäpotilaalla

CA15-3 on rintasyövässä eniten käytetty seerumin kasvain-merkkiaine, jota mitataan lähinnä levinnyttä tautia sairastavan potilaan hoitovasteen arvioinnissa. CA15-3:n on todettu lisääntyvän useita kuukausia ennen etäpesäkkeiden löytymistä, mutta toistaiseksi sen perusteella varhaistuneen diagnoosin ei ole osoitettu hyödyttävän potilasta. Silti määrityksiä tehdään Suomessakin rintasyöpäleikkauksen jälkeisessä normaaliseurannassa. Merkkiainetutkimukset maksavat ja johtavat lisäksi usein vielä kalliimpiin levinneisyystutkimuksiin. Miten CA15-3-arvon kohoamiseen pitäisi suhtautua - ja pitäisikö ainetta määrittää lainkaan?

Pauliina Rasmus, Riitta Keskikuru, Vesa Kataja

Länsi-Suomen läänin sosiaali- ja terveysneuvos Pekka Paatero: Vanhusten nykymuotoisia kroonikko-osastoja ei tarvita

- Liian pitkälle on menty, kun vanhuksia joudutaan edelleen pitämään kroonikko-osastoilla parempien ratkaisujen puutteessa! sanoo Länsi-Suomen läänin sosiaali- ja terveysneuvos Pekka Paatero. Omaa vanhuuttaan hän ei suostu viettämään nykymuotoisessa vanhainkodissa.

Ulla Järvi

Vuodenvaihteen muutokset koettelivat HUS-piirissä eniten Kirurgista sairaalaa

HUS-piirin vuodenvaihteen muutoksista suurimmat tapahtuivat kirurgian toimialalla. Ongelmia on ollut eniten Kirurgisessa sairaalassa, jonne suuntautui suurin muuttoliike muista sairaaloista. Malmilta siirtyvän reumatologian ja reumakirurgian lisäksi Kirurgiseen sairaalaan keskitettiin elektiivinen ortopedia neljästä muusta sairaalasta. Kun samaan aikaan myös erikoishammaslääkärikoulutus siirtyi yliopistolta HUS-kuntayhtymään ja siellä kirurgian toimialan vastuulle, on Kirurgiseen sairaalaan ollut raivattava tilaa siihenkin tarkoitukseen.

Suvi Sariola

Myrskylää ja Mäntsälää kiinnostaa palvelujen hankinta Päijät-Hämeestä

Myrskylän kunta on vienyt HUS-yhtymän hallitukseen erikoissairaanhoitoa koskevan selvityksensä, jonka mukaan kunta säästäisi vuosittain 500 000 markkaa siirtymällä Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiriin. Myös Mäntsälässä keskustellaan palvelujen hankkimisesta Päijät-Hämeeltä. Mäntsälän tekemän palveluprofiiliselvityksen ja tarjouspyyntöjen jälkeen Päijät-Hämeeltä on jo päätetty joitain hoitoja ostaakin. HUS:sta irtaantumisesta Mäntsälässä ei sen sijaan perusturvajohtaja Hilkka Ahosniemen mukaan keskustella.

Suvi Sariola

Mielenterveyspalveluja purettiin hallitsemattomasti Valtion ohjausta kaivataan taas alueellisen epätasa-arvon nujertamiseksi

Mielenterveystyö joutui laman kourissa hallitsemattoman rakennemuutoksen kurimukseen. Syyksi on tarjottu niin poliitikkojen tietämättömyyttä kuin sairaanhoitopiirien johdon ymmärtämättömyyttä. Suuria mielisairaaloita ei kukaan enää kaipaa takaisin, mutta hoidon tasa-arvoisuuden pitäisi toteutua.

Ulla Järvi

Psykiatrian supistukset kuluttavat henkilöstöä

Psykiatrian palvelujärjestelmän muutokset ja supistukset ovat merkinneet haastetta henkilökunnan sopeutumiselle ja työtyytyväisyydelle. KYS:ssa tehdyn henkilökunnan työtyytyväisyysmittauksen mukaan psykiatrian alan työntekijät ovat pystyneet vastaamaan muutoshaasteisiin pääosin myönteisin tuloksin. Psykiatristen työntekijöiden sisäinen yhteistyö ja luottamus esimiesten tukeen ovat säilyneet hyvällä tasolla. Työn vaativuuden kasvu näkyy kuitenkin selvästi työntekijöiden rasittuneisuutena, ja työntekijöiden kokema terveydentila on huonompi kuin muiden alojen työntekijöillä.

Seija Miettinen, Johannes Lehtonen