Dosentti Aila Rissanen: Syömishäiriöistä tullut kulttuurinen epidemia

Syömishäiriöt ovat vaikea ongelmavyyhti, josta puhutaan parhaillaan paljon. Mutta tunnistavatko terveydenhuollon ammattilaiset syömishäiriöiset riittävän ajoissa, dosentti Aila Rissanen HYKSistä?

Ulla Järvi

Kehittämispäällikkö Mikko Nenonen Stakesista: Jonot tilastoiksi ja tilastot näkyville!

Numerot ja tilastot eivät viehätä tiedemaailmaa.

Ulla Järvi

Martti Rissanen sosiaali- ja terveysministeriöstä: Jono-keskustelussa pitäisi tietää, mistä puhutaan

- Suomessa tulisi puhua hoitoon pääsystä ja odotusajoista, jotka ovat potilaan näkökulmasta tärkeimmät. Palvelun tuottajan on puolestaan tiedettävä, kuinka paljon potilaita odottaa mihinkin toimenpiteeseen ja klinikalle. Tällaisen erittelyn jono-keskusteluun haluaa tehdä neuvotteleva virkamies Martti Rissanen STM:n sosiaali- ja terveyspalveluosastolta.

Tyksin jonoja karsittiin auditointien jälkeen

Turun yliopistollinen keskussairaala tarttui kahden pitkistä odotusajoista kärsivän klinikan ongelmiin kutsumalla sairaalaan ulkopuolisia auditoijia. Ennakkoon arveluttaneet auditoinnit saivatkin henkilökunnalta kiitoksen: Viimein meidän ahdinkomme huomattiin.

Ulla Järvi

Pekka Larivaara opettaa vuorovaikutustaitoja lääkäreille: Vaikeinta on aktiivisen kuuntelemisen oppiminen

- Minun on aika helppo ymmärtää kollegaa, jolla on huonot vuorovaikutustaidot, sillä omat taitoni olivat varmaan aikanaan varsin huonot. Olin erittäin oire-, tauti- ja lääkärikeskeinen lääkäri, kertoo professori Pekka Larivaara.

Suvi Sariola

Lääkärit ja syöpäpotilaat järjestivät vuorovaikutus-koulutusta yhdessä

Kun potilaan ainoa ajatus on, kuolenko nyt vai hetken päästä, kysytään lääkäriltä sekä ymmärryskykyä että kommunikaatiotaitoa. Suomen Syöpäpotilaat ja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ovat yhdessä järjestäneet lääkäreille vuorovaikutuskoulutusta, jonka tavoitteena on kouluttaa eri alojen lääkäreistä uusia vuorovaikutuskouluttajia.

Psykiatrian alasajosta aletaan saada tilastotietoja Henkilöstön määrä avohoidossa ennallaan - hoitokäyntien määrä kasvoi 500 000:lla

Psykiatriseen avohoitoon ei lainkaan lisätty henkilöstöä 1990-luvun alkuvuosina, jolloin psykiatrista laitoshoitoa ajettiin alas suurimmalla voimalla.

Suvi Sariola

Ortodoksisen perinteen terveysohjeet

Teologisen ja samalla periaatteellisen taustan ortodoksisen kirkon opetukselle terveydestä muodostaa kirkon näkemys maailmasta, joka ilmenee maailmaa tarkoittavasta kreikan kielen sanasta "kosmos". Kosmosteoria edellyttää Jumalan luomistyön antaman rakenteen kunnioittamista. Se merkitsee kaiken sen välttämistä, mikä oleellisesti rikkoo luonnon järjestystä eli tasapainoa. Tämä koskee vastaavasti ihmistä, jonka elämän tulisi heijastaa harmonista järjestystä, terveen elämän edellytysten huo-

Arkkipiispa Johannes

Lyhyesti: Heikentääkö kasvuhormoni kiveksiä?

Italiasta on raportoitu kasvuhormonihoidon yllättävä sivuvaikutus. Kivesten koko oli selvästi pienentynyt hoidon aikana neljällä nuorella miehellä, joille oli annettu kasvuhormonia lyhytkasvuisuuden vuoksi usean vuoden ajan. Nuorten, joilta keltään ei oltu osoitettu kasvuhormonivajausta, seerumin testosteronipitoisuus oli pienehkö ja siemennesteen siittiömäärä normaalia vähäisempi. Seerumin gonadotropiinipitoisuudet sen sijaan olivat melko suuria. Tarkkaa mekanismia ei tunneta, mutta tutkijat varoittavat liian huolettomasta kasvuhormonihoidon käytöstä. J Pediatr 1999;135:367-370

Per Ashorn

Lyhyesti: Tanskalaisen siemennesteen laatu heikkenee

Tanskassa 708 asevelvollisesta tehdyssä tutkimuksessa siittiöiden määrä alitti 40 %:lla tason 40 x 106/ml, jonka katsotaan merkitsevän heikentynyttä fertiliteettiä. Lähes 20 % miehistä olisi luokiteltu WHO:n standardien mukaan oligozoospermiapotilaiksi. Tutkimuksessa löytyi myös paljon henkilöitä, joiden siittiöiden motiliteetti ja morfologia olivat epänormaaleja. Tanskalaisista tehdyt tutkimukset 1940-luvulta alkaen ovat paljastaneet siittiöiden määrän jatkuvasti vähentyneen. Syytä ei tiedetä, mutta kyseessä voi olla teollistuneiden maiden ilmiö ja siihen voi liittyä kivessyövän, piilokiveksisyyden ja hypospadian riskin lisääntyminen. Vuonna 1993 suomalaisista miehistä tehdyssä selvityksessä tilanne ei ollut yhtä huono. Human Reproduction 2000;15: 366-372, BMJ 1993;306:1579- 1580

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: B-soluilla yllättävä rooli

Vasta-aineiden tuotantoon erikoistuneet B-lymfosyytit näyttävät ohjaavan suoliston immuunijärjestelmän kypsymisprosessia. Jos hiiriltä poistetaan geeniteknisesti B-solut, niiden Peyerin laikut, M-solut ja suolistoon liittynyt immuunijärjestelmä yleensä eivät kehity normaalisti. IgM:n ekspression palauttaminen solujen pinnalle normalisoi tilanteen. T-solujen poistolla ei vastaavaa vaikutusta ole. Tämä havainto voi selittää B-solujen toimintahäiriöiden yhteydessä havaittuja kummallisia ilmiöitä. M-solujen puuttuessa mikrobit tai niiden osat voivat päästä immuunijärjestelmään väärää reittiä ja aiheuttaa esimerkiksi autoimmuniteettia. Science 1999;286:1965-1968

Matti Viljanen

Lyhyesti: Tiedätkö mikä on apotemnofilia?

Vihjeeksi voi kertoa, että apotemnofilian tehokkain hoito on terveen raajan poisto. Tautia poteva kokee nimittäin jo nuorella iällä, että esimerkiksi hänen toinen jalkansa on kiusallisen ylimääräinen ruumiinosa. Taudin nimi voitaisiinkin suomentaa vaikka raajainhoksi. Skotlantilainen kirurgi suostui kovien eettisten ja lupavääntöjen jälkeen poistamaan kahdelta apotemnofiliapotilaalta toisen jalan. Kumpikin parani oireestaan välittömästi. Potilaat eivät olleet saaneet mitään helpotusta psykoterapiasta eikä lääkityksestä. Operaation suorittanut kirurgi toivoo kuitenkin kohtaavansa vastaavia tapauksia tulevaisuudessa mahdollisimman vähän. BMJ 2000;320:332

Matti Viljanen

Pallolaajennushoito edelleen paras sydäninfarktin reperfuusiomenetelmä

Pallolaajennushoidon tuloksia on vertailtu liuotushoitoon 10 satunnaistetussa tutkimuksessa, ja niistä tehdyn meta-analyysin mukaan pallolaajennuksella hoidettujen potilaiden kuolleisuus on keskimäärin kolmanneksen pienempi kuin liuotushoidon saaneiden. Lisäksi pallolaajennushoitoryhmässä esiintyy merkittävästi vähemmän aivohalvauksia ja uusintainfarkteja. Huolimatta näistä varsin vakuuttavista tuloksista on pallolaajennushoidon asema reperfuusiomenetelmänä ollut kiistelyn kohteena ja mm. hoidon pitkäaikaisetuja on epäilty.

Juhani Airaksinen

Luonnolliset vasta-aineet ajavat mikrobeja imukudoksiin tuhottaviksi

Toksiineja, bakteereita ja punasoluja vastaan kohdistuneiden luonnollisten vasta-aineiden olemassaolo on ollut tiedossa jo immunologian alkuajoista lähtien. Niiden on ajateltu olevan joko täysin hyödytöntä roskaa tai korkeintaan avustavan epäspesifistä puolustusta, kuten komplementtijärjestelmää ja fagosytoosia. Valtaosa luonnollisista vasta-aineista kuuluu IgM-luokkaan. Niiden tärkein lähde ovat peritoneaaliset CD5+ B-1-solut.

Matti Viljanen

Trombolyysikin kehittyy: yhdistelmähoidolla parempaan sydänlihaksen reperfuusioon

Tuoreet tutkimukset ovat osoittaneet, että pelkkä tukkeutuneen sepelvaltimon avaaminen ei riitä, vaan uudeksi trombolyysihoidon ja mekaanisen reperfuusiohoidon tavoitteeksi on muodostumassa sydänlihaksen mikroverenkierron palauttaminen. Glykoproteiini IIb/IIIa:n estäjän absiksimabin on jo aiemmin todettu parantavan sydänlihaksen mikroverenkiertoa sydäninfarktin primaarisen pallolaajennushoidon yhteydessä. TIMI 14 -tutkimuksessa verrattiin tavanomaista etupainotteista alteplaasihoitoa absiksimabin ja pieniannoksisen alteplaasin yhdistelmään.

Juhani Airaksinen

Lene - leikki-ikäisen lapsen neurologisen kehityksen arviointimenetelmä lastenneuvoloille

Leikki-ikäisen lapsen neurologisen kehityksen arviointimenetelmä (Lene) sisältää seulontaluonteiset tutkimukset 2,5, 3-, 4-, 5- ja 6-vuotiaille. Sitä on kehitelty ja tutkittu viiden vuoden aikana lastenneurologisessa työryhmässä. Lene seuloi kaikkiaan 8,5-15,5 % lapsista, ja 4-6-vuotiaiden tutkimusten samanaikais- sekä ennustevaliditeetti todettiin hyväksi. Terveydenhoitajien arvioiden mukaan Lene antoi tarkemman ja kokonaisvaltaisemman kuvan lapsen kehityksestä kuin aiemmat seulatutkimukset.

Kirsi Mustonen, Riitta Valtonen, Timo Ahonen

Aikuisena kuuroutuneen potilaan kuntouttaminen monikanavaisella sisäkorvaistutteella OYS:ssa

Kuulo on ihmisen aisteista ainoa, joka voidaan nykyään täydellisen menettämisen jälkeen palauttaa. Monikanavaisia sisäkorvaistutteita on asennettu Suomessa neljän vuoden ajan, ja hoito on vakiinnuttanut asemansa kuuroutuneiden aikuisten kuntoutuksessa. Laitteen aikaansaamalla kuulohermon sähköärsytyksellä potilaan on mahdollista kuulla ääniä ja oppia ymmärtämään puhetta. Suurin osa potilaista saavuttaa tason, joka mahdollistaa puhelinkommunikaation. Puolet potilaista on kuntoutuksen jälkeen voinut palata entiseen työhönsä.

Heikki Löppönen, Taina Välimaa, Martti Sorri

Onnellisesti ääniverkkoon

Olen 53 vuotias jyväskyläläinen. Perheeseeni kuuluu vaimo ja kaksi aikuista lasta. Sisäkorvan rappeutuminen ja kuutisen vuotta sitten tapahtunut kuuroutuminen on etiologialtaan jäänyt epäselväksi. Tampereen yliopistollisen sairaalan kuulokeskuksen ja Jyväskylän keskussairaalan yhteistyössä on tehty selvitykset sisäkorvaistuteasennusta varten on jo katsottu siihen olevan edellytykset. Sisäkorvaleikkaustani edelsi laaja ja monipuolinen keskustelu Keski-Suomen keskussairaalassa sekä Jyvässeudun kuntien päättäjien ja luottamusmiesten keskuudessa. Prosessi on ollut myös välttämätöntä priorisointikeskustelua.

Jorma Ursin

Aspergerin oireyhtymä

Aspergerin oireyhtymällä (AS) tarkoitetaan lapsuusiässä ilmenevää neurobiologista periytyvien tekijöiden aiheuttamaa häiriötä, jonka kliinisinä löydöksinä ovat poikkeava sosiaalinen vuorovaikutus, epätavalliset kiinnostuksenkohteet, pikkutarkka ja muodollinen puhe sekä riippuvuus rutiineista ja rituaaleista. Sen esiintyvyys on 4/1 000, pojilla se on ainakin neljä kertaa niin yleinen kuin tytöillä.

Taina Nieminen, Tuula Kulomäki, Ritva Ulander, Lennart von Wendt

Parantaako kreatiini urheilusuorituksia?

Urheilijoille markkinoitu kreatiini on yksi 1990-luvun lisäravinnemarkkinoiden menestysartikkeleista. Ensimmäiset tutkimukset terveillä vapaaehtoisilla viittasivat siihen, että kreatiini parantaa voimakasta ja lyhytaikaista urheilusuoritusta. Myöhemmät kilpaurheilijoilla suoritetut tutkimukset eivät kuitenkaan ole yksiselitteisesti varmentaneet tätä. Kreatiinin myönteiset vaikutukset kilpaurheilussa näyttävätkin olevan pääasiassa sen lumevaikutuksen varassa.

Jyrki Vanakoski, Timo Seppälä